Onko auttaminen mahdollista?

Kertokaa te, joilla on jotain seuraavanlaista ongelmaa. Kyse vajaa kolmikymppisestä naisesta, jolla ylipainoa n. 30 kiloa. Ruokarytmiä ei ole. Uskomattomimta on, että hän syö kerran vuorokaudessa! Mustaa kahvia ja tupakkaa menee paljon. Itse hän ei koe asiassa mitään ongelmaa. Veren rasva- ja sokeriarvot ovat huolestuttavalla tasolla, mutta hän on ratkaissut asian siten, että ei enää mene lääkäriin.

Voiko tälläista ihmistä läheinen auttaa mitenkään vai pahentaako asioista puhuminen tilannetta? Itse hän ei koe olevansa avun tarpeessa.

Häiriötä on ollut nuoresta alkaen. Luonne on eräänlainen ylisuorittaja. Kaikesssa mihin ryhtyy pitäisi loistaa ja olla paras. Hän opiskeli tasoaan heikomman ammatinkin voidakseen varmistaa erinomaisuutensa alan työpaikalla.
1182
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ei ole kokemusta kuvaamasilaisesta ongelmasta, mutta sen vastakohdasta kyllä, eli miltei kuoliaaksi näännyttämisestä. Oman itseni.
Sen voin sanoa että hoitoon et voi pakottaa etkä väkisin viedä, koska kyseessä täysikäinen. Päätöksen ja motivaatioin on tultava ihmiseltä itseltään. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.
Miten sitten saada motivoitumaan onkin sitten toinen juttu! En osaa neuvoa. itselläni päätös parantua tuli monien vuosien aikana, hoidosta huolimatta tai niiden ansiosta. Suurin "apu" oli kaksi kertaa kuoleman porteilla käynti. Tajusin että jos jatkan, kuolen, ja varsin pian. En halunnut huolla joten aloin taistella, ja todellakin taistelua se oli, elämäni kauhein sota omaa itseäni vastaan!
Mutta vähitellen nousin, ja nyt olen terveessä painossa, alarajalla mutta kuitenkin, ja elossa!
Tutustupa Syömishäiriöliiton https://syomishairioliitto.fi/ sivuihin. Sieltä löytyy infoa ja linkkejä. Aloita vaikka sieltä!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


HuoliOn kirjoitti:

Kertokaa te, joilla on jotain seuraavanlaista ongelmaa. Kyse vajaa kolmikymppisestä naisesta, jolla ylipainoa n. 30 kiloa. Ruokarytmiä ei ole. Uskomattomimta on, että hän syö kerran vuorokaudessa! Mustaa kahvia ja tupakkaa menee paljon. Itse hän ei koe asiassa mitään ongelmaa. Veren rasva- ja sokeriarvot ovat huolestuttavalla tasolla, mutta hän on ratkaissut asian siten, että ei enää mene lääkäriin.

Voiko tälläista ihmistä läheinen auttaa mitenkään vai pahentaako asioista puhuminen tilannetta? Itse hän ei koe olevansa avun tarpeessa.

Häiriötä on ollut nuoresta alkaen. Luonne on eräänlainen ylisuorittaja. Kaikesssa mihin ryhtyy pitäisi loistaa ja olla paras. Hän opiskeli tasoaan heikomman ammatinkin voidakseen varmistaa erinomaisuutensa alan työpaikalla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu