Suomen matematiikat

Koodaamisinnostuksen mukana tulee innostus tietokonematematiikkaan, eli diskreettiin matematiikkaan. Sitä pitäisi saada kouluihinkin. Tässä piilee ongelma. Luonto itse on nimittäin jatkuva, niin pitkälle, kuin tiedämme.

Koska luonto on jatkuva, jatkuva matematiikka on oikea työkalu sen kuvailuun. Sähköoppi, konetekniikka, kemian tekniikka... kaikki perustuvat jatkuvaan matematiikkaan, vielä tänäkin päivänä. Jos ja kun keskitytään digiin silmät kiiluen, vaarana on, että Suomessa ei pian enää ole nuoria, joista voisi kouluttaa raskaan tekniikan osaajia.

Kai sitten jonakin päivänä voidaan kehittää tekoäly, joka approksimoi Maxwellin yhtälöä jonkin hermoverkon avulla, yrityksen ja erehdyksen kautta. Se on kuitenkin pitkä ja raskas tie, jonka aikana palaa myriadeja euroja. Tekoäly on yksinkertaisesti väärä työkalu tehdä sähköoppia! Se on sama asia, kuin yrittäisi leikata kännykällä leipää.

Minun tunnuslauseeni on: tietokoneet pois kouluista, laskutikut tilalle!

(Diskreettiä matematiikkaa ovat verkot, puut ja algoritmit. Jatkuvaa matematiikkaa ovat derivaatat, integraalit ja logaritmit.)

20

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lievästi_kokemusta

      Lähes kaikki reaaliongelmien differentiaali- ja integraaliyhtälöt on ratkaistava numeerisilla menetelmillä, koska analyyttisten menetelmien kyky esittää epälineaarisuuksia ja mielivaltaisia ratkaisugeometrioita ovat todella rajoittuneita.

      Eli siinä sinulle jatkuvaa matematiikkaa.

      • Näinpä se on, mutta kun ensin pitäisi ymmärtää edes ne differentiaali- ja integraalimerkit. Puhun ihan tämän tason asioista. Se on varmaan selvää, että ammattilaiset osaa koodata joka tapauksessa.


      • Lievästi_kokemusta

        Kyllä tietokoneella on osansa myös symbolimatematiikassa. Symbolimatematiikkaohjelmistoilla osaaja saa tehonsa ainakin moninkertaiseksi, jos ei peräti monikymmenkertaiseksi, kun pystyy johtamaan tarvittavat yhtälöt nopeasti ja kätevästi. Ne pyörittelyt, jotka käsin veivät päiviä, tulevat nyt valmiiksi tunneissa ja vielä ensi kerralla oikein.

        Tietysti pitää tarkasti tietää ja ymmärtää, mitä on tekemässä sekä se, onko tekemisessä myös teoria oikein. Matemaattisten lausekkeiden mekaanisen pyörittelyn opetteluun ei mielestäni nykyisin kannata juuri uhrata aikaa. Se aika kannattaa laittaa teorian ja menetelmien opetteluun sekä ymmärtämiseen.

        Matematiikan sovellutuksissa on tärkeintä saada ongelma formuloiduksi matemaattiseen muotoon, ja tämä kannattaisi jo peruskoulussa ja lukiossa opetella. Parhaiten oppi menee perille asiaa riittävästi harjoittelemalla.

        Oma alansa on vielä numeeristen algoritmien koodaus: jos haluaa saada aikaan aina oikein toimivan koodin, pitää todella ymmärtää numeerista laskentaa sekä sen tarkkuuteen ja virhetoimintoihin vaikuttavia asioita. Jopa oikein koodattu toisen asteen yhtälön ratkaisukaava voi antaa melkoisen epätarkkoja tuloksia jollakin yhtälön kertoimien yhdistelmällä, mutkikkaammista asioista sitten puhumattakaan.


