Olen kuunnellut ja lukenut opetuksia miehiltä jotka kaikki perustavat oppinsa samaan Raamattuun. Miten samasta tekstistä voi tulla niin eri tulkinnat kun kaikki opettajat uskovat saavansaa tiedon P Hengen kautta Jumalalta??
Petri Paavola ja Mauno Mattila ja Heikki Hilvo jne lukuisat monet muut opettavat eri painotuksia. Mikä näistä on oikein.
Petri Paavola ja Mauno Mattila ja Heikki Hilvo jne lukuisat monet muut opettavat eri painotuksia. Mikä näistä on oikein.
Vastaukset 72
Vanhimmat
Kannattaa ennen kaikkea perehtyä ilmaukseen "Kristuksessa"/"Kristuksen kautta". Raamattu ei ole kuollut kenenkään vuoksi ristillä vaan Kristus - Sana, joka oli Jumalan tykönä ja Jumala ja joka tuli ihmiseksi.
Hyvin sanottu. Mutta raamatun palvonta (bibliolatry) on luultavasti liian edistynyt keskustelunaihe.:)
Aloittelevalle kristitylle on tärkeintä vaalia henkilökohtaista suhdetta Jumalaan ja lukea itse raamattua. Kristitty voi elää vain sen uskon ja ymmärryksen mukaan mikä hänellä kulloinkin on. Ja mitä ei tällä hetkellä ymmärrä, sen voi jättää omaan arvoonsa.
Samaa raamatun tekstiä voi myös tarkastella eri puolilta, eli eri tavalla painottaen. Mutta tulkintoja ei toki voi omasta hatusta vetää ja sanoa että Pyhä Henki näin ilmoitti. Pyhä Henki ei ilmoita asioita, joille ei löydy vahvistusta muualla raamatussa. Ja sen vuoksi Paavali kehottaa kristittyjä arvioimaan opetuksen raamatullisuutta. Se vaatii tietenkin raamatun tuntemusta.
>Ja sen vuoksi Paavali kehottaa kristittyjä arvioimaan opetuksen raamatullisuutta. Se vaatii tietenkin raamatun tuntemusta.
Tosin Paavalih aikaan ei mitään Raamattua edes ollut. Paavali ei edes tiennyt, että hänen kirjeensä päätyvät sellaiseen kokoelmaan eikä sitäkään, että hänen nimissään tullaan kirjoittamaan vielä lisääkin ”Paavalin kirjeitä”.
Naulan kantaan!
Ei ne kaikki Paavalin kirjeet päätyneet Raamattuun. Korinttilaiskirjeitäkin oli tiettävästi viisi joista kolme on kadonnut. Luettavissa on ensimmäinen ja neljäs.
Kun Paavali saneli kirjeitään yli viisikymmentä vuotta Jeesuksen taivaaseen menemisen jälkeen, oli Jeesuksesta ja hänen sanomisensa, tekonsa kirjattu jo ylös.
Ei ne kaikki Paavalin kirjeet päätyneet Raamattuun. Korinttilaiskirjeitäkin oli tiettävästi viisi joista kolme on kadonnut. Luettavissa on ensimmäinen ja neljäs.
Kun Paavali saneli kirjeitään yli viisikymmentä vuotta Jeesuksen taivaaseen menemisen jälkeen, oli Jeesuksesta ja hänen sanomisensa, tekonsa kirjattu jo ylös.
Joh.7:16-17 Jeesus vastasi heille ja sanoi: Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. Joh.8:28
Juutalaisten rabbien mukaan Raamattu sisältää (muist.) 74 eri kerrostumaa. Sama asia, erilaisesta ja kuitenkin samaa vahvistavasta näkökulmsta.
Kun ihminen uudestisyntyy, hän saa itseensä Pyhän Hengen, joka nyt sisäisesti alkaa avata eli selittää hänelle Raamatun sanaa. Antaa sisäisen hengenymmärryksen Jumalan sanaan. Tämän, Jumalan sanan ja koko Raamatun "kerrostuneisuuden" huomaa uskoontullut varsin pian, - oivallettuaan ehkä n. kaksi - kolme kerrostumaa... - ja alkaen ihmetellä sitä, että katsoo suoraan Jumalan sanan syvyyksiin. Hän ei arvaa, että sieltä löytyy vielä ainakin yli 70 kerrosta lisää.
Uskon, että kerrostumia on hukeasti enemmänkin kuin pyhät rabbit ja juutalaiset kirjanoppineet ovat asiasta ymmärtäneet.
Siksi siis, joku saattaa alkaa opettaa kyseisestä asiasta ehkä paria kerrostumaa, josta haluaa puhua. Hän ei ehkä vielä ymmärräkään muita kerroksia, sen sanan kohdalla.
Mm. tällaista mystiikkaa on uudestisyntyneen hengenelämä. Ei uskon mystiikka kuitenkaan tähän pääty. Tulee kuitenkin olla varovainen kuunnellessaan Raamatun erilaisia opettajia: se kaikki ei tule Pyhästä Hengestä, vaan myös mahdollisesti ihmisestä itsestä, myös Pahan eksytyksinä. Siksi uskovan tulee vahvistua Pyhässä Hengessä ja Hengen ja sanan tuntemisessa.
