Yksinhuoltaja

Mielenkiintoinen kysymys, aloin etsiinsiiihen virallista vastausta. Kas tässä, nämä on kopsittu Tampereen kaupungin sivuilta:

"Kun lapsi syntyy avioliitossa, molemmat vanhemmat ovat yhdessä hänen huoltajiaan. Mikäli vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, on lapsen huoltaja äiti.

Erotessa tai kun lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, vanhemmat joutuvat ratkaisemaan, kuinka lapsen huolto järjestetään. Lainsäädännössä lapsen yhteinen huolto on ensisijainen järjestely riippumatta siitä, asuvatko vanhemmat yhdessä lapsen kanssa tai ovatko he keskenään avioliitossa.

Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeitten ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee myös turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä.

Lapsen huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista siten, että hän ottaa huomioon lapsen yksilölliset tarpeet ja toivomukset.

Huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatuksensa molemmilta vanhemmiltaan sekä tavata molempia vanhempiaan. Yhteishuolto ei merkitse lapsen menojen tasaamista puoliksi tai lapsen asumista puoliksi kummankin vanhemman luona.

Lapsen juridisella huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen tai sosiaaliturvaan. Lapsilisä maksetaan korotettuna huoltomuodosta riippumatta sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan tehdä sopimus lastenvalvojan luona tai jättää asia käräjäoikeuden päätettäväksi."

http://www.tampere.fi/sote/sosiaali/huoltaja.htm

Samalta sivustolta löytyi ehkä parempi selonteko:

"Yksinhuolto

Mikäli lapsi on vain toisen vanhemman huollossa, yksinhuollossa, vastaa tämä yksin kaikista huoltajan tehtävistä ja tekee yksin lasta koskevat päätökset.

Yksinhuoltaja voi hakea lapselle passia, vaihtaa lapsen nimen ja edustaa yksin lasta tämän henkilökohtaisissa asioissa. Päiväkodit, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi jne. antavat tietoja vain huoltajalle. Huoltajan erikseen antamalla luvalla näitä tietoja saa antaa sille vanhemmalle, joka ei ole huoltaja.

Yksinhuoltaja voi yksin valita lapsen asuinpaikan, jota valitessa hänen on kuitenkin otettava huomioon lapsen mahdollisuudet säilyttää läheiset suhteet muualla asuvaan vanhempaansa.

Lapsen kanssa asuvan huoltajan tehtävänä on auttaa lasta tapaamaan toista vanhempaansa. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee tukea ja apua tapaamisoikeutensa toteuttamiseksi.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan tehdä sopimus perheasiainyksikössä tai jättää asia käräjäoikeuden päätettäväksi."


http://www.tampere.fi/sote/sosiaali/huoltomuo.htm

"Yhteishuolto

Yhteishuoltotilanteessa vanhemmat vastaavat yhdessä huoltajuuteen kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat keskeiset päätökset. Yhteishuolto edellyttää vanhemmilta yhteistoimintaa.

Yhteishuollossa vanhemmat edustavat lasta yhdessä. Vain jos toinen huoltajista ei matkan, sairauden tai muun esteen vuoksi voi osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei toisen huoltajan suostumusta tarvita. Sellaisesta asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi. Molemmilla huoltajilla on tiedonsaatioikeus viranomaisilta (kuten päiväkoti, koulu, sosiaali- ja terveystoimi). Lapsen asuinpaikasta päättävät huoltajat yhdessä.

Lapsen ollessa yhteisessä huollossa molempien vanhempien allekirjoitus tarvitaan haettaessa lapselle passia tai merkintää hänestä vanhemman passiin. Myös lapsen nimen muuttamiseen tarvitaan molempien huoltajien suostumus. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnosta ja kielestä, edustavat häntä oikeudenkäynnissä sekä riita-, rikos- että hakemusasioissa sekä hallinnollisessa lainkäytössä (kuten lapsen huostaanottoasia).

Toisinaan yhteishuollon epäillään sitovan lasta luonapitävän vanhemman neuvottelemaan kaikesta etävanhemman kanssa tai pelätään, ettei etävanhempaa välttämättä tavoita silloin kun häntä tarvittaisiin. Lapsen kanssa asuva vanhempi kuitenkin pystyy yksin yhteisen huollon sitä estämättä päättämään lapsen arkisista asioista, päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta, kuten päiväkoti- ja koulurutiineista sekä perusterveydenhoidosta.

Lapsen huolto toteutuu käytännössä vanhempien sopimalla tavalla. Ei ole olemassa vain yhtä oikeaa yhteisen huollon mallia. Yhteishuollon onnistumiseen vaikuttaa suuresti lapsen vanhempien keskinäinen suhde ja kyky erottaa omat tunteet lapsen tunteista toista vanhempaa kohtaan. Yhteishuolto voi olla hyvin laaja-alaista yhteistoimintaa tai jäädä vähäiseksi, jolloin se ei käytännössä eroa juurikaan yksinhuollosta.

Jos lapsen kanssa asuva vanhempi kuolee, huolto jää suoraan elossa olevalle huoltajalle. Tuomioistuimen päätöksellä voidaan huoltajien tehtäviä jakaa vanhempien kesken."


http://www.tampere.fi/sote/sosiaali/huoltomuo.htm