Mietittekö koskaa ensirakaustumisianne.

Montako huomaa nähty?

Ensirakkaudella on aina oma merkityksensä ja paikkansa. Ihmiselle jättää jäljen mieleen. Ei ole määriteltyä, missä iässä kukin vastapuolensa kohtaa. Ja miten.

Aina joskus

Ei merkitystä ei hyrrää

Monesti mietitään yhdessä niitä juttuja mitä tehtiin. Oltiin me hulluja! Hän etsi mut facesta ja ollaan hyviä ystäviä nykyään. Hänellä on jopa mökki 10km päässä kodistani. Ollaan varattuja molemmat joten mitään uusintaa ei voida ottaa😂

En romanttisessa mielessä eli en tunne mitään kaipuuta, rakkautta tms häntä kohtaan, mutta kyllä toisinaan mietin että kustiin hommat kyllä niin täydellisesti koska olimme nuoria. Meillä on tuttava välit, rauha ja seesteisyys välillämme. Menneet on unohdettu ja vaikka siellä on vaikeita asioita niin ne on anteeksi annettuja. Puolin ja toisin.

Hymyillään ja moikataan jos törmätään mutta ei sen enempiä. Tarviiko sitä raivon vallalla vihata ihmistä joka on vain yhtä erehtyvä ihminen kuin minä itsekin ja meitä oli kaksi sotkemassa yhtä kovaa tahtia.?Minulla on itselläni myös iso rooli siinä miten hommat kusi.


Se kai tarkoittaa sitä että olemme tapahtuneet käsitelleet vaikka asiat ovat satuttaneet ja toisillemme ne anteeksi antaneet. Tilalla on ymmärrys ja armo.


Olisin enemmän huolissaan jos ensirakkauteni ajattelu saisi minut raivon valtaan ja haukkumaan häntä, sillä se merkitsisi että rakastan häntä edelleen.


Mun harvoin kuulee ensirakkaudestani puhuvan negatiivisia asioita ja olen aika puolusteleva ja sellainen ehkä halutonkin palaan sen suhteen negatiivisiin puoliin enää. Rakastin häntä kerran ja hän mua. se on osa minun historiaa. Oltiin nuoria. ensikertailaisia suhteessa ja mokattiin koska emme osanneet ihmissuhdetaitoja vielä tarpeeksi oman henkisen kasvun ollessa vielä kesken itselläkin.

Minusta ihmiset neuvoo väärin kun sanoo ettei entisiä suhteita pitäisi miettiä tai niistä puhua, sillä jokainen tapahtuma mitä ihmiselle tapahtuu ja jokainen ihminen ko. ihmisen elämässä muuttaa sitä henkilöä ja tekee hänestä hänet.


Minua harmittaa kun en aina voi tai halua palata menneisiin, vaikka ne auttaisi uutta kumppania ymmärtämään tunteitani, käytöstäni ja reagointiani. Se mitä olen kokenut vaikuttaa siihen miten mihinkin asiaan nykypäivänä suhtaudun.

Nämä vastaukset joissa entisiin kohdistetaan vihaa ovat merkki rakkaudesta ja käsittelemättömistä tunteista. Minäkin tunsin raivoa ja vihaa silloin entistäni kohtaan kun erosimme. Vihasin kaikkea sitä pahaa mitä se oli tehnyt, näkemättä ollenkaan omaa käytöstäni. vasta kun viha laantui, pystyi alkaan käsittelemään sitä, mitä itse tein väärin ja millä tavalla minun pitää ihmisenä kasvaa seuraavaa suhdetta varten.


Kun vihaa siellä on kiivasta intohimoa ja rakkautta eli joku tässä ketjussa haikailee ensirakkauttaan edelleen kovasti


veikkaan et se on tuo minun palsta riitapukari "jumalan omaksi" itsensä nimennyt aitoriitta joka taas käy päälleni tän jälkeen