COP luku maalämmössä?

Motivan luku on jokin "mikälie" varovainen keskiarvo.

Maalämmön lämmityksen hyötysuhteeseen vaikuttaa monet seikat, kuten:
-lämmönlähteen lämpötila (pintaputkilla ja kuivalla kaivolla pienempi COP)
-lämmitys veden lämmön kuumuuden tarve (huonommin eristetyssä talossa pienempi lämmityksen COP)
-lämmönjakotapa (esim lämpöpattereilla saadaan huonompi COP)
-lämpöpumpun komponenttien energiankulutus (uusissa koneissa hieman parempi COP kuin vanhoissa)
-koneen käyntijaksojen pituus (lyhyillä jaksoilla huonompi COP, jos kone käy 24h/7, myös silloin COP voi huonontua)

Todellisia COP toteutumia on koetettu tutkia mm. tuolla:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.40

Minä en mistään COPpeloista välitä. Mutta siitä välitän, että 70-luvun omakotitalossa lämmityssaneerauksen jälkeen 3000 litran vuotuinen öljynkulutus vaihtui maalämmön myötä 8000 kWh sähkönkulutukseksi. Jos tuosta laskee COP:in, niin 30000 kWh/8000 kWh = 3,75.

vuotuinen_säästö_2000eur kirjoitti:

Minä en mistään COPpeloista välitä. Mutta siitä välitän, että 70-luvun omakotitalossa lämmityssaneerauksen jälkeen 3000 litran vuotuinen öljynkulutus vaihtui maalämmön myötä 8000 kWh sähkönkulutukseksi. Jos tuosta laskee COP:in, niin 30000 kWh/8000 kWh = 3,75.

Lue lisää

Minulla 80-luvun suoralla sähköllä lämpiävässä talossa sähkön kokonaiskulutus (sis. käyttösähkö) on n. 10 000 kWh. ILP säästää osansa.

vuotuinen_säästö_2000eur kirjoitti:

Minä en mistään COPpeloista välitä. Mutta siitä välitän, että 70-luvun omakotitalossa lämmityssaneerauksen jälkeen 3000 litran vuotuinen öljynkulutus vaihtui maalämmön myötä 8000 kWh sähkönkulutukseksi. Jos tuosta laskee COP:in, niin 30000 kWh/8000 kWh = 3,75.

Lue lisää

70-luvun talossa 70- luvuvn kaksoispesäkattila, 70-luvun poltin
hyötysuhde 60-70%
eli lasketaanko uudestaan ?

COPnoin2 kirjoitti:

Minulla 80-luvun suoralla sähköllä lämpiävässä talossa sähkön kokonaiskulutus (sis. käyttösähkö) on n. 10 000 kWh. ILP säästää osansa.

Talosi ei ole suorasähköllä lämpiävä.
Siinä on ILP.

Mikäs on rakennuspaikkaunta ja neliömäärä?
Poltatteko puuta?

raksaaja-sh kirjoitti:

Talosi ei ole suorasähköllä lämpiävä.
Siinä on ILP.

Mikäs on rakennuspaikkaunta ja neliömäärä?
Poltatteko puuta?

Aivan, ILP ruokitaan aggrekaatilla, siis ei suoralla vaan mutkasähköllä.

Toisin sanoen jos esim. MLP ruokitaan sähköllä valtakunnan verkosta, logiikkasi perusteella kyseessä on suoralla sähköllä lämpiävä talo...

Hyvä kun selvensit asian.

Muille ihmisille suorasähkölämmitys tarkoittanee sitä että sähkö johdetaan "suoraan lämmöksi" vastuksessa. Jos lämpöä tuotetaan muilla tavoin, edes osittain, kyseessä ei ole "suorasähkölämmitys".

raksaaja-sh kirjoitti:

Toisin sanoen jos esim. MLP ruokitaan sähköllä valtakunnan verkosta, logiikkasi perusteella kyseessä on suoralla sähköllä lämpiävä talo...

Hyvä kun selvensit asian.

Muille ihmisille suorasähkölämmitys tarkoittanee sitä että sähkö johdetaan "suoraan lämmöksi" vastuksessa. Jos lämpöä tuotetaan muilla tavoin, edes osittain, kyseessä ei ole "suorasähkölämmitys".

Lue lisää

Olen kuullut että MLP on yksi sähköä käyttävä lämmitysmuoto. Kokemusta asiasta ei ole. Jos maalämpöjärjestelmä pelaa jollakin muulla kuin sähköllä niin haluan tietää asiasta lisää.

raksaaja-sh kirjoitti:

Motivan luku on jokin "mikälie" varovainen keskiarvo.

