osaako kukaan kertoa, millaisia pääsykokeita, siis suullisia osioita on ollut viime vuosina? minkälaisia nämä keskustelutilanteet ovat, ja miten hyvää puhutun kielen taitoa edellyttää esim. pääsy turun yliopiston englannin kääntämiseen? kiitos!
englannin kielen kääntämisestä
kysyy
9513
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ollut minkäänlaisia suullisia pääsykokeita. Mutta tuskinpa tämä nyt niin relevantti tieto oli jos kerran Turkuun olet menossa. Mutta kuitenkin.
Kannattaisko selvittää mitä maksetaan sellaisesta työstä.
Kääntäjät ovat free-lancereita. Työt tehdään alihankintaketjuina. Sen ravintoketjun alapäässä olevat saavat vähemmän palkkaa kuin kaupan kassa saa.
Palkkiot ovat rivien tai sanojen perusteella.
Tilauksen saanut yritys saa eniten. Se välittää tilauksesta osan ellei kokonaisuudessaan alihankkijoille,joita riittää varsinkin yliopistopaikkakunnilla.
Kaiken lisäksi käännöstöistä,joissa käännetään teknistä tekstiä esim. käyttöohjeita saa parhaiten palkkiota,mutta yliopistot eivät kouluta sellaista kieltä. Lähinnä jonkuin muinaisen verbimuodon taivutusta.
Esim. käännösohjelmien käyttämistä ei opeteta yliopistojen kielten laitoksilla. Ne elvät edelleen aikaa ennen tietokoneita!
Esim. ranskaa pääaineenaan opiskelevista ei ole mitään apua paperikoneen myymisessä Ranskaan.
Olen eri mieltä. Opiskelen kääntämistä yliopistossa ja olen opintojeni aikana oppinut käyttämään esim. käännösmuisteja ja korpuksia.
Tietokoneita käytetään ahkerasti opetuksessa. Opettajat, jotka eivät hallitse atk-kommervenkkejä, ovat eläkkeelle pian jäävä vähemmistö.
Kääntämisen koulutusohjelmista valmistuneet työskentelevät nykyään todella harvoin pelkkinä perinteisinä kääntäjinä vaan myös esim. lokalisoijina, kouluttajina, kaupan ja hallinnon palveluksessa jne. Tästä asiasta saa tietoja yliopistojen urapalveluyksiköistä. Asia kannattaa pitää mielessä myös sivuaineita valittaessa. Eli kannattaa opiskella muutakin kuin humanismia ja kieliä! Ja opiskeltavien kielten yhdistelmä kannattaa miettiä tarkoin.
Mielestäni koulutukseni antaa valmiudet työskennellä hyvinkin monenlaisissa tehtävissä.
Uskon, että ranskaa opiskelleesta voi hyvinkin olla hyötyä paperikoneen myynnissä, kaikkihan riippuu henkilöstä itsestään. Ei pelkästään yliopiston ranskan kielen opetuksesta ja sen mahdollisista puutteista.
Hmm... yliopiston kielten laitosten (tai käännöstieteen laitosten) tavoitteenahan ei ole suinkaan kouluttaa nyt vaikkapa paperikoneen myyjiä, vaan kohdekielen ja kielialueen kulttuurin syvällisesti tuntevia ihmisiä. Sitä "muinais"kieltä opiskellaan mm. siksi, että ymmärretään tavallista taapertajaa syvällisemmin se seikka, että kieli muuttuu ja mukautuu mm. ajan ja yhteiskunnan tarpeiden mukaan - tosin kielen eri tasot muuttuvat eri tahtia, kielen rakenne kaikkein hitaimmin, sanasto taas nopeimmin.
Jonkin rajatun erikois/ammattikielen sanaston oppii kyllä varsin nopeasti. Kielen rakenteen ymmärtämisessä voi sitten mennä hieman pidempään, ja meneekin. Siksi kääntäjä on oman alansa ammattilainen verrattuna vaikkapa nyt muutaman kielikurssin käyneeseen insinööriin.
