Tästä tsemppiä muille..

Vähän samanlainen tilanne, reilu vuoden on ollut aihe enemmän tai vähemmän selvillä ja lähteet haettuna jne. Tosin elämässä myös tapahtui kyllä tuossa syksyllä ikäviä asioita, jotka osaltaa tietty vaikuttivat myös gradun tekoon. No ne ovat nyt takana, mutta nyt on sitten osa-aikatyö, joka vie tilaa ajatuksissaa yllättävän paljon. Tosin oli pakko mennä töihin, kun op-tukikuukaudet on ihan lopuillaan.

Että vähän sama kuin sinulla, ei vaan saa aikaiseksi. Opinnot ovat itselläni sujuneet kiitettävästi, mutta nyt sitten jostain ihme syystä gradun kanssa tökkii.

Itse puntaroin tuota gradun aihetta viime kesästä lähtien ja syksyllä alkoi graduryhmä. Huhtikuun puolivälissä pitäisi esitellä väliraporttia enkä ole vielä mitään saanut aikaiseksi... Kirjoja ja artikkeleita notkuu hyllyillä mutta se kirjoittamisen aloittaminen tuntuu olevan ylivoimaista. Rästitenttejäkin on vielä vino pino tekemättä ja ne tuntuu rasittavan myös... Kukaan muu ei tietysti graduani potki liikkeelle kuin minä, eli jostain on vaan löydyttävä se ensimmäinen kunnon potku:) Sitä odotellessa...
Olis kiva kyllä kuulla, miten muut ovat vastaavissa tilanteissa saaneet sen gradun ihan oikeasti alkuun ja vauhtiin?!?

Sama tilanne täällä. Äkkäsin juuri, että ensi viikolla tulee vuosi siitä, kun alotin keräämään aineistoa (haastattelut) graduun ja tuntuu että työ ei ole siitä edistynyt yhtään. Työn dispositio on kyllä jotenkin selvillä ja valmista tekstiäkin jonkin verran, mutta tuntuu että eteneminen on aivan liian hidasta. Olen asettanut tavoitteeksi saada G valmiiksi toukokuussa, heinäkuu on ehdoton takaraja. Mutta pahalta näyttää, päivät menee jotenkin ihan tajuttoman nopeasti ja vaikka kuinka yrittää istua sen tietyn ajan päivästä koneella niin suurimmaksi osaksi tulee vaan surffailtua netissä. Tänäänkään en ole vielä edes avannut tekstitiedostoja ja vähän tuntuu siltä että en niitä tänään jaksa avatakaan. Alkaa pikku hiljaa tulla ahdistus päälle, vaikka jossain vaiheessa kuvittelin, että ei sellaista tule ja että tämähän on piece of cake. Jotenkin hirveän vaikea alkaa aina aamuisin kirjoittamaan, vaikka suurin piirtein tietää mitä on tarkoitus kirjoittaa jne. Mutta se aloittaminen on aina kaikista vaikeinta.

Itse mietin ja pähkäilin vuoden, vaikka aihe ja metodit olivat valmiina. Eli sama tilanne. Mutta nyt kun tosissani lähdin keräämään aineistoa, heti tuntuu paremmalta. En ole vielä aloittanut kirjoittamista, että sekin on sitten uusi vaihe, mutta nyt tuntuu hyvältä. Sain sisällysluettelorungon tehtyä, mikä loppu viimeksi on se kaikkein hankalin kohta. Nyt vain niskasta kiinni ja aloita! Aloittamisen jälkeen kaikki ainakin tuntuu helpommalta.

Vuoden päivät olen graduani vääntänyt. Sain sen jo esitarkastukseen. Palautetta tuli. Pitää lisätä juttua aiheesta, josta ohjaajan mielestä ei alun perin tarvinnut kirjoittaa mitään, samoin kahdestakin aiheesta, jotka eivät varsinaisesti liity tutkittavaan asiaan, vaan ainoastaan sivua sitä. Ja sitten aiheeseen liittyvää teoriaa on oikeastaan liian pitkästi.

