Millaiset asiat muistat parhaiten?
Onko sinulla hyvä muisti?
Aavalle.Merelle
36605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Luetuimmat keskustelut
- Hävettävä käytösHävettääkö sinua jokin?
- Tekisin SINUT ONNELLISEKSI NAINENMutta EHKÄ onni EI OLE mitä HALUAT.
- Mitähän sitä...Tsuumailin vähän muuallekin välillä ja törmäsin ajatuksiin, että miehen tulee suojella naista kaikelta pahalta. Mutta yhtään ei oltu eritelty mitä se kaikki paha on, jolta suojella. Jotenpas kysynkin kyselyikäni kyselyn…
- Kuka murtautu illalla kipparilleJotaki hampuusia kannettu ambulanssiin ja kipparin iso ikkuna palasina..Mitä tapahtunu??
- Tule sunnuntaina juna-asemalleKello kymmenen aikaan, tavataan siellä. Ainoa ja viimeinen tilaisuus tavata. Jos et tule niin et enää koskaan näe minua. En halua kirjoitella mitään, en halua kuulla selityksiä. Haluan tavata.
- Kuvittelin että oltiin läheisempiäYstäviä, tavallaan. Mutta ei sitten oltukaan sun näkökulmasta. Pettymys, mutta totun kyllä asiaan vähitellen.
- Myönnä poisLoukkaannuit mulle silloin aikoinaan? Ne viestit, väärinymmärrykset, kaikki. Miehelle
- Tiedätkö yhtäkään näistä "julkkiksista"? Elämäni biisi vieraslista la 10.10. hämmästyttääElämäni Biisissä on totuttu näkemään suomalaisia julkisuuden henkilöitä, jotka ovat koko kansalle tuttuja. Vieraita on ollut mm. viihteen, taiteen, tieteen, urheilun, politiikan ja kulttuurin saralta. Jos on ollut koko …
- Omapahan on vikasi jos jää loppuelämän romanssi välistä kun haluat olla itsepäinen jääräJa tuomita, jotain mitä et kykene ymmärtämään, antamatta edes mahdollisuutta, vaikka olen tehnyt parhaani elämäni edistämiseksi ja oikeasti yrittänyt!! Itken tyynyyn... tuskin edes yhtä vuotta ilman itsetuhoisia ajatuks…
- Vappu Pimiä lataa suorat sanat MasterChef-kritiikistä: "Tee niin tai näin, niin se on aina..."Vappu Pimiä liittyi viime MasterChef Suomi -kaudella arvovaltaiseen tuomaristoon. Pimiän rinnalla tuomaroivat Helena Puolakka ja Henri Alén. Pimiä toi tuomarikolmikkoon näkemystä ja kulmaa huippuravintoloiden keittiöide…
- Sahan puupulaSahalla pitää olla valtava puupula kun Varikkosuoran uudelta myyntipaikan tontilta piti kaataa kaavassa suojellut puut? Kuinka ELINvoimaVALIOlautakunta antanut luva tälläiseen liito-oravien reitipuiden joukkotuhoon. Mas…
- Onko tarkoitus ottaa ihmisten eläkevarat valtion käyttöön?Vai mistä tässä eläkeiän nostossa hamaan tappiin on kyse? Eihän moni sitten saisi käytännössä eläkettä koskaan vaikka eläkemaksuja koko elämänsä olisi maksellutkin.
- Onko se sinun mielestäsiminun syyni, että tilanne on se mikä se on? En tiedä. Toisaalta, en pysty uskomaan että millään minun tekemisilläni olisi ollut juurikaan merkitystä.
- kunnioitan tahtoasiEn tule sinua enää lähestymään.
- Eiköhän tämä ole jo tässäParivuotta hukkaan heitetty.
- Haluan sanoa sulle miesEttä pysytään molemmat pois täältä palstalta. Maltetaan olla pois, koska olosi on silloin parempi. Minä en kirjoittele enää, joten voit unohtaa tämän. Ottaisitko minuun yhteyttä muuta kautta, jos haluat. Olisin onnessan…
- Perjantai jälleen bläähViikonloppuna sataa, mitä meinaatte tehdä? Pian on syyslomakin, suunnitelmia tähän säähän? Mulla olis pihahommaa vielä, mutta en helvetissä mene sateeseen kastumaan. Kasvoi vähän kyr*äkin otsaan kelin takia. Eikö nyt vo…
- Mitä enää haluat??Tätä on kestänyt liian kauan!
