Asiavirheen käsittely

Läheskään kaikissa hallintopäätöksissä ei ole oikaisuvaatimusmenettelyä. Oikaisuvaatimusmenettely (sitä seuraava ja hallinto- tai kunnallisvalitus) muutenkin on oikeudellisena instrumenttina jotain aivan muuta, kuin asiavirheen korjaaminen.

Vaatimus virheen korjaamisesta kyllä pääsääntöisesti vaikuttaisi vaativan uuden käsittelyn ja päätöksen (HL 52.2 § ja HE 72/2002 vp, s. 115). Toisaalta taas virheen korjaamiselle yleensä ottaen on aivan omat edellytyksensä (hallintolaki 50.1 § ja HE 72/2002 vp, s. 112: "...selviä ja luonteeltaan kiistattomia virheitä..."). Jos viranomainen voi suoralta kädeltä todeta, että tällaisia edellytyksiä ei ole esitetty, niin asiassa ei liene perustetta koko menettelyn käynnistämiselle, vaan asia jätetään tutkimatta. Toki asiakkaalle tällöinkin tulee asiassa vastata.

Asiavirheen korjaamisen määräaika kun on viisi vuotta, ja uusi päätös vaatii pääsääntöisesti esimerkiksi uuden kuulemisen, niin vaatimalla asian käsittelemistä uudella päätöksellä aivan tuulesta temmatuilla asioilla tai pikemminkin oikaisuvaatimuksen/valituksen alaan kuuluvilla asioilla saisi aika näppärästi luotua melkoisen hallinto-oikeudellisen kiusaamisnoidankehän. Näin myös samat lain esityöt s. 112:
"Jos viranomainen ei ryhtyisi virheen korjaamista koskeviin toimenpiteisiin, asianosainen voisi saattaa virheen olemassaolon nykyiseen tapaan valitusviranomaisen tutkittavaksi. Sama koskisi tilanteita, joissa viranomainen ja asianosainen eivät pääse yksimielisyyteen virheen olemassaolosta"

Kyllä tuollaisiin pitää tulla ja saada vastaus. Jos virheen tehnyt taho ei katso, että asiassa on virhettä, niin saamassasi vastineessa on ohjeet, miten menetellä jatkossa, täytyykö itse valittaa eteenpäin vai laittaako viranomainen oikaisuvatimuksesi eteenpäin.

Hallintolaissa on selkeät neljä kohtaa millä perusteella voi vaatia tai julkinen valta tekee itse virheen oikaisun.

Kolme ensimmäistä voidaan tehdä vaatijan eli hallintoasian vireillepanijan vahingoksi taikka hyödyksi, neljäs kohta voi tapahtua ainoastaan hyödyksi.

Erikoisinta tässä on se, että kaikkiin kohtiin vaaditaan vireillepanijan suostumus virheen korjaamiseksi ja jos vireillepanija itse vaatii virheen korjaamista, on se samalla suostumus, mutta jos julkinen valta huomaa itse virheen, niin suostumus vaaditaan, muttei asiassa jossa vireillepanija on tahallisesti antanut väärää tietoa.

Hyomatkaa, että aina milloin julkinen valta pyytää suostumista, on kyseessä virhe joka koituu vireillepanijan vahingoksi.

Vaatimuksesta pitää aina tehdä perusteltu päätös ja liittää mukaan valitusosoite päätökseen eli pelkkä vastaus ei riitä, ei edes kelan viestilläkään ole mitään arvoa jos vaatimuksen hylkäämisestä taikka hyväksymisestä ei ole tehty päätöstä.

Näin hallintolaki tämän asian tiimoilta: "2 §
Soveltamisala

Tässä laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä.

Tätä lakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen).

Tätä lakia sovelletaan valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.

5 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön

Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemesta.

Hallintoasian sähköisestä vireillepanosta ja käsittelystä sekä päätöksen sähköisestä tiedoksiannosta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).

2 luku
Hyvän hallinnon perusteet
6 §
Hallinnon oikeusperiaatteet

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

11 §
Asianosainen

Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.

19 §
Asian vireillepano

Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti.
20 §
Asian vireilletulo

Hallintoasia tulee vireille, kun asian vireille panemiseksi tarkoitettu asiakirja on saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen tai kun asia on sille suullisen vireillepanon yhteydessä esitetty ja käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu.

7 luku
Asian ratkaiseminen
43 § (11.6.2010/581)
Päätöksen muoto

Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.

Päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi.

Suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään.
44 §
Päätöksen sisältö

Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:

1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;

2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;

3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä

4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.