Joh. 10:1-5
1 "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.
2 Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.
3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.
4 Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.
5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."
*
Oikea luku 70.
Suurin osa ihmisistä opettaa uskomuksia eli eri tilanteisiin sopivia muunnelmia totuuksista. Semmoisia pieniä valkoisia valheita, jotka palvelevat heidän intressejä.
Samaa itse ajattelen juuri uskoontulleiden kohdalle. Olen ollut uskossa pian 48 vuotta. Ei ole ihme vaikka taipaleen alussa oleva joutuu hämminkiin kun uskovat riitelevät, väittelevät opeista ja vaahtoavat eksytyksistä. Onnittelen että olet löytänyt Jeesuksen. Olisi jopa parempi että juuri uskoontullut karttaisi netin kristillistä kenttää. Toivottavasti paikkakunnalla löytyy hengellinen koti. Lue rukoillen Jumalan sanaa, jätä Paavolat ja Mattilat sikseen. Radiopatmosta voin suoitella.
Radio Patmosta ei voi suositella !
Vai että oikein Radiopatmosta suosittele???
Leo Mellerin menestysteologisen putiikin eksytyksiä simä siis suosittelet uudelle uskovaiselle, TODELLA metikössä olet sinäkin!!!
Tuore uskova: Kavahda ja kaukaa kierrä nämä menestysteologit ja äärikarismaatikot, jotka ryöstävät ihmisten rahat omilla valheillaan!!!
En voi suositella sulle mitään muuta kun One Way srk:n ohjelmia tv7:ssa ja heidän omalla kanavallaan. Se on sellaista Jeesuksen ristin teologiaa, ilman mitään hapatuksia.
Ai ai. Jospa hekin ovat menneet metsään?
Ja taa se alkoi. Radiopatmos on yhteiskristillinen ja mm. kasteasiasta saattaa vilahtaa tulkintoja. Kuitenkin ihan perusjämäkkää kristillistä tarjontaa.
Siinä sitä taas nähdää. Heti tuli hyökkäys. Patmos on yhteiskristillinen ja esim. kasteasiasta voi vilahdella eri käytäntöä. Jämäkkää kristillistä ohjelmaa. Voi kuunnella ja ottaa sen mikä hyvää on.
Oliko Jeesus perustanut jonkin seurakunnan nimiinsä ja keräsikö Hän kolehteja ja rahaa ? Koska en tiedä niin kysyn, Odotan vastausta.
Kyllä Jeesus perusti seurakunnan, vaikka käytännön työ jäikin Hänen koulimilleen apostoleille. Matt. 16:18 Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita
Rahaakin Jeesuksen työssä tarvittiin ja sitä anoivat mm. muutamat varakkaat naiset, jotka kulkivat Jeesusta seuraten.
Luuk. 8:3 ja Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat heitä varoillansa
Jeesus tosin jätti raha-asiat muille, ja keskittyi itse julistus- ja parantamistyöhön.
Yhdentekevää mitä hengelliskristillistä lukee, tukee, tai kuuntelee. Kaikesta saa jotain. Jos harhaan menee, Pyhä Henki kertoo kyllä miten asiat on, vilpittömälle etsijälle.
Ei ole niin aina, Raamattu sanoo, että lopun aikana tuo väkevä valhehenki eksyttää jopa valitutkin!
Kyllä suosittelen tarkkuuteen näinä viimeisinä aikoina ja perustaa kaikki Raamatun oppeihin.
Jonka on määrä kaatua miekkaan, se kaatuu miekkaan. Jonka on määrä mennä harhaan, se menee harhaan.
Omilla aivoillaan ajattelevan, Pyhän Hengen avulla, Raamattunsa lukeneena, päätyy pelasttettuin joukkoon.
Pelastee-ee-e-ettui tullessaan, pelaastee-e-ttui tullessaan, riamukarkelot soivat ikikunniaan, pelasteettui tullessaan.
En ole tuostakaan vanhasta hyvästä väkevästä hengellisestä laulusta koskaan mitään ymmärtänyt. Harhaan en silti ole mennyt. Kai.
Pyhä Henki ei ole valhe henki. Hyvän paimenen äänen tunnistaa kyllä. Lukee itse raamattua ja pysyy siinä. Itseadiassa uskominen ja sanassa pysyminen on hyvin yksinkertaista.
Minä uslon...siittä se lähtee. Minä uskon, Herra opeta minua ja ohjaa minua, nuhtele ja ojenna.
Vaikka opettajat opettaisivat mitä, kenestäkään ei tule täydellistä oppinutta. Kaikessa aina vain uuden uskovankin kannattaa pitää mielessä, että Herra ohjaa sinä, sinä tiedät ja minä uskon.
Ei se ole sen kummempaa kuin jättäytymistä Jumalan varaan ja uskoa.
Kärsivällisesti vain olla ja levätä Hänen armossaan. Minä uskon Herra.
Oi kulta ihana sammaatietä! Oletko vieläkään herännyt?