Maalämmön lämmityksen hyötysuhteeseen vaikuttaa monet seikat, kuten:
-lämmönlähteen lämpötila (pintaputkilla ja kuivalla kaivolla pienempi COP)
-lämmitys veden lämmön kuumuuden tarve (huonommin eristetyssä talossa pienempi lämmityksen COP)
-lämmönjakotapa (esim lämpöpattereilla saadaan huonompi COP)
-lämpöpumpun komponenttien energiankulutus (uusissa koneissa hieman parempi COP kuin vanhoissa)
-koneen käyntijaksojen pituus (lyhyillä jaksoilla huonompi COP, jos kone käy 24h/7, myös silloin COP voi huonontua)

Lue lisää

kaikenmoisia laitteita on olemassa mutta vissii semmosta maatutkaa ei ole millä löytäisi tontilta sen kohdan missä olisi kalliossa parahite vettä mlp.n jäähdytettäväksi...

ravenlored kirjoitti:

kaikenmoisia laitteita on olemassa mutta vissii semmosta maatutkaa ei ole millä löytäisi tontilta sen kohdan missä olisi kalliossa parahite vettä mlp.n jäähdytettäväksi...

Lue lisää

Ei sitä vesikohtaa voi juurikaan tietää.
Mutta on harvinaista että jos porataan 200m alaspäin etteikö jossain kohdin satu olemaan kallion halkeamaa josta virtaa vesi porareikään.
Mitoitus suositellaan tekemään kuitenkin "kuivalle kaivolle" (joka täytetään vedellä, jos ei itsestään täyty).

Eli veden "löytyminen" ei niin olennaista kuin "kallion löytyminen".
Valitettavasti myöskin kallion yläpinnan löytymisessäkin on mukana jonkin verran arvausta, kaikuluotaukset ei vielä liene kyllin tarkkoja jotta esim 5, tarkkuuteen päästäisiin.

Loppuviimein reikä on joka tapauksessa porattava omalle tontille ja järkevään paikkaan suhteessa maalämpökoneeseen, joten riitttää että tietää onko kallio 100m syvyydessä vai lähempänä 10m syvyyttä. >100m vie maalämmön aikas kannattamattomaksi, kun taas 10m kannattaa helpohkosti.

Juu, se on aivan sama että mikä se coppi on, koska sillä ei osteta mitään kaupasta kuten ei prosenteillakaan. Mutta se säästynyt 2000 €/vuosi on ihan selvää rahaa ja säästyneellä rahalla investointi maksoi itsensä takaisin 5,5 vuodessa.

tyytyväinen kirjoitti:

Juu, se on aivan sama että mikä se coppi on, koska sillä ei osteta mitään kaupasta kuten ei prosenteillakaan. Mutta se säästynyt 2000 €/vuosi on ihan selvää rahaa ja säästyneellä rahalla investointi maksoi itsensä takaisin 5,5 vuodessa.

Lue lisää

Minulla ei voi oikein säästää 2000 €/vuosi kun sähkö maksaa nyt 1000 € (sisältäen taloussähkön).

menee.voiton.puolelle kirjoitti:

Minulla ei voi oikein säästää 2000 €/vuosi kun sähkö maksaa nyt 1000 € (sisältäen taloussähkön).

Säästöä voi tulla vain lämmityksen osuudesta.
Teillä lienee ilmaiset puut joilla lämmitätte.

(vaikka meidän talossa olisi heinäkuun sää ympäri vuoden, sähkölasku olisi tuon 1000€)

raksaaja-sh kirjoitti:

Säästöä voi tulla vain lämmityksen osuudesta.
Teillä lienee ilmaiset puut joilla lämmitätte.

(vaikka meidän talossa olisi heinäkuun sää ympäri vuoden, sähkölasku olisi tuon 1000€)

Lue lisää

Heh heh.

tyytyväinen kirjoitti:

Juu, se on aivan sama että mikä se coppi on, koska sillä ei osteta mitään kaupasta kuten ei prosenteillakaan. Mutta se säästynyt 2000 €/vuosi on ihan selvää rahaa ja säästyneellä rahalla investointi maksoi itsensä takaisin 5,5 vuodessa.