Annettaessa suullinen päätös asianosaiselle on ilmoitettava, miten asia on ratkaistu, ja selostettava ratkaisun perustelut.
45 §
Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia;

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.
46 § (11.6.2010/581)
Oikaisuvaatimusohjeet

Jos päätökseen on ennen valituksen tekemistä vaadittava oikaisua erikseen säädetyssä oikaisuvaatimusmenettelyssä, ohjeet tällaisen oikaisukeinon käyttämisestä on annettava sa.manaikaisesti päätöksen kanssa"

JATKUU

Lawetorder kirjoitti:

Hallintolaissa on selkeät neljä kohtaa millä perusteella voi vaatia tai julkinen valta tekee itse virheen oikaisun.

Kolme ensimmäistä voidaan tehdä vaatijan eli hallintoasian vireillepanijan vahingoksi taikka hyödyksi, neljäs kohta voi tapahtua ainoastaan hyödyksi.

Erikoisinta tässä on se, että kaikkiin kohtiin vaaditaan vireillepanijan suostumus virheen korjaamiseksi ja jos vireillepanija itse vaatii virheen korjaamista, on se samalla suostumus, mutta jos julkinen valta huomaa itse virheen, niin suostumus vaaditaan, muttei asiassa jossa vireillepanija on tahallisesti antanut väärää tietoa.

Hyomatkaa, että aina milloin julkinen valta pyytää suostumista, on kyseessä virhe joka koituu vireillepanijan vahingoksi.

Vaatimuksesta pitää aina tehdä perusteltu päätös ja liittää mukaan valitusosoite päätökseen eli pelkkä vastaus ei riitä, ei edes kelan viestilläkään ole mitään arvoa jos vaatimuksen hylkäämisestä taikka hyväksymisestä ei ole tehty päätöstä.

Näin hallintolaki tämän asian tiimoilta: "2 §
Soveltamisala

Tässä laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä.

Tätä lakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen).

Tätä lakia sovelletaan valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.

5 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön

Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemesta.

Hallintoasian sähköisestä vireillepanosta ja käsittelystä sekä päätöksen sähköisestä tiedoksiannosta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).

2 luku
Hyvän hallinnon perusteet
6 §
Hallinnon oikeusperiaatteet

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

11 §
Asianosainen

Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.

19 §
Asian vireillepano

Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti.
20 §
Asian vireilletulo

Hallintoasia tulee vireille, kun asian vireille panemiseksi tarkoitettu asiakirja on saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen tai kun asia on sille suullisen vireillepanon yhteydessä esitetty ja käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu.

7 luku
Asian ratkaiseminen
43 § (11.6.2010/581)
Päätöksen muoto

Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.

Päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi.

Suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään.
44 §
Päätöksen sisältö

Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:

1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;

2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;

3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä

4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.

Annettaessa suullinen päätös asianosaiselle on ilmoitettava, miten asia on ratkaistu, ja selostettava ratkaisun perustelut.
45 §
Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia;

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.
46 § (11.6.2010/581)
Oikaisuvaatimusohjeet

Jos päätökseen on ennen valituksen tekemistä vaadittava oikaisua erikseen säädetyssä oikaisuvaatimusmenettelyssä, ohjeet tällaisen oikaisukeinon käyttämisestä on annettava sa.manaikaisesti päätöksen kanssa"

JATKUU

Lue lisää

JATKOA.
"Oikaisuvaatimusohje on annettava myös silloin, kun erikseen on säädetty hallintopäätöksen saattamisesta viranomaisen käsiteltäväksi muuna kuin muutoksenhakuasiana.

Oikaisuvaatimusohjeiden sisällöstä on voimassa, mitä 47 ja 49 §:ssä säädetään valitusosoituksesta.
47 §
Valitusosoitus

Päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava:

1) valitusviranomainen;

2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä

3) valitusaika ja mistä se lasketaan.

Valitusosoituksessa on selostettava vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.
48 §
Ilmoitus valituskiellosta ja valituskelvottomuudesta

Jos valittaminen on erityisen säännöksen nojalla kielletty tai päätös ei ole valituskelpoinen, päätökseen on sisällytettävä ilmoitus siitä, minkä säännöksen nojalla valittaminen ei ole mahdollista.

7 a luku (11.6.2010/581)
Oikaisuvaatimusmenettely
49 a § (11.6.2010/581)
Luvun säännösten soveltaminen ja suhde muuhun lainsäädäntöön

Tässä luvussa säädetään menettelystä oikaisuvaatimuksen käsittelyssä. Säännöksiä sovelletaan myös, jos virkamiehen päättämä asia on ennen muutoksenhakua saatettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

Jollei tässä luvussa tai muualla erikseen toisin säädetä, oikaisuvaatimuksen käsittelyssä sovelletaan tätä lakia.
49 b § (7.8.2015/893)
Oikaisuvaatimuksen tekeminen ja valituskielto

Laissa säädetään erikseen, jos päätökseen saa vaatia oikaisua. Tällöin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Oikaisua saa vaatia se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomainen saa lisäksi vaatia oikaisua, jos laissa niin säädetään tai jos muutoksenhakuoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa tai muussa laissa säädetään.