Muutoin olen kyllä kanssasi sammaamieltä.
"Eihän se mitä kylvät tule eläväksi, ellei se ensin kuole"
Näin pääsiäistä odotellessa ajankohtainen huomio. Nisunjyvä tai minkä tahansa jyvän.
Meidät on yhdessä herätetty Kristuksen kanssa.
Ja katoamattomaan katsominen, ei katoavaan.
Henki on ikuinen, mutta tämä liha on katoavainen.
Opettajatkin voivat opettaa oman ymmärryksensä mukaan, siksi raamatussa onkin kehoitus koetella kuulemansa., aloitukseen viitaten.
Jumalansana perustuu kuitenkin aina rakkauteen ja oikeudenmukaisuuteen. En tarkoita tuolla synnin hyväksymistä. Myös tuomio on oikea kun se tulee Jumalalta.
Pyhä Henkikin avaa sanaa kuulijalle / raanatun lukijalle, ei ehkä heti, mutta ajan kanssa. Läheskään kaikki ei avaudu, vaan tarpeen mukaan.
"Omilla aivoillaan ajattelevan, Pyhän Hengen avulla, Raamattunsa lukeneena, päätyy pelasttettuin joukkoon."
Etenkin jos on vielä Sanan tekijä, eikä vain kuulija. Mutta joku varmasti kohta kiistää tuon omilla aivoilla ajattelun osuuden, sillä aivot narikkaan oli vanha hellarimantra.:)
No eikä oo !! Hellareissa on monenlaisia..ei kaikki ajattele, että aivot narikkaan. Sinä aina jaksat nostaa sitä opiskelua ja älykkyyttä, tuo tuntuu alentavalta minusta, joka en ole opiskellut enkä älykäs vaan ennemminkin tunne ihminen. Tuokin on persoonallisuus kysymys.
Toisaalta voin heittää vasta vedoksi, ettei niillä omilla aivoillakaan tuu autuaaksi?
Tapelkaas nyt tytöt. Mutta tupakkia ette saa.
Ei me ruukata tapella. Me nakellaan..
"Yhdentekevää mitä hengelliskristillistä lukee, tukee, tai kuuntelee. Kaikesta saa jotain. Jos harhaan menee, Pyhä Henki kertoo kyllä miten asiat on, vilpittömälle etsijälle."
Se on noin, jos on avoin ottamaan vastaan. Jopa surkeassa saarnassa voi olla puoli lausetta, jota Pyhä Henki ryhtyy avaamaan juuri minulle. Eikä se asia edes välttämättä liity saarnan aiheeseen.
Tällä palstalla törmää usein ajatteluun, että yksi saarnaajan epäselvä ilmaus pilaa koko saarnan tai jopa koko saarnaajan elämäntyön. Ihan kuin kukaan olisi aina täydellinen. Tai että "harhaoppi" tarttuu mystisesti, jos sitä sattuu kuulemaan. Ja jos olet sanonut päivää "harhaoppiseksi" leimatulle, niin olet automaattisesti saastunut.
Tuo on minusta paitsi lapsellista niin myös taikauskoista. Eihän kukaan niele saarnoja tai kenekään puheita sellaisenaan.
"Sinä aina jaksat nostaa sitä opiskelua ja älykkyyttä, tuo tuntuu alentavalta minusta, "
Kaikki ei liity sinuun. Sinun on itse työstettävä nuo tunteesi. Kyseessä on hellareiden sisäpiirivitsi. Meitä nimenomaan kehotettiin nuorena laittamaan aivot narikkaan.
Omien aivojen käyttäminen ei sitäpaitsi liity mitenkään koulutukseen. Niitä voi käyttää, vaikka olisi käynyt kiertokoulua. Olen huomannut sinunkin käyttävän.
Ei liitykkään minuun, tahdoin vain tuolla osoittaa että tällaisia kuin minä on muitakin ja etupäässä heidän vuokseen tuo tyylisi korottaa opiskelua ja omaa älykkyyttä tekee mieleni surulliseksi. Mietin miltä heistä mahtaa tuntua ja tuo tekee minut surulliseksi.
En kuitenkaan pidä hyvänä asiana korostaa kaikkialla opiskelua niinnkuin olemme joskus kanssasi puhuneetkin täällä tuosta.
Totta jokainen käyttää omia aivojaan sillä kapasiteetillä mikä on. Kapasiteetti ei kerro sekään ihmisestä uskovana.
Poltatko?
Olen kyllä ettäsilleesti, siillesti kyllä samaa mieltä. Perinteisesti hellareissa ei ole kannustettu omien aivojen käyttöön. Muistan kun, kauan sitten, kävin hellareissa kasteella niin mietin kovasti sitä kastekysymystä. Kaiken asiaa jotenkin sivuavan kirjallisuuden läpikahlattuani, tulin päätökseen että kyllä. Pidin kuitenkin vaihtoehtona sitäkin, että käyn kasteella, mutta en liitykään seurakuntaan. Kun kysyin asiaa vanhemmistoon kuuluvalta veljeltä, hän ei ymmärtänyt koko kysymystä. Kasvoista näki, että tyhjää löi, totaalisesti. Tarvittiin toinen veli selittämään mitä tarkoitin, mutta ei se mennyt jakeluun hänelle sittenkään.