      • Painavaa asiaa, mutta kyllä tämä koskee etupäässä ammattilaisia, eli niitä ihmisiä, jotka valitsevat joka tapauksessa matemaattis-luonnontieteellisen ammatin. Heille varmaan tietokoneista on suurta apua teoriankin oppimisessa. Suurten massojen kohdalla olen vähän epäileväinen. Tunnetusti pitkän matematiikan ylioppilastehtäviä joudutaan koko ajan helpottamaan. Mistä tämä johtuu, ja mitähän sille voisi tehdä? Kannattaisiko kouluun tuoda digin ja koodaamisen sijasta lisää perinteisiä matematiikan tunteja?


    • fraktaali

      Luonnossa ei esiinny edes suoraa, vaikka kiteissä on jotain melko suoraa. Lammen tai valtameren kehääkään ei voida käytännössä laskea.

    • Statistican

      Enpä ole huolissani, jos lukiossakin opetetaan diskreetin matematiikan alkeita. Alkeitahan jatkuvan matematiikankin opetus on sillä tasolla. Molempia tarvitaan.

      "Luonto itse on nimittäin jatkuva, niin pitkälle, kuin tiedämme." Tuo ei pidä paikkaansa, esimerkkinä vaikkapa radioaktiivinen hajoaminen (oli opinnoissani esimerkkinä diskreettien jakaumien kurssilla). Kvantitkin ovat diskreettejä "paketteja".

      • pienin_asia

        Kannattaa katsoa Planckin vakion kohdalta mikä on h-viiva. Tämän avulla voidaan koko maailmankaikkeus diskretisoida ja käsitellä lukuina - jos vaan jossain on tarpeeksi iso tietokone! Ja tämän jälkeen kysymys on siitä, käyttäytyykö yksikään näistä em. vakion alaisista kvanteista eri tavalla kuin vuorovaikutukset antaisivat olettaa: Silloin niillä on sisäistä rakennetta, nimittäin.


      • Luulin että kvanttimekaniikan tila-avaruudet on jatkuvia?


      • Tai en luullut vaan tiedän. Selvennän vähän: Emme ehkä tiedä, mitä siellä Planckin pituuden sisäpuolella tapahtuu, mutta joka tapauksessa Schrödingerin yhtälössä paikka ja aika ovat jatkuvia muuttujia: https://en.wikipedia.org/wiki/Schrödinger_equation . Osatakseen kvanttimekaniikkaa pitää osata jatkuvaa matematiikkaa. Kysy vaikka joltain fyysikolta, jos et usko.

        Atomin hajoaminen ja kvantit ovat kyllä hyviä esimerkkejä diskreeteistä ilmiöistä. No, onhan klassisessa fysiikassakin diskreettejä kappaleita, kuten ihmiset.

        Tämä on toki hyvin subjektiivista, eikä jatkuvan ja diskreetin matematiikan välinen raja ole kirkossa kuulutettu. Kuitenkin sanoisin näin karkeasti ottaen, että fysikaaliset tieteet perustuvat enemmän jatkuvaan matematiikkaan, ja tietokonejutut diskreettiin.


      • diskreetti_alue
        tsaarinaikaan kirjoitti:

        Luulin että kvanttimekaniikan tila-avaruudet on jatkuvia?

        "Luulin että kvanttimekaniikan tila-avaruudet on jatkuvia?"

        Peruskursseilla ovat, eli Hamiltonin operaattori antaa jatkuvan todennäköisyysjakauman hiukkasen paikalle. Tällöin myös kaksi hiukkasta voisi olla lähempänä kuin planckin etäisyyden päässä toisistaan tietyllä todennäköisyydellä.

        Kvanttigeometriassa puolestaan operaattori antaa diskreetin jakauman paikan todennäköisyydelle, ja jatkuvan avaruuden tilalla on diskreetti alue.
        Myös aika on paikan tapaan diskreetti.