Lisäksi on työn alla yksi pienempi kirjallinen työ, jota teen parityönä sellaisen opiskelijan kanssa, jolla ei tunnu olevan elämää yliopiston ulkopuolella.

Ja sitten on kaksi luentokurssiakin menossa ja niihin liittyvät laskuharjoitukset, joiden tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa oleellisesti kurssin arvosanaan ja läpipääsy mahdollisuuksiin.

Alkuperäisen suunnitelmani mukaan minun piti valmistua huhtikuussa, mutta tänään päätin siirtää valmistumiseni juhannukseen. Eli pari kuukautta jatkoaikaa. Jos en sitä tarvitse, niin hyvä.

sama täällä...huokaus.

Hei!

Mulla on sama tilanne. Oon ollut myös töissä ja pariin ootteeseen harjoitelussa ulkomailla tän projektin aikana. Nyt oon päättänyt jättää gradun esitarkastukseen 1.5. ja aikaa on siis alle 2 kuukautta 2 nyt ehkä 1/3 osa tekstiä valmiina. Tsemppiä, aloita vaan, oo vaikka 1 viikko pois töistä niin saat lähtölaukauksen.

Älä murehdi, meitä roikkujia ja saamattomia on muitakin. Itse olen roikkunut yliopistolla kohta 10v, joista kaikki vuodet säännöllisesti töissä. Viimeiset viisi vuotta kokopäiväisenä, ei siinä mitään graduja jaksa tehdä.
Itsekin olen suunnitellut ja aloittanut gradunteon viiden vuoden aikana useampaan otteeseen ja monet ovat ihmetelleet, että milloin sitä oikein valmistutaan --> lisää kyllä ahdistusta ja masennusta mukavasti

Tammikuussa tein päätöksen jättää työt pois (vasta nyt oli taloudellisesti mahd. koska poikakaverini maksaa laskut) ja keskittyä pelkästään graduun. Voin kertoa, että aloittaminen on kaikista vaikeinta, mutta saat perseen koneelle, niin alat vain kirjoittaa. Pikkuhiljaa se siitä syntyy!

Itse huomasin sen, että jos oli muutaman päivän/viikon kirjoittamistauko, aloitus aina yhtä hankalaa, siksi onkin parempi yrittää pitää tauot minimissä.

Tsemppiä! Itselläkin vielä paljon sivuja kirjoitettavana ja muutama päivä aikaa..

Itse aloitin gradun teon tuossa tammikuun lopulla. tällähetkellä mulla on aineisto kasassa ja olen kirjoittamassa tutkimussuunnitelmaa. Tarkoituksenani on tehä gradua mahollisimman paljon kesän aikana, jotta ei sitten jää syksyyn muiden kurssien ohella tehtäväksi liian paljon. Kannattaa asettaa itselleen välitavoitteita ja aikatauluttaa milloin tekee mitäkin. Se vähän potkii liikkeelle jos huomaa että oma asettama aikaraja kullekin välitavotteelle on käymässä umpeen. Siis suunnitelmallisuutta..

Itse oon huomannu kans että on tosi vaikea aloittaa kirjottamista, mutta sitten kun sen alottaa ja saa jotakin aikaseks tulee tosi hyvä olo... ei tunnu enää niin toivottomalta:) Joinakin päivinä ei kyllä saa mitään aikaseks vaikka kuinka yrittäs, mutta silloin kannattaa suosiolla jättää gradun teko seuraavaan päivään. Tulee vain ahistus jos yrittää ja yrittää ja ei saa ajatuksista kiinni. Eli gradun teossakin on niitä hyviä ja huonoja päiviä.

Mutta itselleni gradu ei ole likimainkaan tärkein asia maailmassa. Eka tulee poikaystävä ja perhe