Ei se tietenkään tyhmyyttä ollut, vaan omien piintyneiden ajatustensa seuraamista.
Niistä saarnoista niin, että, erittäin hyvin sanottu siellä. Eräät luulevat että harhaopeista saa jonkun tartunnan, jos niitä kuuntelee. Eri kysymys vielä on sekin, mikä on harhaoppia? Puheet ja saarnat pitää arvostella Raamatun valossa. Niin totta on sekin, että jossain pitkässä saarnassa saattaa olla vain yksi ajatus joka kolahti. Kannatti kuunnella silloin.
Tapahtui kauan sitten Saalemissa. Olin jo liittynyt Ev.lut.kirkkoon ja lukenut sekä oppinut evankeliumia hiukan toisin kuin Saalemissa oli se selitetty.
Muuan saarnamies piti pitkää puhetta, selitti ja selitti, mutta sitten huomasi puhuneensa itsensä täysin pussiin, hän meni aivan mykäksi, hällä löi aivan tyhjää ja hän alkoi änkyttää. Hiljeni täysin. Sitten yritti jatkaa muuta asiaa. Hymyilin itsekseni, että "sillä lailla".
Sitten kun tuli rukouskutsu eteen, kävelin sinne ja vinkkasin tämän samaisen saarnamiehen luokseni. Hän luuli, että kaipaan esirukousta. Asia kääntyikin niin, että minä aloin selittää hänelle Raamattua! Hän katsoi ihmeissään ja alkoi sitten aurinkoisesti hymyillä, että kiitos, nyt hän ymmärtää! No, tuo ymmärrys oli vain hetkellinen. Mitä myöhemmin olen kuullut hänen nk. saarnojaan, samassa, sekavassa ongelmassa hän tuntuu kai edelleenkin pyörivän.
*
"En kuitenkaan pidä hyvänä asiana korostaa kaikkialla opiskelua niinnkuin olemme joskus kanssasi puhuneetkin täällä tuosta."
Tuhansista viesteistä muutamassa on saattanut olla puhetta opiskelusta - eikä silloinkaan minun opiskeluistani.
Muistan kyllä kirjoittaneeni, että nuoruudessani hellarivanhemmat eivät antaneet lastensa opiskella. Mikä vaikeutti myöhemmin lasten elämää, kun piti opiskella työn ohessa. On myös totta, että minun seurakunnassani katsottiin kieroon erityisesti korkeaa koulutusta.
En ole koskaan paheksunut niitä, jotka eivät ole opiskelleet tai ovat opiskelleet eri tavoin. Minusta ihmiset ovat mielenkiintoisia sellaisina kuin ovat. Sinäkin saat olla rauhassa "tunneihminen" - mitä se nyt sitten tarkoittaakin. Käsittääkseni kaikki ovat tunneihmisiä - itsehillinnässä on vain eroja.
En polta - edes kynttilää tai nuotiota. Miten se asiaan liittyy?
Eiku kysyin vain kun Herätkää kirjoitti että tupakkia ette saa 😁
Tuttua huttua. Kaikki kilpailuhenkisyys oli ehdottomasti syntiä. Kunnianhimo kauhistuttavaa. Mitäpä sitä mitään tekemään, Jeesus tulee huomenna.
Tietynlainen tekopyhyys rehoitti silti, se silmäinpalvonta. Onneksi nykyään on tultu kukonaskelin ulospäin, hellareissa, jopa niin pitkälle, että tittelit on nostettu suorastaan arvoon arvaamattomaan.
Minun tuntemani helluntailaiset ovat erillaisia kuin tuo mistä puhutte. Siksi en voi yleistää, että kaikki helluntailaiset ovat tuollaisia tekopyhiä.
En tunnistaisi kirjoituksistanne tuttujani.
Ajat ovat muuttuneet sammaatietä. Eikä se vanha aikakaan yksinomaan pahaa ollut, tai sitten aika kultaa muistoja.
Olen käynyt helluntaiseurakunnassa ehkä jotain n 5 kertaa muutama vuosi sitten.
Nämä tuttuni ovat sukulaisiani, heidät olen tuntenut laosesta asti. Puhumme uskon asioistakin. Minulla ei ole heistä kyllä mitään poikkipuuta sanottavanani.
Muutoin eri ihmisillä on varmasti monenlaisia kokemuksia, keillä huonoja, keillä hyviä ja jokaisessa seurakunnassa on kaikilla omat kokemuksensa, ei yksistään helluntaissa.
Totta on. Usein ne huonot kokemukset vaan jää mieleen. Kyllä minä muistan aitoja helluntailaisiakin, tuolta kaukaa. Aidoilla tarkoitan aidosti hyviä ihmisiä.
Mielenkiintoinen käsite " aitohelluntailaisuus" tuota pitää miettiä.
Eli se huono asia ei liity itse helluntailaisuuteen uskon suuntauksena vaan ihmisiin?