- Paras paikka asua?Mikä olisi paras paikka asua Suomussalmella,kun ulkopaikkakuntalainen sinne muuttaa. Suomussalmen kk viehättää, mutta olisiko Ämmänsaari parempi ja mikä alue siellä? Nyt saa kehua ja haukkua, mutta apuja päätöksentekoon…
- On aika ottaa sinuun etäisyyttäKohtalo tuli apuun ja järjesti sille puitteet. Ei sillä että olisi tyytyväinen, päinvastoin.
Vastaukset 36
Vanhimmat
mä en muista mittää, mää en muista mittää,
enkä halua muistaa,
on kiva olla ku ei muistamittää, on paljon uusia tuttuja heh,
voi kysyä kuka se sinä oot,
pois unhoita mit oli ennen ei meneet palata nyt voi,
Muistan parhaiten oppikouluajan. Oli mielenkiintoista aikaa.
tosi hyvä, on vaan lyhentynyt, ennenvanhaan oli
hyvä näkömuisti
nyt olen niin aasi, etten tunne kamelia
Muistan parhaiten kaikki vääryydet mitä minulle on tehty.
Toiseksi parhaiten kaikki mokat mitä olen itse tehnyt.
***
Muistini on hyvä, mutta erittäin valikoiva.
kaksi kolmi vuotiaasta muistan.
Paloma en unohda sinua.
Todellakin monet sanovat muistavansa asioista melkein vauvaikäisestä. Minun varhaisimmat muistoni ovat kolmi-nelivuotiaasta ja nekin vain joitakin lyhyitä pätkiä. Aikaisemmat tekoseni luulen että ovat ovat minulle kerrottuja muistoja.
Elämälle kiitos kun et minua unohda. Minäkään en unohda sinua :)
Nyk vähän pätkittynyt, kun katastrofi vei muistelemaan alkukantaista psyk.
Liiankin hyvä muisti, sukuvikakin osittain. Meitä on muutama.
Muistan asiat melko kivasti. Mutta en muista yhden linjurin rekkaria, linjurin, joka liikennöi Turussa Hirvensalon linjoilla noin vuosina 1969-1971. Nolottaa, kun en muista.
Minä olen yrittänyt muistella Arthur Rimbaudin runoa Humaltunut venhe Kaarlo Sarkian käännöksenä. Mutta en jaksa muistaa kuin ihan alun. Se on Sarkian kootuissa, mutta kirja on maalla Suomessa. Jos joku muistaa olisi mukava koska haluan lainata siitä osan kirjaani Kuolema Smanassa. "Tulisilmissä pantterien kuvat vieraiden kukkien näin….."
Muistan hyviä asioita,
lapsuudestani syntymäpäivät, varsinkin kaikkien muiden synttärit, ovat hyvin muistissa, esimerkiksi joitakin naapurin lasten syntymäpäiviä ja heidän saamiaan lahjoja ja tunnelmaa muistan erittäin hyvin, olin silloin ehkä neljä viisi vuotias ja kuinka kauppias antoi aina vappuhuiskan vappuna kaikille tenaville...
Omat synttärini olivat aina keskellä kesää ja ne pidettiin tätien ja setien kanssa maalla, ei koskaan kaupungissa kavereitten kanssa. Niistä on muistin vahvistukseksi valokuvia, kun ruusupuskan keskellä kahvitellaan yms.
Lähimuisti tekee jo tepposiaan ja unohuttaa eilisiä juttuja.
Nimet katoavat ensimmäiseksi.
Muistin vahvistukseksi tulee tehtyä kaikenlaisia rytmisyksiä. esim pankkien käyttötunnuksia ja salasanoja muistan vuosilukuina.
istikaan tuttujen ja kavereiden puhelinnumeroita ja auton rekkareitakin, ehkä enää ei viitsi vaivautua vai onko se vain muistista kiinni, toteaa vain, ettei niitä muistaisi kuitenkaan.
Minä muistan paljon, varsinkin kaikki omat mokat koko elämäni ajalta. Edes niin juovuksissa en ole koskaan ollut, etten mitään muistaisi.