8 luku
Päätöksessä olevan virheen korjaaminen
50 § (11.6.2010/581)
Asiavirheen korjaaminen

Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi."

Google-lakimiestä onkin ollut jo ikävä.
Mutta taaskaan ei saatu mitään muuta, kuin pitkä rimpsu Finlexistä kopioitua hallintolakia, josta suurimmalla osalla ei ollut mitään relevanssia aloittajan ongelmaan.

Ylempänä onkin jo tullut asiaan riittävä selvitys: jos viranomainen ei lähde asianosaisen vaatimuksesta virhettä korjaamaan (ei katso, että asiassa on hallintolaissa tarkoitettua virhettä) niin ei pääasiassa silloin tehdä uutta päätöstä. Viranomainen päättää tuolloin hylätä virheen korjaamista koskevan vaatimuksen. Tuollon asianosaisen käytettävissä on normaali pääasiaa koskeva muutoksenhaku edellyttäen, että sen määräaikaa on edelleen jäljellä. Päätöksestä hylätä virheen korjaamista koskeva vaatimus ei voi edes valittaa.

Näin ollen aloittaja voi kyllä odottaa vastausta vaatimukseensa. Kuitenkaan mitään mittavia perusteita asiassa on turha odottaa. Viranomaisen tulee vain katsoa, että vaatimuksessa ei ole esitetty mikään mikä osoittaisi päätöksessä olevan korjaamista vaativan virheen. Se, onko pääasian päätös muuten laintulkinnaltaan oikea, oikein harkittu ja hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukainen, ratkaistaan muutoksenhakumenettelyssä, ei virheen korjauksella.

Mikä sitten olisi oikea instrumentti (virheen korjaaminen vai muutoksenhaku) aloittajan ongelmaan, on mahdoton sanoa tähänastisilla tiedoilla.

Mainittakoon vielä, että korjauksen vaatiminen ei katkaise pääasian muutoksenhakuaikaa, joka pääsääntöisesti on 30 päivää (versus virheen korjaamisen viisi vuotta). Jos siis aloittaja on jo missannut muutoksenhakuajan, ja viranomainen hylkää vaatimuksen virheen korjaamisesta, niin ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat ainoa vaihtoehto.

elgoog-lakia kirjoitti:

Google-lakimiestä onkin ollut jo ikävä.
Mutta taaskaan ei saatu mitään muuta, kuin pitkä rimpsu Finlexistä kopioitua hallintolakia, josta suurimmalla osalla ei ollut mitään relevanssia aloittajan ongelmaan.

Ylempänä onkin jo tullut asiaan riittävä selvitys: jos viranomainen ei lähde asianosaisen vaatimuksesta virhettä korjaamaan (ei katso, että asiassa on hallintolaissa tarkoitettua virhettä) niin ei pääasiassa silloin tehdä uutta päätöstä. Viranomainen päättää tuolloin hylätä virheen korjaamista koskevan vaatimuksen. Tuollon asianosaisen käytettävissä on normaali pääasiaa koskeva muutoksenhaku edellyttäen, että sen määräaikaa on edelleen jäljellä. Päätöksestä hylätä virheen korjaamista koskeva vaatimus ei voi edes valittaa.

Näin ollen aloittaja voi kyllä odottaa vastausta vaatimukseensa. Kuitenkaan mitään mittavia perusteita asiassa on turha odottaa. Viranomaisen tulee vain katsoa, että vaatimuksessa ei ole esitetty mikään mikä osoittaisi päätöksessä olevan korjaamista vaativan virheen. Se, onko pääasian päätös muuten laintulkinnaltaan oikea, oikein harkittu ja hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukainen, ratkaistaan muutoksenhakumenettelyssä, ei virheen korjauksella.

Mikä sitten olisi oikea instrumentti (virheen korjaaminen vai muutoksenhaku) aloittajan ongelmaan, on mahdoton sanoa tähänastisilla tiedoilla.

Mainittakoon vielä, että korjauksen vaatiminen ei katkaise pääasian muutoksenhakuaikaa, joka pääsääntöisesti on 30 päivää (versus virheen korjaamisen viisi vuotta). Jos siis aloittaja on jo missannut muutoksenhakuajan, ja viranomainen hylkää vaatimuksen virheen korjaamisesta, niin ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat ainoa vaihtoehto.