Suomalaisen helluntailaisuuden ongelma on ollut aatteen miehet. Mukana tuli lestaadiuksen hapatusta, että myös tulenpalavaa kommunismia. Monet vihasivat, aidosti, luterilaista kirkkoa. Eikä luterilaiset papit tehneet asiaa yhtään helpommaksi. Moni kirkosta eroa hakenut uudestikastettu haukuttiin maan rakoon, ja toivotettiin suoraspäätä hellvettiin.
Niinpä moni aatteen mies antoi samalla mitalla takaisin. Heidän mielestään luterilaiset päätyvät hellvettiin. Tämmöinen vastakkainasettelu vain kiihoitti aatteen miehiä omaperäisiin raamatuntulkintoihin. Säädettiin naisille sopivat hameenpituudet, meikkauskiellot, ja nutturapakko. Miehille ei keksitty mitään ulkoisia säätämyksiä, paitsi tietysti hiusten sopiva pituus.
Kyllä tämmöinen sitten poikii kaikenmoista kummallista. Sittemmin moni näistä kovista miehistä muuttui kovinkin pehmoiksi ja lepsuiksi, ulkoisen paineen hellittäessä.
Sukulaiseni siis nämä helluntailaiset pitävät minua ihan yhtä uskovaisena kuin he itsekkin ovat, vaikkei minua ole esim aikuiskastettu.He ovat olleet ikänsä helluntaissa
Mitä tarkoittaa tuo lestaadiuksen tuoma hapatus?
Entä kommunismi?
Tai oliko se tuossa alla jo kerrottu esim nuttura pakko tuli jne..
Sitähän se kaikki on. Rakkautta rakkautta vaan. Lestat ja hellarit oli ennen vanhaan tukkanuottasilla, jossain päin kai vieläkin. Kuitenkin lestaadiuksen opinsuunnasta tuli nämä ulkoiset tekijät, sitten vielä televiission syntisyys, wanhan raamatunkäännöksen termit. Vaihetuspöytä. Tosin haljenneitten kaivojen alkuperästä en ole ihan varma. Asiaan siis kuului: "Olin siellä Jumalan vaihetuspöydällä!" ja "Hain tyydytystä maailman haljenneilta kaivoilta!" Olen edelleen myös käsityksessä että, rauhaa, tervehdyksensä, olisi tullut myös sieltä päin.
Uskoon tulleissa oli myös monia entisiä kommunisteja. Määrät tietysti vaihteli seurakunnan mukaan.
Mikä vaihetuspöytä?
Mikset et sinä antanut rahaasi vaihetuspöydälle? Niin minä olisin sen kasvun jälkeen jälleen saanut. Noin kai se Luukas 19. luvun jae niistä talenteista menee. Meni.
Lapsena en koskaan ymmärtänyt koko juttua. Enkä oikein vieläkään. Miten ihminen voi maata vaihetuspöydällä? Kun kyseessä oli rahat ja niillä asioiminen.
En edes oo kuullutkaan tuollaisesta. Enkä muista Luukaksen talenteistakaan mitään tällä hetkellä 😁 Joku pienoinen muistikuva, hatara ja hutera.
Jospa aloittaja miettii vaikkapa seuraavan esimerkin kautta asiaa.
Israel oli erämaassa sukukunnittain leiriytyneenä Ilmestysmajan ympärillä.
Kun sitten katsottiin majaa, jokaisen kohdalta se näyttäytyi eri näköisenä.
Ei ollut Ilmestysmajan ympärillä, mutta eri puolilla.
Lue itse Raamattua ja koettele heidän puheensa sen avulla. Monet ottaa Raamatusta vaan yksittäisiä jakeita ja perustaa koko saarnan sille, vaikka seuraava jae selvittäisi koko asian paljon paremmin kuin koko heidän puheensa.
Jos joku opettaa vastoin Jumalan sanaa, niin sellaisia opetuksia ei kannata kuunnella.
Miten samasta tekstistä voi tulla niin eri tulkinnat kun kaikki opettajat uskovat saavansaa tiedon.
Olisiko aihetta kysellä miksi meitä ihmisiä näyttää olevan noin 7 miljardia ERILAISTA.
Onko laskettu väärin.
Onko virheellinen mitta-asteikko, jospa se erillisyyden määritelmä on väärin?
Mikä meissä on erityistä- erillistä, sekö minkä Jumala loi.
Sopiiko viivähtää ajatusessa että Jumala ei Luonutkaan erillisyyttä.
Oletko tullut ajatelleeksi että maallinen lakikirja myöskin ymmärretään hyvin eritavoin ja lopulta korkein oikeus tarvittaessa äänestää päätöksen.
Nyt kärjistän en pilkkaa:
Vastakkainen ajatus, millainen maailma voisi olla jossa kaikkialla tulisi vastaan sinun kaltaisesti ajattelevia pukeutuvia puhuvia tai minun? Enintään olisi ?Eri sukupuolia?
Mikä tahansa mies olisi aivan samanlainen myös vällyjen alla, tai nainen, aivan sama?
Eikö sillon myös raamatu ymmärretä kirjaimellisesti samalla tavoin.
