Tällä saitila on muutaman kerran kyselty aluksen valoista. Haluankin lyhyesti kyseenalaistaa muutamia asioita ja esittää niitä vaihtoehtoja valojen hankinnassa jotka ovat todettu riittäviksi meidän (Itämeren ) alueelle.
Ensinnäkin on hyvä muistaa että kaikkien aluksien on pystyttävä näyttämään tarvittaessa valoa. Niin myös yöllä huonossa näkyvyydessä ladonovella seilaavien pikkupoikien kuin Viking Line matkustaja aluksen. Laissa on määrätty minkälaiset valot aluksella on oltava sen koon,työtavan tai muun syyn vuoksi. On huomattava että purjealukset ja konealukset näyttävät erilasia valoja. Näin ne pystytään jo kaukaa erottamaan ja ratkaisemaan kumpi on velvollinen väistämään ja kumpi pitää suunnan ja nopeuden.
Huviveneiden tulee siis tarvittaessa näyttää valoa/valoja. Kaikkien niiden alusten jotka on valmistettu vuoden 1960 jälkeen tulee näyttää valoja jotka näkyvät seuraavasti:Pituudeltaan alle 12 metriset alukset. mastovalo 2 mpk,
sivuvalot 1 mpk, perävalo 2 mpk, hinausvalo 2 mpk, (valkoinen; punainen;vihreä tai keltainen ympäri näköpiirin näkyvä valo 2 mpk.)
Pittudeltaan alle 12 metrin konealus voi mastovalon sijasta näyttää ymp näköpiirin näkyvää valkoista valoa ja sivuvaloja. Pituudeltaan alle 7 m konealus voi jonka suurin nopeus on 7 solmua voi käyttää em valojen asemasta ympäri näköpiirin näkyvää valkoista valoa ja jos mahdollista näytettävä myös sivuvaloja.
Valojen sijoittelusta on annettu melko yksityiskohtaiset ohjeet. Tällöin määrätään mm mastovalon korkeus ja korkeusero sivuvalohin.
Em seikoista johtuen on suomessa ja EU:ssa standaari joka määrää lampun lasiaukon sektorit, sen värikylläisyyden - polttimon paikan siinä ja sen minimi valovoimakkuden esim 12 - 24v järjestelmässä. Nämä em näkyvyyskulmat /sektorit ovat ne joiden avulla aluksen kulkusuunta voidaan helposti tunnistaa = väistämisvelvollisuus selviää ennen vaaratilannetta. Jos sektorit on väärin on ko havaintokin väärin. Miksi siis rupeaisit itse väsäämään valoviritelmiä jotka ei kuitenkaan ole hyväksyttyjä silloin kun niitä näytetään. Ledien käyttö omakohtaisena kokemuksena : Useampaa lediä käytettäessä saadaan valovoima riittäväksi ja virransäästöä ehkä aikaiseksi, mutta ledit eivät ole kokemukseni mukaan toimineet moitteettomasti = muutama pois pelistä = valon heikko/olematon näkyvyys.
Ensinnäkin on hyvä muistaa että kaikkien aluksien on pystyttävä näyttämään tarvittaessa valoa. Niin myös yöllä huonossa näkyvyydessä ladonovella seilaavien pikkupoikien kuin Viking Line matkustaja aluksen. Laissa on määrätty minkälaiset valot aluksella on oltava sen koon,työtavan tai muun syyn vuoksi. On huomattava että purjealukset ja konealukset näyttävät erilasia valoja. Näin ne pystytään jo kaukaa erottamaan ja ratkaisemaan kumpi on velvollinen väistämään ja kumpi pitää suunnan ja nopeuden.
Huviveneiden tulee siis tarvittaessa näyttää valoa/valoja. Kaikkien niiden alusten jotka on valmistettu vuoden 1960 jälkeen tulee näyttää valoja jotka näkyvät seuraavasti:Pituudeltaan alle 12 metriset alukset. mastovalo 2 mpk,
sivuvalot 1 mpk, perävalo 2 mpk, hinausvalo 2 mpk, (valkoinen; punainen;vihreä tai keltainen ympäri näköpiirin näkyvä valo 2 mpk.)
Pittudeltaan alle 12 metrin konealus voi mastovalon sijasta näyttää ymp näköpiirin näkyvää valkoista valoa ja sivuvaloja. Pituudeltaan alle 7 m konealus voi jonka suurin nopeus on 7 solmua voi käyttää em valojen asemasta ympäri näköpiirin näkyvää valkoista valoa ja jos mahdollista näytettävä myös sivuvaloja.
Valojen sijoittelusta on annettu melko yksityiskohtaiset ohjeet. Tällöin määrätään mm mastovalon korkeus ja korkeusero sivuvalohin.
Em seikoista johtuen on suomessa ja EU:ssa standaari joka määrää lampun lasiaukon sektorit, sen värikylläisyyden - polttimon paikan siinä ja sen minimi valovoimakkuden esim 12 - 24v järjestelmässä. Nämä em näkyvyyskulmat /sektorit ovat ne joiden avulla aluksen kulkusuunta voidaan helposti tunnistaa = väistämisvelvollisuus selviää ennen vaaratilannetta. Jos sektorit on väärin on ko havaintokin väärin. Miksi siis rupeaisit itse väsäämään valoviritelmiä jotka ei kuitenkaan ole hyväksyttyjä silloin kun niitä näytetään. Ledien käyttö omakohtaisena kokemuksena : Useampaa lediä käytettäessä saadaan valovoima riittäväksi ja virransäästöä ehkä aikaiseksi, mutta ledit eivät ole kokemukseni mukaan toimineet moitteettomasti = muutama pois pelistä = valon heikko/olematon näkyvyys.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaaditaan hyväksytyt valot sektoreineen ym, mutta kukaan ei valvo valojen asennuksessa syntyviä virheitä.