      • Mitäs luulet, onnistuuko kvanttigeometrian opiskelu Visual Basicin koodaamisen pohjalta?


    • jhaamhhg

      yliopistomatematiikkaa pitää saada lisää lukioon, jollain tavalla, että se saadaan sinne, eikä keinoja pidä kaihtaa

      lukiomatematiikka on tylsää
      kun on kerran nähnhyt yliopistomatematiikkaa, pitää entistä lukiomatematiikkaa tylsempänä, siis silloin motivoituu enemmän tutkimaan matematiikan syvällisempiä ulottuvuuksia, salaisuuksia, ulottuvuus ei tarkoita tässä ja sitä ei pidä korottaa uskomattomuuksiin asti kuin jonkin verran

      alkeislogiikka ja joukko-oppi on nykylukion tasolla, suurin osa tai ainakin melkein yliopistomatematiikan alkeista ei ole todellakaan kuin enintään jonkin verran tai ehkä edes sitäkään lukiomatiikan vaikeutta yläpuolella

      relaatiot, ne on vaikeaa, kompleksiluvut myös
      lue lotta oinosen prujua johdatus yliopistomatematiikkaan pruju, se ei ole huono pruju, niin huomaat, että olet samalla aaltopituudella kuin mä

      • MAT.YO1975

        Koita nyt ensin suorittaa Lauri Myrbergin kirjan pohjalta kurssi
        Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

        Itse suoritin sen 70-luvulla. Kirjasta on otettu uusintapainos 2000-luvulla.

        Jos se saat läpi, niin sinulla on jotain pohjia vanhanajan matematiikan tutkintoon.
        En oikein ymmärrä, mistä saatte perustiedot matematiikan osaamiseen. Miten paljon teillä nykyään todistetaan matematiikan lauseita?
        Herää pieni epäilys, että nykyopiskelijat ovat teorioissaan huteralla pohjalla.


      • niinpäniinpä

        filosofiointi on tylsää.
        se on vaarallista, koska siinä ei ole ehdottomia varmuuksia faktoja, se tuhoaa matemaattista osaamista, matemaattisiin virkkeisiin ei kannata ja saada pohtia, jos haluaa kasvaa matemaattisesti

        tuo jälkimmäinen tuossa filosofioi matemaattisista virkkeistä sekä sillä oli matemaattista filosofiaa. älkää levittäkö sellaista tai ostako sellaista


      • Lukekaa Göran Sonnevia!


    • llgaamle

      ehkä verkolle voisi tehdä jatkuvuuden, siten että muutttaisi määritelmää vai onko se teoreema,

      yksi vaihtoehto siihen yrittämiselle on topologian kautta,

      topologia on varmaan: sovellettua joukko-oppia niin abstraktisti kuin mahdollista

      voi olla, että tuo on jo keksitty aihe

      jos se ei ole keksitty,

      voi olla, että yleinen topologia on ikäänkuin aksiooma topologialle yleensä, siksi voi olla, että yksi etenemistapa on mennä sen kautta,

      tai en tiedä, yhdistää yksi haara (tai enemmän haaroja) siihen
      tai tehdä täysin erillään oleva uusi haara sille

      eli topologian ja verkkoteorian yhdistymistä, niin se on mahdollista tehdä, koska matematiikka jo alussa perustuu aksioomeihin, jos alussa kaikki siinä perustuu sen alempiin määritelmiin ja teoreemioihin ja lauseisiin, ja muihin matemaattiisiin virkkeisin, seurauslausetta on melko vaikeaa muuttaa, mutta se on mahdollista, koska se on niin arkipäiväinen.