Minulle ainut tehtäväni on elää tämä elämä ja elämäntyöni on olla avuksi.
Olen vain ollakseni avuksi, se avunanto alkaa siitä että Jumala ei antanut minulle muuta tehtävää kuin antaa anteksi ajatukseni lähimmäisistäni, kuten anan anteeksi itselleni erehdykseni, jokainen Raamatun kirjoittaja teki sillä hetkellä sen minkä silloin parhaaksi ymmärsi.
Annan anteeksi kuvitelmani erillisyydestäni Jumala ei Luonut erillisyyttä, käsite jonka Agrikola kuittasi yhdellä sanalla synti.
"Jumala ei Luonut erillisyyttä, käsite jonka Agrikola kuittasi yhdellä sanalla synti."
Ei Jumala varsinaisesti syntiä luonutkaan, synti lähti Saatanan houkutuksesta, ihmisen valinnasta vastustaa Jumalaa. Tämä on perisynti, josta sitten lähtevät kaikki synnit, synnin ajatukset ja teot, sen hedelmät.
Tietenkin asia liittyy Jumalaan siten, että jos Hän Itse ilmoittaa olevansa Pyhä Ja Kaikkivaltias ja joku sanoo tätä vastaan, Jumala kutsuu sitä synniksi.
Ilman Luciferin ja hänen enkeliystäviensä lankeemusta ei olisi syntiä. Syyllinen kavereineen löytyy sieltä.
Jumala ja saatana, ja usko saatanaan annetaan anteeksi
Minä ajattelen että voi olla vain yksi totuus, siis ikuisuudessa, paratiisissa.
Tietenkin tässä näkyvässä maailmassa on jokaisella oma totuus, kunnes anteeksianto on ymmärretty.
Raamattu on oivallinen esimerkki kahden tai useamman voiman taistelusta. Joista toinen on kuviteltu toinen on Totuus.
Jokainen tykönään pääsee valitsemaan joka hetki.
Jokainen pääsee ja joutuu valitsemaan. Itse asiassa valintaa ei pysty välttämmän, valitsematta jättäminenkin on valinta.
En väitä mihin ylläolevat perustavat kästyksensä - yleistäen (joka on värin) voisin sanoa että lähtökohtaisesti yksimielisä ollaa siitä että kaveri tulkitsee väärin.
Aadam tulkitsi hänkin omalla tavallaan Jumalan kehoituksen älä syö tästä puusta, Jeesus opetti rakkautta eli anteeksiantoa.
Sinun mielestäsi ei sitten ole varmaan helvettiäkään. Olemassa. Vai onko? Ei se elämä ainaista rakkautta voi olla. Tarvitaan tulta, rangaistuksia, ja tulikiviä.
Minun ei tarvitse sinua kurittaa ei tuomita. Tiedän kyllä ajatuksen että vain tarpeeksi piiskaamalla voi osoittaa rakkautta.
Minusta se on kuitenkin piiskaamista ei rakkautta.
Jos kuitenkin saan piiskata sinua? Sopiiko semmoinen?
Se on sinun rakkauden pyyntö minulta
Jaaha.
*
Täälläpä oli sitä asiallista sitten 😂
Ettäkö olisi sama käsitys jokaisella näistäkin lauseista, vieläkö konkreettisempaa esimerkkiä totuus voisi esiin tuoda.
Aloittajalle rohkaisuksi, et voi odottaa etkä vaatia keltään samanlaista päätelmää mistään, saatikka raamatun kirjoituksista.
No tietenkin voi VAATIA mutta hiukankin ajateltuasi huomaat että vaatia voi vain itseltään.
Kun pohdiskelee kirjoituksia eikö silloin pohdiskele omia ajatuksiaan niistä. Kun kirjoittaa tai puhuu eikö silloin toimi omista ajatuksistaan käsin. Miten siis voi ajatella toisen ihmisen ajatuksin.
agape suomennetuna ykseys yhteen hiileen puhaltaminen
Agape
Rakkaus on pitkämielinen
Rakkaus on lempeä
Rakkaus ei kadehdi
Rakkaus ei kerskaa
Rakkaus ei pöyhkeile
Rakkaus ei käyttäydy sopimattomasti
Rakkaus ei etsi omaansa
Rakkaus ei katkeroidu
Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa
Rakkaus ei iloitse vääryydestä
Rakkaus iloitsee yhdessä totuuden kanssa
Rakkaus kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
Rakkaus ei koskaan häviä
Rakkautta. Ei ole rakkautta vailla totuutta. Rakkaus&tottuus yhteen soppii, huomenna viedään rakkauskoppiin. Ehkä jo tänään.
Jos pysyt totuudessa enkelipoltsi, rakastan sinua tänään, jos pysyt harhoissasi annan nahkaruoskaa. Rakkaudella toki.
Pakanakristittynä kannattaa lukea pakanain apostoli Paavalin kirjoituksia, etenkin roomalais-, galatalais-, efesolais- ja kolossalaiskirjettä. Paavali nimittäin väittää aivan pokkana, että sen evankeliumin, jota hän pakanoille julisti, hän sai ilmestyksessä itseltään ylösnousseelta Herralta Jeesukselta Kristukselta. Ja tämä hänen julistamansa evankeliumi, sana rististä, ON hänen mukaansa Kristus - eli siinä ja vain siinä tulee Kristus julki. Toista evankeliumia ei ole.