60-luvun mielestnä myönteiset tekemiset mutta varsinkin 1964 joulu on syöpynyt mieleeni erittäin yksityiskohtaisesti.
Nykyään unohtelen jopa nimiä ja, mikä inhottavinta, mihin jätinkään käsistäni jotain muutama minuutti sitten.
Lapsuudesta muistan kauniita asioita, mm. isällä oli tapana töistä tullessaan lukea nojatuolissa sanomalehteä ja otti minut lehden ja itsensä väliin syliinsä. Muistan myös jos minua on nöyryytetty, eikä ole kohdeltu niin kuin ymmärtävää ihmistä vaikka lapsi olinkin.
Matkan varrelta muistan myös hyvät ja huonot. Ne tulevat mieleen kun jokin tässä ajassa tökkii tai ilahduttaa ja niillä on yhtymäkohtia ennen koettuun. En onneksi ole katkeroitunut pysyvästi mistään.
Ihmisten nimiä on nykyisin vaikea muistaa, se ei ole tärkeää.
Piti monena päivänä peräjälkeen muistaa sana: navigaattori. Piti joka kerta pysähtyä, mikäs se olikaan. Hääräilen aika paljon kaikenlaista, panen unohtelun sen piikkiin.
Saman+tilanteen+tai+asian+voi+muistaa+eritavoin.+Kiinnitämme+eri+asioihin+eritavoin.+
2. virke: Kiinnitämme huomiota....
Näitä kaikenmaailman virheitä viljelen nykyisin. Sana jää päähän, eikä kulkeudu sormiin. Voi saastemakkara!
Tieto-koneeseen kannattaa kytkeä puhdas muisti-tikku.
Aina, joka hetki kun joku asia pulpahtaa muistilammen pinnalle, kirjaa sen muistitikulle.
Sieltä voi koostaa mielenkiintoisiakin tarinoita.
Myös virheet kirjata koneelle.
Kiitän ohjeesta. Mulla on selain ja tulitikkuja.
Tulitikkukin on hyvä muistitikku kunhan ei sytytä palamaan.
Niin ja kuka menneitä muistaa, tikut silmiin....
mulle tullu jo aamusta, todella kaunis virsi..
- huijausten kohteeksi joutumiset jurppivat " turhana työnä" - omistin Tele Finlandin puhelinliittymän - joku oli ilmeisest käynyt kauppaa mun nimissäni ja myynyt omstamani - liittyikö johonkin kun Suomi Saksalta ilmaa osti - tyypppiseen huijaukseen entinen sonera- nykyinen Elisa-Saunalahti arvottomaksi todetttin pankissa omistamani osakekirja. - esimerkiksi -vähän kaunaa ja kitkaa sukulaisuussuhteissa …...
Kyllä ne ovat ne ikävimmät asiat jotka herkimmin muistaa. Pahimmillaan noita muistiryöppyä tulee jos et saa unta ja yrität väkisin nukkua. Ihan elää uudestaan ne tunteet jolloin on ollut haavoittunut.
Omia mokiakin pulpahtelee pintaan ja jälkiviisauksia siitä mitä olisi pitänyt sanoa tai tehdä.
Miksi ne ovat ikäviä, muka ikävät asiat?
Nehän ovat samaa, yhtä, elettyä elämän pötköä.
Itselleni ne ovat positiivisia kokemuksia siinä kuin "onnistumisetkin".
Eri hetket ovat vain sillä hetkellä tapahtuneita, uusi päivä on kipannut entisen pois.
Ihminen on ihan liikaa ohjelmoitu uskomaan "vittumaisetkin" tapahtumat "vittumaiseksi", vaikka ne eivät sitä olisikaan. Toki ulkopuolelta tulevia kolhuja ei tarvitse antaa anteeksi. Mutta miksi niistä petaa itselleen mustan pilven jos niihin syytön on?
Kannattaa oppia iloitsemaan. Myös haudoilla.
Ikävät asiat ovat ikäviä, kun se tunne tulee muistamisen myötä. Kun joku nolasi, niin se nolous tulvahtaa.
Kun itse mokasi, niin häpeän tunne vyöryy yli.
Ei tunnetiloja tule samoin positiivisista kokemuksista. Ei ne palaudu.
Minulla on aika hyvä kasvomuisti, nimet ovatkin sitten hepreaa. Siitä syntyy kiusallisia tilanteita.
