Harlekiini-

Kauhistus, minä en edes tähän päivään mennessä ajatellut niitä "kirjoina". Joskus nuorempana muutama tuli luettua ja oli kyllä niin imelää, että luulin jättäväni tahmeita sormenjälkiä lukemisen jälkeen joka paikkaan.

Mutta makuja on monia, jos joku niistä tykkää, niin ei se ole minulta pois. Mutta minua kiinnostaisi lukevatko harlekiinikirjojen ystävät mitään muuta niiden lisäksi? ja millaisia kirjoja?

...Harlekiini-sarja ollut ainakin minun nuoruudessani tytöille vähän samaa kuin Jerry Cotton, Yöjuttu ja Alistair MacLean oli meille pojille.

Nykynuoret niitä tuskin lueskelee sen enmpää kuin Cottoneitakaan...

Nuorempana tuli aina ajoittain luettua Harlekiini-sarjaa, vaikken minäkään koskaan niitä mieltänyt varsinaisesti "kirjoiksi". Tuolloin noiden niteiden aikaansaama lemmenpalon sokerihumala ja huokailu yltiöromanttisten tarinoiden perään taisi kuulua asiaan.

Hmm... oikeastaan Harlekiineja voisikin käydä hakemassa divarista ja fiilistellä alkavan kevään kunniaksi oikein kunnolla =)

Minä luin rakkaushuuruissani historiallisia harlekiineja ja niitä paksuja erikoisharlekiineja. Siitä toki on jo vierähtänyt parikymmentä vuotta, mutta ah, niin tunteikkaita muistoja tulee mieleen... Sittemmin on kirjallisuusmaku hieman muuttunut

Harlekiineja julkaistaan yhä. Kuka lukee?

minä luen aina silloin tällöin, ihan hyvää viihdelukemista, varsinkin silloin kun ei jaksa innostua ja keskittyä "vakavampaan" tai pidempään romaaniin.
Kesämökillä, ja muilla reissuilla on myös kivoja mukaanotettavia, kun eivät vie kassissa suurta tilaa.
eihän niitä tarvitsekkaan vakavasti ottaa, eikä verrata mihinkään huipputeoksiin. Itse en pidä niitä kirjoina myöskään, mutta en kyllä puhuisi läpi kahlaamisesta, kuten aloittaja kirjoittaa, koska ovat niin kevyttä luettavaa ja sivujakin reilu sata.

varsinkin sinkkuaikoina tuli luettua paljonkin harlekiineja, varmaan juurikin siihen ihmissuhteen ja romantiikankin puutteeseen, vaikka eivät ne sitä täysin korvanneetkaan. Kun aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa neljä vuotta sitten, harlekiinit ikäänkuin unohtuivat, mutta kyllä silti kirppareilta vielä ostelen ja tosiaan reissussa ja mökillä luen. ja kotonakin silloin kun ei "keksi" muuta lukemista, mutta jotain tekee mieli lukea. en kyllä kaupasta normaalihintaisena niitä ostele, vaan nimenomaan kirppareilta euron kappalehintaan.

luetaanhan noita pokkareita muutenkin, joten miksi tuomitaan ja arvostellaan jos joku haluaa lukea harlekiineja ja saada niistä hieman romantiikan tuntua elämäänsä. esim. Sharon salan ja Alex Kavan pokkareita ei ole suomennettu varsinaisina kirjoina, vaan nimenomaan näitä ruokakaupoista saatavina pokkareina, mutta silti luen niitäkin, ja hyviä ovat.

Harlekiinigenre on tunkeutunut kovakantisiin kirjoihin veraa vaikka Vera Vala, Veera Nieminen, Kati Hiekkapelto ym.