Luonnonmonimuotoisuuden katoaminen on totta ja jopa peruttamatonta. Lintukadot ja muut pieneliöt ovat riippuvaisia metsien tilasta, joissa ne elävät. Metsien käsittely nykytehokoneila on helppoa, voidaan raivata suuria alueita hetkessä. Erimuotoinen vanhapuusto hakataan pois, samalla raivataan hakkuujätteitä ja kannot nostetaan teollisuuden tarpeisiin. Maa muokataan ja istutetaan esim. kuusentaimilla, vesotaan vuosien varrella kaikki aluskavillisuus pois, voidaan myös ruiskuttaa ja lannoittaa. Alueen koko voi olla satoja hehtaareja, sinne on jätetty pystyyn muutamia kelopuita lintojen pesä koloja varten, mutta sekin kääntyy luontoa vastaan, koska niiden latvoissa istuskelevat haukat ja pöllöt tarkkailemassa hiiriä tai muuta ruuaksi kelpaavaa. Vihreän puoleen edustajakin vaalitentissä mainitsi kelopuut luonnon monimuotoisuuden hyväksi, asiaa sen paremmin ajattelematta. Metsien omistajat, jos haluatte suojella luonnonmonimuotoisuutta ja kuunnella lintujen laulua ja katsella maillanne pieneliötä, riistaeläimiä, talvisin jäniksien latuja ja muuta eläimistöä, niin metsässänne on oltava paljon monenlaisia puita, lepästä lähtien. Silloin voitte kuunnella pyyn vihellystä syksyisin ja koivuissa voitte ihailla talvisin huurteisilla oksilla rauhassa istuvia teerikukkoja. Mutta tämä edellyttää mailla olevia tiheikköjä, jopa ryteikköitä, joissa on ollut hyvät lisääntymis ruoka ja suojapaikat. Näitä on oltava hehtaarien aloilla, sillä suojapaikat on oltava suurempia kuin muutama aari.
Raivaussaha ei aina ole metsä parasystävä, se voi kääntyä metsän monimuotoisuuden viholliseksi. Metsiin jotka suunnitellaan pelkiksi puupelloiksi, silloin se sopii. Luonto on hyvä sopeutumaan, mutta ei aivan mahdottoman, niin kuin itsekukin voi havainnoida.
Metsiä tarkkaillut Jordan
Raivaussaha ei aina ole metsä parasystävä, se voi kääntyä metsän monimuotoisuuden viholliseksi. Metsiin jotka suunnitellaan pelkiksi puupelloiksi, silloin se sopii. Luonto on hyvä sopeutumaan, mutta ei aivan mahdottoman, niin kuin itsekukin voi havainnoida.
Metsiä tarkkaillut Jordan
Vastaukset 7
Vanhimmat
Yksityisten ihmisten maanomistusta ja tekoja on vaikea rajoittaa. Jos jostakin aloitetaan, tulee saada aisoihin sellainen rikollisjärjestö kuin metsähallitus. Ko. pulju tuhoaa Lapin suojametsäalueella vuosittain tuhansia hehtaareja lakimaiden vähäpuustoisia alueita, joista saatava puurahatulo alittaa selvästi alueiden uudistamiskulut (ts. maanmöyrintä, taimet, jne.). Metsähallitus tulouttaa valtioille tekemistään ympäristörikoksista noin 250-300 miljoonaa per vuosi... Siinäpä sitä miettimistä, että olisiko selvempää lopettaa kaikenlainen hakkuutoiminta valtion mailla, kun siitä ei mitään rahallista hyvää saada aikaiseksi. metsähallituksen alihintaan tekemät puunmyynnit kansainväliselle selluteollisuudelle sotkevat myös yksityisen sektorin puukauppaa, joka oikeasti kannattaa.
Miettinyt että joko ihmiset olisivat valmiita maksamaan vanhojen metsien suojelusta yksityiselle metsänomistajalle.Kuitenkinhan raha on usein se mikä ohjaan ihmisen tekoja,ja se suojelumetsä ei nykyään tuota omistajalle vaan pitkässä juoksussa sen arvo laskee.
Metsät ovat surkeassa tilassa luonnon kannalta.
Muistan vielä 80-luvulla, että peräpohjolassa oli soita ja soilla riekkoja metsästettäväksi. Ei ole enää, kun ojitukkset ovat muuttaneet ne rääseiköiksi. Isäkin sanoo, että hänen palstansa päättyy suohon. Ei ole enää sitä suota, vaan 2 metriä syvä oja on sen kuivannut. Vedet menevät lähijokeen.
Katsoin tässä lähialueella olevaa patoamatonta 50 km pikkujokea. Sen vesi on sysimustaa ja lienee kaloille lähes elinkelvoton. Valuma-alueen kaikki suot ja metsät ovat ojitettu ja turvetuotantoakin on. Tuo voisi olla taimenvesikin. Suomessako maailman puhtaimmat vedet. Höpö höpö.
Tässä lähialueella on massahiihtotapahtuma 80 kilsaa. Sen hiihdettyäni muistan havainneeni yhden isoa metsää sisältävän palstan. Milloinhan se vanha jäärä päinen isäntä kuolee ja paikalla vain aukko ja lapsien pihassa kiiltävä audi?
Uskon, että jatkuva kasvatus tulee yleistymään. Näille kemera tuille alkaa uleinen hyväksyntä hiipua. Kitukasvuisille maille sijoitetuille rahoille ei saa vastinetta. Sen vuoksi erirakenteinen metsä tuottaa paremmin.
Suomessa hoidetaan metsiä esimerkillisesti. Hakataan, mutta aina hakkuun jälkeen huolehditaan uusi puusto tilalle. En ymmärrä näitä länkyttäjiä. Menisivät Keski-Eurooppaan hakatuille nummille neuvomaan ja istuttamaan puuntaimia, niin olisivat oikeasti hyödyksi ilmastonkin suhteen.
Suomalainen metsänomistaja on oikea ilmastosankari, jos häntä vertaa suuren hiilijalanjäljen jättävään kaupunkiserkkuunsa.
Asia on juuri näin. Maalaiset eivät oikeasti ole syyllisiä luonnon ja ilmaston pilaamiseen. Heillä ei yksinkertaisesti ole rahaa sellaiseen kuluttamiseen, jota heidän kaupunkilaisserkkunsa harrastavat.
Maalaiset ovat vain sopiva vähemmistö, joka voidaan uhrata, ettei kaupunkilaisten tarvitse katsoa peiliin ja luopua kulutusjuhlistaan.
Asun maalla, metsästän, kalastan ja liikun luonnossa paljon. Ei nykyään voi puhua enää metsänhoidosta vaan oikea termi on puiden viljely. Raha määrittelee kaiken, tottakai. Suomen pinta-alasta suurin osa on peltoa! Peltoa, jossa viljellään puita.
Hyvin+puhuttu.+Puunviljely+on+pirun+hyvä+sana+iljettävälle+todellisuudelle+missä+elämme.+Metsiä+on+todella+vähän+vaikka+puuta+riittää.+Omakohtaisesti+muistan+70-luvun,+jolloin+kotiovelta+saatoin+lähteä+metsään+ja+kävellä+siellä+koko+päivän.+Nyt+samalta+ovelta+sama+reitti+sisältää+vain+noin+10+%+metsää.+Loput+on+eriasteisia+taimikoita+ja+muita+turelikoita.++