Niitä nuoruuden töppäilyjä muistan, kun eilen se ollunna oes :) Viime viikon menot ei vaa tuu mieleen :(
--mua rusikoitiin kansakoulussa kun opettaja antoi laulukokeissa - kympin , sanoi että lauloin just niin kuin nuottikirjaan oli kirjoitettu -taukomerkit huomioiden kirja oli körttikansan virsiä urkuharmoonille. vammaisvajakeille ei semmoisia numeroita koskaan saisi antaa -sanoivat kaverit ja sain turpiini koulumatkalla.
Nuorena koettu mokailu tuntui silloin suuremmalta monesti kuin olikaan. Jotain on jäänyt kaivelemaan, jos mahdollista palautetta antaisin kouluajoista.
Ihmisen ääni.
Olen huono muistamaan ihmisten nimiä, mutta ääntä en unohda.
On tosi paljon tilanteita, että joku kaukainen tyyppi on soittaut ja kun heti tunnistan ja mainitsen, että toki tunnen, niin ihmettelevät että miten ihmeessä, kun emme ole edes montaa kertaa puhuneet toistemme kanssa. En kertakaikkiaan unohda ihmisen ääntä ja puhetyyliä.
Valikoin, mitä muistiini tällään. Ne asiat jotka päätän päähäni tällätä, niin ne muistan. Vähemmän tärkeät unohdan, koska olen ajatellutkin niin että saavat unohtua. En jaksa tallennella kaikenmaailman juttuja mieleeni:)
Se on vähän niin, että mitä päättää muistaa, niin ne muistaa.
Kaikenkaikkiaan mulla on hyvä muisti. Mitään muistilappuja en tälläile, kun päätän että se ja se pitää muistaa, niin kyllä sitte muistan.
Muistan sen v*tun Totte Vadenin Tampereelta, YTHS:n psykologi, joka jauhoi vuosikausia mun kanssa vain äitisuhdetta, eikä kiinnittänyt huomiota siihen, että en päässyt missään oppiaineessa juuri peruskurssia pidemmälle. Lopetti sitten hoitosuhteen ja jätti mut makaamaan opiskelija-asuntoon vuosikausiksi lähettämättä mihinkään muualle hoitoon tai opastukseen.
Totte oli ammatillisesti pätemätön tai mikä pahinta välinpitämätön. Tottesta olisi pitänyt tehdä vähintäänkin potilasvahinkoilmoitus.
Kuinka paljon onkaan ammateissaan ihmisiä, jotka ovat pätemättömiä.
Toivottavasti kaikki kuitenkin korjaantui kohdallasi.
Voihan Totte. Totte toinen puoli.
--mun isä ja enemmistö veljistä oli alkoholisteja - osa menehtyi jo melko nuorena....samoin eksmiehen kotons alko- ja huumeongelmia jokseenkin rauhatonta elämää kaiken kaikkiaan -aina rötöstäjiä suvun naisten ja nuorten, lasten ynnä erityisesti tyttöjen kimpussa.
-- kun sain maksetuksi esm viimeiset asuntolainaerät , yhdet sakot ja minun maksettaviksi määrätyt lasten elatus-apumaksut marssin tiimarin kauppaan ja ostin kimpun keltaisia ruusuja -punoin niistä oviseppelen ulko-oveeni -- keltainen on hylättyjen väri - omasta mielestäni olin sen hyvin ansainnut.
Minä muistan tapahtumia ja tunnetiloja mutta muistan hyvin myöskin että mitä vaatteita minulla on milloinkin ollut päällä. Tuntuu hassulta mutta tiedän täsmälleen mikä mekko tai pusero ja minkävärinen oli milloinkin ylläni kun jotain merkittävänpää sattui. Ja muistan myös kenkäni ja koruni hyvin tarkkaan. Jos haluan palauttaa jonkin tapahtuman mieleeni niin aloitan muistelemalla miten olin pukeutunut. Ja sitäkautta muistan tapahtuman. Kaikkeahan en halua muistaa, ja vaatteeni ovat kai se salainen ovi muistoihin. Jos haluan avata oven ja muistaa, niin aloitan miettimällä tilannetta sitäkautta, että miten miten olin pukeutunut, miten oli kampaus, mitkä kengät