Itsekin opisekelen kääntämistä ja kyllä suurin osa töistä tehdään tietokoneiden avulla. Alkeita käännösohjelmien ja korpusten käyttöön on jo pakollisilla kursseilla, ja jos lisää tietoa niistä janoaa niin valinnaisia kursseja löytyy myös. Lisäksi on kokonaisia sivuainekokonaisuuksia, joissa keskitytään eri tietokoneohjelmiin kääntäjän apuneuvona. Eli ainakin kääntäjien koulutusohjelmissa tietokoneet ovat aivan jokapäiväisiä työvälineitä, filologeista en tiedä mitään, mutta tuskinpa sielläkään kivikaudella eletään..
Ennen vanhaanhan kääntäjänkoulutuslaitoksissa ja kieli-instituuteissa käsittääkseni luettiin ulkoa paperikoneenosien nimiä ja muuta vastaavaa... Mutta ajat muuttuvat.
Omassa laitoksessani ei valitettavasti opeteta tuota muinaiskieltä, josta olisi paljon hyötyä... :)
Mitä tulee kääntäjien ja tulkkien huonoon palkkaukseen, voin sanoa, että kyseisillä aloilla voi myös tienata todella mukavasti. Kaikki on itsestä, omista tavoitteista ja valmiuksista kiinni. Hyvä ja nimekäs konferenssitulkki tuskin elää nälkäpalkalla, perinteisellä liian vaatimattomalla hiirulaisasenteella varustettu humanisti sen sijaan kyllä.
Kaikki kääntäjät EIVÄT suinkaan ole freelancereita! Ja palkka riippuu ihan siitä missä on töissä, esim. EU:n palveluksessa olevilla kääntäjillä on minimipalkka 2500€/kk ja suurimmillaan se voi olla jopa 16 000€/kk!
Että se siitä huonopalkkaisesta työstä.
Toivottavasti ei nyt tuu tuplia kun ei aikasempi viesti ilmestynyt..
No mutta. Ite hain Turun yliopistoon kääntämistä opiskelee pari vuotta sitten. Se oli iisi juttu se suullinen osio, ehkä siksikin, että olin just tullut vuoden Englannin reissulta. Mut ei sitä oikeastikaan tarvitse hirveästi stressata. Tilanteessa on kaksi "opettajaa", toinen on natiivi, toinen suomalainen. Haastattelu oli melko rento, mutta asiallinen ja se kuvataan. Kyseltiin aluksi kuulumisia ja harrastuksia ym. mielenkiinnonkohteita, ehkä myös tulevaisuudensuunnitelmia. Kysyttiin mikä kirja/elokuva on lähiaikoina tehnyt vaikutuksen ja miksi... Kyseltiin, että mikä ajankohtainen asia askarruttaa, oman haastatteluni aikaan oli Irakin sota aika aluillaan ja kerroin miksi se huoletti mua jne.. Sitten piti perustella, miksi ois hyvä opiskelija juuri tolla alalla, siis miksi niiden pitäisi hyväksyä sut. Sitten haastattelun loppupuolella meille (siis haastattelutilanteessa on kaksi kokelasta kerrallaan) annettiin sarjakuvastripit, jotka sit piti jollain tavalla analysoida. Kuten jo sanoin, haastattelu on suht rento, mutta älä silti ala puhua puhekieltä tms. joskin myös kapulakieleen kompastumista ois vältettävä, koska on tärkeetä, että osaat ilmaista itseäs hyvin ja sujuvasti. Käytä vaihtelevia lauserakenteita. Itse aksentilla ei tässä niinkään siis ole väliä.
Jooh, mutta nyt ei tuu enempää mieleen... :) Kovasti onnea kokeisiin ja ehkä törmätään joskus vielä laitoksella!
Kun hain kääntäjäkoulutukseen 5 vuotta sitten, tein saman pääsykokeen kuin filologiaa opiskelemaan hakeneet. Silloin oli eräänlainen yhteishakusysteemi.
Tosi hyvä, että Turussa on tajuttu pitää pääsykokeet, joissa edes jollain tavalla testataan sopivuutta nimenomaan kääntämiseen ja tulkkaukseen.