Yleispätevä neuvo kaikille epätietoisille/lääkärin "ohittaneille" itsestään syvästi huolissaan oleville:
NOSTAKAA METELI sen kulloisenkin lääkärin vastaanotolla - älkää uskoko kaikkea, vaan kyseenalaistakaa asiat, joissa uskotte olevan korjaamista!
Itse olen hienosti pärjännyt "vaativan potilaan/omaisen" taktiikalla. Syyt ovat toki olleet todelliset, mutta myös asioihin on saatu korjaus: nopeutettu prosessi/lääkityksen muutos/diagnoosin korjaus/tarkistus.
En ole ammattivalittaja, mutta kroonisesti sydänsairaana olen oppinut vaatimaan perusteellista kohtelua - eniten ehkä läheisilleni.
Ihmisiä lääkäritkin ovat - eivät rutinoituneita jumalia!
NOSTAKAA METELI sen kulloisenkin lääkärin vastaanotolla - älkää uskoko kaikkea, vaan kyseenalaistakaa asiat, joissa uskotte olevan korjaamista!
Itse olen hienosti pärjännyt "vaativan potilaan/omaisen" taktiikalla. Syyt ovat toki olleet todelliset, mutta myös asioihin on saatu korjaus: nopeutettu prosessi/lääkityksen muutos/diagnoosin korjaus/tarkistus.
En ole ammattivalittaja, mutta kroonisesti sydänsairaana olen oppinut vaatimaan perusteellista kohtelua - eniten ehkä läheisilleni.
Ihmisiä lääkäritkin ovat - eivät rutinoituneita jumalia!
Vastaukset 1
Vanhimmat
tietysti tehdä, mutta kun jaksa nostaa meteliä. Mieheni kyllä piti huolen, kun viimeksi jouduin sairaalaan, etten tarvinnut maata ensiavussa 5-6 tuntia, vaan pääsin osatolle jo alle kolmessa tunnissa. Hän kyseenalaisti kovaan ääneen diagnoosin, joka olikin väärä. Ehkä juuri sen takia minut siirrettiin nopeasti pois suuresta potilasjoukosta.