      topologiassa on solmuja, solmuteoria, eikös ne ole verkkoteorian pisteitä

      lyhyesti, kaikkea matematiikassa voi muuttaa, muuttamalla vanhaa määräämällä uuden lain tai monta lakia, tai tehdä muuttamatta niitä uutta aluetta

      nuo matematiikan virkkeet ei ole matikan ydintä, muu on paljon jännempää, virketeoriat ei kasva minnekään suuntaan, oikeastaan niitä ei voi muuttaa

      virkeet ovat joukko-oppia ja logiikkaa ylempänä

    • ddddalkdhl

      voi olla, että topologian ja verkkoteorian voi yhdistää siten, että

      laittaa topologiselle avaruudelle suljetun joukon, joka tässä on ilman koordinaatistoa,

      sen pitää olla reaalinen lukujoukko, että tuo on jatkuvaa, jos halutaan että toinen haara olisi epäjatkuva, sen lukujoukon sisältöä ei olisi kerrottu, toinen haara olisi se, että valittaisiin aina indeksillä alussa tietty lukujoukko vakioksi, tai ei-vakioksi, toinen haara olisi se, että se ei olisi välttämättä mikään lukujoukko

      sitten sille asetetaan muutosindeksi ja jonkinlainen funktio muuttaa sitä joukkoa, voi olla, että funktio muuttaa joukon indeksiä olematta indeksifunktio tai ei, en tiedä, en myöskään tiedä muuttaisiko tuo funktio sen joukon muuta piirrettä, eli silloin olisi kaksi indeksiä.

      jos tuo olisi jatkuvaa, niin topologinen avaruus koskettaisi jossain vaiheessa verkon pisteen ja tai verkon säikeen

      verkko voisi lähestyä myös jotenkin sitä joukkoa,
      olen lukenut, että topologisessa avaruudessa on monta joukkoa, verkossa voi olla monta pistettä, ja säikeitä

      jos tuo halutaan jatkuvaksi tällä teorialla, niin topologisen avaruuden pitäisi voida muuttua reaalisesti, ja tai verkon pisteet ja tai verkon säikeet pitäisi voida muuttua reaalisesti,
      siis sen indeksi olisi reaalinen ja sen funktio olisi reaalinen,

      • Hyvää pohdintaa, mutta lisäisin sen verran, että diskreetistä et saa jatkuvaa millään yksinkertaisella tempulla. Sinulla voi olla verkko, jossa on diskreettejä pisteitä, ja voit kuvata ne johonkin avaruuteen, ja voit lisätä pisteiden määrää ja pienentää niiden välejä, mutta verkosta ei silti tule reaaliavaruutta. Tämä liittyy kardinaliteetteihin.


    • Luonto_äärellinen

      "Tässä piilee ongelma. Luonto itse on nimittäin jatkuva, niin pitkälle, kuin tiedämme."

      Kvanttifysiikan tasolla mitään jatkuvuutta ei esiinny, eikä luonnossa esiinny mitään muutakaan ääretöntä. Matematiikassa ja joukko-opissa oleva äärettömyysaksiooma ei päde reaalitodellisuuteen.

      Äärettömyysaksioomassa luonnolliset luvut ja ääretön on määritelty kehäpäätelmänä. Todellisuudessa mitään ääretöntä lukujoukkoa ei pystytä määrittelemään, vaan luonnollisten lukujen joukko voi tarkoittaa esim. 256-bittisiä lukuja tai jotain muuta äärellistä lukujoukkoa.

      Myös avaruus pitää määritellä uudelleen. Jatkuva-arvoista ääretönpisteellistä avaruutta ei ole olemassa, vaan kaikki avaruudet ovat diskreettejä ja lisäksi rajattuja avaruuksia. Äärettömiä avaruuksia ei ole määritelty.