Lue lisää

Tuosta virheestä on kyllä mustaa valkoisella joten vaikea on ainakin perustelematta "katsoa" ettei virhettä ole. Päätöksessä oli kokonaan jätetty huomiotta toinen liite joka muuttaa asian täysin päin vastaiseksi mitä viranomainen on päättänyt. Pyysin rekisteritiedot viarnomaiselta ja sain ne. Mukana oli myös tuon asian esittely jossa oli kyllä tuo liite mainittu mutta muuten sitä ei oltu huomioitu millään tavalla. Päätöstä ei ole juuri muutenkaan perusteltu vaan siinä lukee että: "Asiakkaan antaman selvityksen mukaan ...". Tuollainen väite joka on täyttä puppua on kyllä todella törkeä. Liite jonka perusteella päätös on tehty on sitäpaitsi tulkittu täysin tarkoitushakuisesti väärin.
Valitusaika kerkesi jo päättyä joten virheen korjus on sopiva keino vääyyden korjaamiseen. Onneksi laki ei rajoita noiden virheenkorjausvaatimusten määrää vaan niitä voi tehdä viiden vuoden kuluessa niin monta kun kerkiää,

empätuotatiijä kirjoitti:

Tuosta virheestä on kyllä mustaa valkoisella joten vaikea on ainakin perustelematta "katsoa" ettei virhettä ole. Päätöksessä oli kokonaan jätetty huomiotta toinen liite joka muuttaa asian täysin päin vastaiseksi mitä viranomainen on päättänyt. Pyysin rekisteritiedot viarnomaiselta ja sain ne. Mukana oli myös tuon asian esittely jossa oli kyllä tuo liite mainittu mutta muuten sitä ei oltu huomioitu millään tavalla. Päätöstä ei ole juuri muutenkaan perusteltu vaan siinä lukee että: "Asiakkaan antaman selvityksen mukaan ...". Tuollainen väite joka on täyttä puppua on kyllä todella törkeä. Liite jonka perusteella päätös on tehty on sitäpaitsi tulkittu täysin tarkoitushakuisesti väärin.
Valitusaika kerkesi jo päättyä joten virheen korjus on sopiva keino vääyyden korjaamiseen. Onneksi laki ei rajoita noiden virheenkorjausvaatimusten määrää vaan niitä voi tehdä viiden vuoden kuluessa niin monta kun kerkiää,

Lue lisää

Tuota...
Mikä hallintolain 50 §:n mukaisista tilanteista tuossa on mielestäsi kysymys?
1. Päätöksen perustuminen selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen?
2. Päätöksen perustuminen ilmeisen väärän lain soveltamiseen?
3. Menettelyvirhe?
4. Uusi selvitys, jota ei ole ollut käytettävissä alkuperäistä päätöstä tehtäessä?

Ei kuulosta miltään noista. Ykköskohta tarkoittaa sitä, että viranomainen ei ole selvittänyt asiaa riittävästi tai on käyttänyt virheellistä selvitystä ("Asiavirheestä on kysymys silloin, kun asiaan kuuluvat tosiseikat on selvitetty virheellisesti tai puutteellisesti" HE 72/2002 vp). Nythän viranomainen on käyttänyt sinun toimittamaasi selvitystä. Ei se, että viranomainen on tulkinnut tai käyttänyt sinun toimittamaasi selvitystä eri tavoin, kuin mitä sinä toivoit, tarkoita, että päätös on perustunut väärään tai puutteelliseen selvitykseen.

Väärän lain soveltamiseen et vetoa, eikä kyseessä ole menettelyvirhekään (ns. muotovirhe). Et myöskään vetoa uuteen selvitykseen (jota ei siis olisi ollut käytettävissä ensimmäistä päätöstä tehtäessä).

Vaikuttaa siis siltä, että asiassa tosiaan ei ole kyse virheestä. Kuulostaa siltä, että viranomainen on selvityksesi perusteella (tai siitä huolimatta) tullut toiseen ratkaisuun asiassa, kuin sinä haluaisit. Se on muutoksenhakuasia, ei virhe.

Laki ei tosiaankaan rajoita virheen korjausvaatimusten määrää, mutta viranomaisen ei tietenkään tarvitse joka kerta ratkaista uudestaan sisällöltään täysin edellisenkaltaista vaatimusta. Sinä siis joudut näkemään huomattavasti enemmän vaivaa keksiäksesi aina uusia perusteita, kuin mitä viranomainen joutuu tekemään todetessaan, että ei (edelleenkään) näe asiassa korjattavaa virhettä. Mitä siis luulet saavuttavasi pommittamalla viranomaista vaatimuksillasi?