Toisaalla Paavali puhuu Jumalan sanasta, joka täydellisesti julistettuna pitää sisällään seuraavat asiat: Kristus on meissä kirkkauden toivo ja me olemme täydelliset Kristuksessa. Lienee turvallista olla lisäämättä tähän täydellisesti julistettuun Jumalan sanaan mitään. Kun tämän Paavalin täydellisesti julistaman Jumalan sanan valossa tarkastelee muita kirjoituksia, luulisi sapluunan olevan kohdallaan.
Me olemme "täydelliset" Jumalan edessä Kristuksen LAHJAVANHURSKAUTUKSEN kautta meissä.
Me itse olemme kurjia syntisiä, mutta Kristus kantoi meidän kurjuutemme ja uskon kautta lahjoittaa meille oman pyhyytensä. Tälle on teologinen nimitys "autuas vaihtokauppa".
Vanhurskautus tulee alunperin saksankielisestä oikeustermistä (paljon konsonantteja ja sana kuin pärskäytetään suusta). Kyse on tilanteesta jossa rikollinen, rikoksiin syyllistynyt tuodaan tuomarin eteen. Tällöin kun hänelle luetaan tuomio hänen itse tekemistään rikoksista (hän ei ole syytön), tällöin voi (yleensä rikas) henkilö maksaa hänen puolestaan nk. lunastusmaksun. Nyt, tuon lunastusmaksun vuoksi, tuo rikollinen JULISTETAAN ei-rikolliseksi. Häntä ei siis armahdeta vaan maksun vuoksi tuomari "pyyhkäisee" pois hänen rikoksensa ja TUOMARIN EDESSÄ hän ei enää ole rikollinen. Lunastaja "osti pois" hänen rikoksensa. Nyt tuo (edelleen rikoksen tehnyt, sillä tuo tosiasia ei muutu, tosiasiaa ei ole pyyhitty pois) on vapaa tuomiosta.
Hengellisesti tästä käytetään nimitystä "lahjavanhurskautettu". Tämä on koko luterilaisen uskon perustus.
https://www.reformaatio2017.fi/luterilaisia-ajatuksia-16-autuas-vaihtokauppa/ :
"13.4.2017 Miikka Anttila Blogi, Luterilaisia ajatuksia, Luther, Spiritualiteetti, Teologia
Tämä luterilaisen teologian termi kuuluu saksaksi ”fröhliche Wechsel” ja ruotsiksi ”salig byte”. Oppineiden kielellä latinaksi se kuuluu commercium admirabile, hämmästyttävä liiketoimi. Ihmeellinen se onkin, sillä siinä rikotaan kaikkia kaupankäynnin sääntöjä. Kristus ottaa kantaakseen minun syntini ja kuolemani ja antaa minulle vastineeksi elämän ja vanhurskauden. Eräässä kirjeessä vuodelta 1516 Luther kirjoittaa: ”Rakas veljeni, opi Kristusta ja häntä ristiinnaulittuna. Opi laulamaan kiitosta hänelle. Epäile kaikessa itseäsi, mutta sano hänelle: Sinä, rakas Herrani Jeesus, olet minun vanhurskauteni, mutta minä sinun syntisi. Sinä olet ottanut omaksesi sen, mikä oli minun, ja antanut minulle sen, mikä on sinun. Sinä olet ottanut omaksesi sen, mitä sinä et ollut ja antanut minulle sen, mitä minä en ollut.”"
*
Ja kun tämä lahjavanhurskaus on saatut, ei olla enää syntisiä, vaan vanhurskautettuja, koska niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän hautaa syntimme. Kristus oli ja on Jumalan Karitsa, joka OTTI POIS maaailman synnin, siis jokaisen ihmisen SYNNIN eli synnit ja syntisyyden. Kun ei OLE enää syntiä, jonka Jumalan Karitsa poisti kertakaikkisella uhrillaan, silloin ei ole enää syntejä eikä syntisiäkään. Jos universumista poistettaisiin musta väri, se tarkoittaisi sitä, ettei olisi enää mustia esineitä, olioita eikä asioita, koska musta OLISI HÄVINNYT universumista. Samoin on käynyt synnin suhteen Jumalan Karitsen ansiosta. Siksi on mieletöntä hokea "itsessämme me olemme syntiä...". Emme ole! Me olemme lahjavanhurskautettuja, ja koska lahja vanhurskauttaminen nimenomaan tarkoittaa sitä, että tulee puhdistetuksi synneistä, on mieletöntä hokea, että "itsessämme me olemmme syntisiä". Miten niin "itsessämme"!? Mitä se edes tarkoittaa? Ei yhtikäs mitään. Siitä on tullut kummallinen hokema, jota tulee tässä lahjavanhurskausasiasssa toistaa. Joko me olemme vielä synneissämme, tai sitten meidät on vanhurskautetttu. Tässä ei ole mitään skitsoidia välimuotoa, josssa tulee hokea "itsessämme me olemme syntisiä".
