Miksi haluasit minusta

En halua. Eikö se ole jo selvää??

Mikään aloitus ja muukaan nega ei ole multa!

Voisin haluta jos näkisin.🙃

Kirjoitusvirheistä päätellen S-naisen kiusaajalta aloitus, paha lukihäiriö ja jotain muutakin mt-vikaa!

Ketään ei voi omistaa. Haluaisin hänen kuuluvan elämääni. Haluaisin jakaa hänen kanssaan surut ja ilot..olla läsnä. Miksi? Koska se tunne jonka koin häntä katsoessa oli jotain jota en ole koskaan tuntenut... Pyristelin vastaan, mutta koukkuun jäin. Hän on syy minun hymyyn ja kyyneliin..

Koska sä oot mun..(tiedän etten voi omistaa)
Se vaan tuntuu siltä että meidän kuuluisi olla yhdessä. Minulla on aina ihan hirveä ikävä kun emme näe (pitempi aika)
On sellainen tunne että viihtyisimme yhdessä , meillä olisi hauskaa..
Ja ajatus maailmamme on jollain tapaa samanlainen..
Kuvittelen jopa että välillämme olisi kemiaa , mannapuuroa ja mansikkaa..
Tuntuu aina niin hyvältä se lähellä olo vaikkei nyt niin kovin lähelle vielä ollakkaan päästy..
Ymmärrätköhän minua ?
(Ajatuksissani vain hän)

Ei ole koskaan tuntunut samalta kenenkään toisen kanssa. Ihmeelliseltä, ihanalta, arkiselta, parhaalta, turvalliselta. Pitäisin huolta niin kauan kuin järki päässä pihisis ja vaan kykenisin. Elämä olis jotain uutta ja muuta kuin tähän asti. Kokonaan.

koska tahtoisin alistaa ja pitää tossun alla. Olisit nöyrä renkini.

En ole osallistumassa kilpailuun miehestä, en edes hänestä. Kilpailu on vain jos hän ei itse tee valintaa mitä haluaa.

Itsellä on vahvat tunteet. Tunteet, jotka on kestänyt aikaa ja ovat sujahtaneet moraalisesta puristimesta läpi. Ensimmäistä kertaa tässä elämässä. Tunteet, joita ei saa järkisyillä eikä perustelemalla pois. Jos hänellä on samat tunteet, ja hän on varma mitä haluaa, odotamme molemmat kunnes sopiva hetki osuu kohdalle tai jompi kumpi rohkenee tehdä aloitteen. Tunteet ja se, että hän vaan tuntuu niin selittämättömän tutulta ja oikealta, aaltopituus kolahtaa ainakin omalta puoleltani yhteen. Se joku intuitio vaan on niin vahva, että moni asia joka voisi olla este onkin täysin merkityksetön. Siinäpä tuo syyt.

Jos taas hän ei ole varma mitä haluaa, heiluu useamman vaihtoehdon välillä tai tunteita ei ole, ei meitä tule. Jotta tietää, joskus on tutustuttava lisää, mutta sen voi tehdä arkielämänkin kautta tai harrastamalla yhdessä tms. Se ei vaadi edes suhdetta tai sitoumuksia. Niin kauan kuin sitoumuksia ei ole on kukin valmis elämän juuri niin kuin itse haluaa. Juttelu, flirtti ja yhdessä tekeminen ovat juuri näitä. Niistäkin saa iloa, vaikkei asia etenisi sen pidemmälle.

Sen verran minulla on jo elämänkokemusta, että vain suhde, jossa molemmat on oikeista tunteista ja oman valintansa kautta mukana, on vaihtoehto. Jos tuntuu kokoajan, ettei tiedä kuka kolahtaa, sitten ei ole valmis suhteeseen (suhde tuskin kestää siltä pohjalta).