Huviveneiden kyljet ovat kaarevia ja valojen asennus tapatuu pääsääntöisesti sivulinjojen suuntaan, joten valojen sektorijaot eivät toimi niin kuin ne on tarkoitettu.
Lisäksi veneen kulkuasento vaikuttaa valon kantomatkaan, sillä linssi keskittää valon vaakasuoraan ja jos esim liukuva vene kulkee keula pystyssä, suuntautuu suurin osa valoimäärästä ylöspäin.
Ledeillä on tietty kiinteä valosektori. Superkirkkailla ledeillä se on muutamasta asteesta muutamaan kymmeneen asteeseen. Valosektorin ulkopuolella ledi ei juuri valaise, joten niitä ei voi suoraan laittaa ilman heijastimia tms järjestelyjä tavallisen polttimon tilalle.
mistä tämä suuri sähköongelma on maailmaan saapunut,normaali perämoottori samaten sisämoottori hoitaa sähköä käyttäjälleen aivan riittävästi muutamalle pienelle polttimolle.jos taas jääkaappi,telkkari tms.ovat valoja tärkeämpiä laitteita,älkää hyvät ihmiset liikkukaa pimeällä.sähkölasku kotona ei suurene jos käytätte valoja pimeällä,polttoöljyä/bensiiniä kuluu aivan mitätön määrä enemmän jos se generaattori työntää himppa enemmän virtaa.purjeveneillä asia voi muodostua ongelmaksi jos oikeesti purjehtii mutta kotimaisen tavan mukaan pikkunen riepu ylhäällä ja kone iloisesti putputtaen sähköä tulee sieltä kannen alta.ostakaa uudet akut ja hoitakaa niitä ja sähkö riittää valoihin.minulle sanottiin aikoinaan akkuliikkeessä että tavallinen akku kestää n.4 vuotta ja sitten uusi peliin.
Vieläkin "tivaan" näitä alkuperäisiä valoasennuksia. (jenkkivene)
Maailmassa toimii muutamia alusten luokituslaitoksia, jotka ovat ottaneet kriteereihinsä tiettyjä asioita jotka liittyvät alusten turvallisuuteen.
Laivateollisuus käyttää Luokittamaan esim. seuraavia:
Suomi Merenkulkulaitos
Norja DNV (Det Norske Veritas)
USA USCG (United States Coast Guard)
Usa ABYC (American Boat Yacht Council)
Englanti LR (Lloyds Register of Shipping)
Ranska BV (Bureau Veritas)
Täsä muutamia joiden kanssa "työskentelemme" telakalla täälläkin.
Nyt kysynkin uudestaan?
Jos joku näistä luokituslaitoksista hyväksyy aluksen maailman merille, (siis aluksella on ns. luokitustodistus eli sertifikaatti) niin miten joku katsastaja täällä voi väittää toisin?
Esim. Sea Ray veneet on hyväksynyt USCG
Saako kyseisellä veneellä ajella euroopassa vaiko vaan USA:n aluevesillä??
Käsittääkseni kansaiväliset määräykset ovat samat joka puolella maailman meriä, mutta aluevesillä saattaa päteä myös kansalliset määräykset.
Pääsääntöisesti jenkkien valot eivät kelpaa suomessa. Riippuu tietenkin veneen koosta, mutta ainakin ennen vaidettiin jopa 38 jalkasiin merenkulkulaitoksen hyväksymät valot. Jotkut jenkkivalot voivat hyvinkin täyttyy meidänkin määräykset. En ole tosin koskaan sellaisia nähnyt.
Asia on täysin simppeli:
Jos jenkkiveneen valot eivät täytä valovoimaltaan, värikylläisyydeltään, valoaukon kooltaan ja valon sektorisuuntaukseltaan tai valojen sijoittelultaan annettuja normeja ei alusta voida katsastaa huvivenenormituksen mukaan jossa valojen määräykset annetaan kansainvälisistä säännöistä.
Siksi moni jenkkiveneen omistaja on vaihdattanut ko lyhdyt tai jättänyt veneensä katsastamatta.
Jos huonossa näkyvyydessä sattuu haveri, jossa toisena osapuolena on ko "jenkkivaloin" varustettu alus ja toisessa kansainvälisten sääntöjen mukaiset valot, miten oikeus ja vakuutus tulkitsee meriselityksen,
kun "jenkkivenettä" väitetään näkymättömäksi.
Kuitenkin "jenkkivalot" ovat muuttuneet sitten vuosien 1960-1970 ajoilta ja käsitykseni mukaan jokainen maahantuoja ja useimmat vastuulliset veneilijät hoitaa ko asiat kuntoon.
Meillä säädöksiä ovat mm:
Kansainväliset säännöt yhteentörmäämisen estämiseksi merellä, (meriteiden säännöt), Asetus yhteentömäämisen estämiseksi sisäisillä kulkuvesillä,Vesiliikennelaki, vesiliikenneasetus.
Veneteollisuuden EU direktiivit.