Jos rukoilee: "Sinä, rakas Herrani Jeesus, olet minun vanhurskauteni, mutta minä sinun syntisi. Sinä olet ottanut omaksesi sen, mikä oli minun, ja antanut minulle sen, mikä on sinun. Sinä olet ottanut omaksesi sen, mitä sinä et ollut ja antanut minulle sen, mitä minä en ollut",silloin kannatttaa myös uskoa rukoilemaansa eli siihen, että Kristus on ottanut tämän minun "itsessäni minä olen syntinen" -syntisyyteni ja vaihtanut sen omaan vanhurskauteensa. Joka tämä tapahtui jo tai sitten ei tapahtunut. Tätä ei tarvitse renkuttaa ja toistaa loputtomiiin ikään kuin Jumala pelaisi perkeleen kanssa pingistä meillä ja meidän lahjavanhurskaudellamme niin, että aina kun me muistamme julistaa ilmoille itseinhoisen "itsessämme me olemme syntisiä", silloin perkeleen on palautettava meidät Jumalalle, muta silloin kun me unohdamme hokea tuota loitsua, me yhtäkkiä menetämmmekin tämän vanhurskauden, jonka siiis piti kaiken järjen mukaan olla LAHJA eikä mikään hokemalla ylläpidettävä asia.
Tämä täysin käsittämätön ja Paavalille vieras, LAHJAvanhurskautetun lausuma "ITSESSÄNI minä olen syntinen" on yhtä tyhjänpäiväinen ja järjetön lausahdus kuin olisi miljoonan euron LAHJOITUKSEN saaneen henkilön idiotismi "ITSESSÄNI minä olen rutiköyhä, tämä miljoona minun pankkitililläni on vain LAHJAA". Tuollaisessa ei ole mitään järkeä. Sekö, että hän on SAANUT ja vieläpä lahjana miljoona euroa, pitää hänet edelleen "ITSESSÄÄN" köyhänä? Eivätkö rahat nyt sitten OLEKAAN hänen, kun hän ei ole itse niitä raadannalla ansainnut? Jos hän on "itsessään" köyhä, tarkoittaako se, ettei hän saakaan vapaasti käyttää rahojaan? Mikä LAHJOITUS se sellainen on, jos täyttä omistussuhdetta lahjaan ei synnykään? Siis nimenomaan SELLAISTA omistussuhdetta, joka tekee "itsessään köyhä" -höpinät mielettömiksi? Sama pätee lahjanhurskauteen. Jollei se lakkauta tällaisia pöljiä "itsessämme me olemme syntisiä" -höpinöitä, se ei tarkoitamitään eikä merkitse mitään. Se on kuin miljoonan rahalahjoitus, jota lahjan saanut ei saakaan käyttää. Tai saa, jos MUISTAA HOKEA OLEVANSA "ITSESSÄÄN KÖYHÄ". Mutta on kiistanalaista, onko tuollainen rahalahja mikään aito lahja, koska se sisältää tällaisen noyryyttävän itsensä alentamisen ehdon. Sellaista "lahjan"antajaa voisi pitää vähintäänkin kierona ja kummallisena.
Spitaali nähdään Raamatussa synnin ja syntisyyden symbolina. Koska Jumalassa ei ole vaihteen varjoa, silloin Hän ei voi olla Luojana ja Parantajana täydellinen, mutta Lunastajana epätäydellinen. Kun spitaaliset paranivat Vanhassa ja Uudessa testamentissa, olisiko ollut järkeä siinä, että heidät olisi vain JULISTETTU puhtaiksi samalla kun he "itsessään" olisivat edelleen olleet "vain kurjia spitaalisia" (Ja heidän olisi tullut muistaa kaiken lisäksi hokea tätä tasaisin väliajoin). Mitä ihmeen järkeä sellaisessa olisi ollut??!! Sellainen olisi ollut järkyttävää sadismia "parantajan" puolelta ja surkuhupaisaa masokismia "parannetun" puolelta. Samanlaista uskonnollista sadomasokismia edustaa nykyluterilaisuus tällä "itsessämme me olemme vain kurjia syntisiä" -hokemallaan, jonka he ovat korottaneet ikään kuin "välimieheksi" uskovan ja Kristuksen välille. Tai pikemminkin Kristukseksi Kristuksen paikalle, jos kerran uskovan, joka ON KRISTUKSESSA, on tällaista hokemaa hoettava NYT KUN HÄN ON KRISTUKSESSA. He ovat tehneet tuosta hokemasta Kristus-todellisuutta! Joka hokema on siis tosiasiassa vain mielikuvituksen tuottama kangastus, eikä lainkaan totta.
Ei kannata jättäytyä kenenkään opettajan varaan. Jokaista, joka on uskossa, voi kuunnella, mutta kuulija on aina itse vastuussa siitä, mitä ottaa vastaan. Kontrolli on säilytettävä.
Oma rukouselämä on tärkein väline uskossa säilymiseen ja kasvamiseen.