    • Anonyymi

      pitää, hyväksyä matikka-aiheen omaa järkeänsä muokkaavat todellisuus-fakta, että on matematiikassa on olemassa sitä tuhoavia aiheita, joita kun kannattaa, niissä ei ole hyvää omaa loogisuuttaan edes samana pitäväksi, vaan ne alentavat sitä aina. koska on olemassa ihmisten oppeja, joista saa mielipiteitä, mutta ne antavat samalla sekavuutta mieleensä, yksi niistä matemaattinen logiikkaan tutkiessaan sen alkeita vähän pidemmälle, jopa vähän on liikaa, koska kun on kyseessä järkeä tuhoava ajatus, niin kumman otat maistelet sitä niin kauan aikaa, että olet koskenut siihen, joka tarkoittaa sitä, että hyväksyt sen mielenkiinnon takia, vaikka todellisuudessa saatat luulla, että et ole hyväksynyt sitä, vaan haluan vain tutkia ajatuksen kanssa niin kauan aikaa, että olen huomannut sen todeksi tai epätodeksi, huonoksi tai hyväksi, tai yksi halu tutkia sitä on se, että haluan tutkia sitä nautinnon takia, eikä hyödyn takia. silloin et välitä, joko tietoisesti tai ei-tietoisesti sen ehdottomasta ajatteluasi sekavoittavuudesta.

      miksi kannattaa typerää mielipidettä, miksi tutkistella sitä, että mitä hyötyjä tai haittoja vessaleikeistä, omaisuuden tuhoamisesta vailla hyötyä, itsensä viiltelystä, ruuan heittämisestä lattialle, kulkemisesta siten, että yhdellekään ihmiselle ei ole siitä koskaan ollut hyötyä, elämää paremmaksi tekevää,

      ihmiselle pahat, aiheet ja niissä olevat kommentit vievät minun ja kaikkien ihmisten järkeä heikommaksi, kun he, minä saavat sen ajatteluunsa, eikä hyväksy niiden tuhoavaisuutta, eikä siinä ole poikkeusta

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nokialaisen koulun pihalta löytyi nuoren ruumis

      Näin kertovat iltapäivälehdet ja Nokian uutiset. Mitähän on tapahtunut..?
      Nokia
      144
      3034
    2. Missäs lynkkausjoukot piileksii?

      Tänään lähilehden kirjoituksessa paikallinen entinen pizzayrittäjä kertoi muuttaneensa pois Sysmästä. Syynä oli koulukiu
      Sysmä
      48
      887
    3. Mies hävisi oikeudenkäynnin koronapassista valtiota ja Fazeria vastaan määrättiin korvaamaan lähes

      https://yle.fi/a/74-20091554 Henkilö liikkui ilman Koronapassia ja yritti päästä aamiaiselle Fazer kahvilaan,
      Maailman menoa
      216
      841
    4. Tulihan tästä

      Meidän "jutusta" vähän turhan suuri show tänne palstalle. Sivusta seurasin sitä enimmäkseen.
      Ikävä
      67
      804
    5. Haluaisitko sitten mies

      Että ottaisin sinuun yhteyttä?
      Ikävä
      43
      800
    6. Haluisin jutella sulle siitä

      Mistä mennään. Tiedän yhteyden.
      Ikävä
      36
      783
    7. En ymmärrä käytöstäsi, mies

      Jotain miehen logiikkaa? Et siis halua tutustua yhtään millään tavoin paremmin, vaikka ajatuksissasi näköjään joskus pyö
      Rakkaus ja rakastaminen
      61
      722
    8. Suomen edesottamukset Ukrainan sodassa jaksavat ihmetyttää ulkomaisia työkavereitani

      Työskentelen korkean teknologian yrityksessä, jossa on ihmisiä ympäri maailmaa. Suuri osa ulkomaisista on kotoisin Aasia
      Maailman menoa
      237
      705
    9. Mitä ajattelisit siitä

      Miten reagoisit jos kaivattusi ottaisi yhteyttä?
      Ikävä
      36
      666
    10. Mites meillä nainen tämä yhteys

      Onko se yhteistä se kokemus siitä, että tunnemme syvästi toisemme? Tunnemme vetoa ja sielunyhteyttä, jotain kuin toisest
      Ikävä
      42
      628
    Aihe