Lue lisää

hieman harhaanjohtavaa verrata käuttökustannuksissa järjestelmää jonka taloudellinen käyttöikä on ylitetty uuteen järjestelmään...

mlp.n sähkön kulutuksesta senverran että apaut 100 neliön ok talo, navetan käytövesi ja kolmen huonetilan lämmitys ja pieni peruslämpö korjaamotiloissa, viimevuoden toteutunut lämmityskustannus pikkusen yli tonnin... ja jos pidemmälle lasketaan niin verrattuna kiinteän polttoaineen järjestelmään niin olis pitäny saada ilmaset polttoaineet ja 3500 euroo rahaa. on se kiinteän polttoaineen käyttö senverran kallista...

Paljon vähemmän siinä on huijausta kuin jonkun pistokehybridin taloudellisessa kannattavuudessa.

en mää mistää copeista tiä mitää mutta aika hiljaaseksi vetää vuoden sähkönkulutud vaikka patteriverkko onki kuormama ja pakkaasilla ajetaan 57 asteista vettä pattereihin ja keruupiiristä tulee -1 asteista ja kaivoon menee -4.5 kieppeillä ja vuorokaudessa lämpösen veden kulutus 350-400 litran kieppeillä....
...

Eipä ole kukaan tainnut suomenkielistä selostusta tuon SCOPin laskemisesta tehdä ja niukanlaisesti näyttää englanniksikin tuosta juttua löytyvän. Johtunee tuo prosessin kuvaavan standardin maksullisuudesta - tai ainakaan en muuta selitystä keksi. Eri firmojen omilta sivuilta löytyy hyvin lyhyitä kuvauksia, kt. http://www.hoval.com/blog/com/how-to-choose-heat-pump : 10, 7, 2, -7 ja -15°C. Ei tuollakaan siis pikaisella lukemisellani kerrottu, millaiset painoarvot noille luvuille annetaan milläkin ilmastovyöhykkeellä, joista muuten Suomi kuuluu C-vyöhykkeelle eli SCOPC-termiä kannattaa prosyyreistä tähyillä.

Ei pitäisi väsyneenä kirjoitella. Tuossahan on viisi lämpötilaa, joten ei voi olla kysymyksessä virallisen SCOPin määrityksen mukaiset arvot...

Mutta eikö se ollut COP mutta scop ?

olisi mukava keksiä joku viksu rautalanka lauhtumislämmön vaikutuksesta hyötysuhteeseen...

Tuossa on esimerkki jonkun IVT maalämpökoneen lämmitysveden lämmitystilanteesta.
http://www.pauna.net/images/IVT_periaate.jpg

Kone tekee lämmitysvettä "suoraan" lattiapiiriin.
Se puskee "ylilämmitettyä" menovettä lattiaan, kunnes lattiapiiristä palaavan nesteen lämpö on halutulla, lämmityksen vaatimalla tasolla.

Tutkailen että kone on tuossa tilanteessa ollut jo pitkään käynnissä ja lämmitysjakso taitaa olla lopuillaan.
(lattiapiirin lämmön pyynti on kait 27,7 astetta, kaipa kone sammuu justkoht)
Pumppu tekee -0,7 asteisesta maapiirin paluusta 36,9 asteista menovettä lattiapiiriin.
Ja lauhduttimelle menee 28,1 asteinen jäähtynyt vesi.
COP on tuossa jo tippunut kovasti käyntijakson alun tilanteesta, koska paluun lämpö on jo noin korkea.

Oma koneeni on siten erilainen että siinä lämmityksen paluu tulee aina varaajan kautta ja kone saa varaajan pohjalta aina viileintä mahdollista vettä ja siten COP pitäisi olla korkea (jopa korkeampi kuin tuossa IVT:ssä).
Toisaalta koneeni samaan tyyliin tekee ylilämpimän 35 asteisen veden (voidakseen myöhemmin levätä kotvasen).


((invertterikoneet koettavat optimoida tilannetta siten ettei lattiapiirin meno tarvitsisi olla niin korkea kuin tuollaisessa pätkäkäyvässä mallissa, mutta invertteri tuo pienen sähkönkulutuksen lisän sekä lisää laitteen hintaa, ja samalla kun/jos kone käy koko ajan, lämmönlähdekään ei välissä kerkiä toipua/palautua, eikä lattiapiirin paluukaan ole niin edullisen viileä lauhtumiselle kuin pätkäkäyvällä alkutilanteessa ... fysiikan lait on armottomat ja COP paranee siksi hyvin hyvin hitaasti pumppujen kehittyessä, eli invertterikoneetkaan ei mullistaneet tilannetta))

Jaa... jopas se ajatus laukkaa. .. perjantaikaljalle siis.