suhteessa kuitenkin? Sitä on kyllä tullut pyöriteltyä mikä on totta ja mikä ei.
Oletkohan sinä
senkuntietäis
33<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
En ole suhteessa.
Mikä tässä sitten on niin vaikeaa.. Minäkään en ole suhteessa
Eihän tässä mikään ole vaikeaa.
No voitko sitten tehdä asialle jotakin? Kesä tulee ja vie mukanaan..
Jos et itse halua tehdä jotain, vaan odotat ainoastaan hänen tekevän jotain tai sitten kesä vie sinut mukanaan niin olet tehnyt jo valinnan. Kesän sinulle tuomat mahdollisuudet painavat vaakakupissasi enemmän kuin halusi itse tehdä asian eteen mitään.
Ollaanpa😡
Huh..outoa on?
vaimoa kyllä ole.
en ole ollut pitkään aikaa,, ruvennut miettimään onko hän ( mies ) jonkimoisessa suhteessa,, en yllättyisi jos olisi salasuhteissakin
No palstasalasuhteessa kyllä. Ei voi kieltää.
Olen ja en ole. Riippuu miten asiaa katsoo. Sinulle ehkä en, jollekin toiselle joo...
Haluan tulevan vaimoni lämpimään syleilyyn. Tulisipa uniini. Ei ole ketään toista eikä tule eikä ole ollut. Suututtaa tämä kun on niin saamaton ja arka. Maailma on niin masentavakin. No jaksan kyllä. Ärsyttääkin.
Voi, halaus sulle 😌
Ihana olet myhveröinen😍
Toivottavasti löydät vaimon itsellesi!
En ole suhteessa.
En ole suhteessa
Oletko mies vai nainen?
Nainen olen
Aina kannattaakin tämän tyypin asiat kieritellä yleisellä nettipalstalla ja tulla tulokseen ventovieraiden ihmisten kanssa :))
Jotenkin ikävän tuntuista pyöritellä täällä tällaisia, kai nyt aikuinen ihminen sentään puhua osaa.
On varmaan vaikea uskoa siihen, mitä olen kertonut, mutta kaikki on totta, Tässä iässä jo ymmärtää, että valehtelu johtaa vaan sotkuihin ja tuottaa valtavaa mielipahaa, sillä kaikki tulee ennemmin tai myöhemmin ilmi.
Oletko nyt säädyltäsi eronnut?
Hyvin helposti.
Puhumalla.
Ai niin, ethän sä voikaan mulle puhua.
Sori.
Että pyöriteltyä on tullut, ja te olette sitten aikuisia ihmisiä jotka moisia nettipalstalla pyörittelette. Omg.
Mitä absurdimpaa ja epätodellisempaa, sitä parempaa. Täällä mennään marginaalisen ytimeen, haisevaan siihen itteensä.
Arkeologit tutkivat kivettyneitä kakkapökäleitä, täällä on tuoreempaa.
Olen suhteessa.
Olen yksin, jollet huoli mua. Eikö olekin käsittämättömän yksinkertaista?!
Oletko tuntenut hänet kauan?
Pari vuotta tunnettu. Ja juteltu on, ei hän ole mikään kaukaa palvottu rokkistara. Ei hän koe tarvetta suhteeseen kanssani, meillä on kai erilaiset tarpeet (ja tunteet). En vaan tiedä, miten en pääse yli, vaikkei vähään aikaan olla edes nähty. Hullua, huumetta mulle.
Olet kuin minä. En osaa väkisin kääntää suuntaani, kun olen mennyt rakastumaan. En ole aikoihin nähnytkään tuota henkilöä, jota kohtaan edelleen tunnen paljon, mutta silti ajatuksissa kiinteästi vieläkin hän on.
"kun olen mennyt rakastumaan...." Jotenkin niin liikuttavasti ilmaistu :)) Sisältää pienen moitteen itseä kohtaan, kun on noin erehtynyt kaidalta tieltä tai mokannut pahemman kerran tai vastaavaa. Niin suloisesti ilmaistu, että sai pienen hymyn huulille.
Tuo kuvastaa sitä miten suhtaudun rakkauteen. En näe sitä pakollisena asiana, joka on ainoa mihin elämässä pitäisi pyrkiä. Rakastuminen ja rakastaminen ovat kyllä mahtavia asioita, mutta ne voivat myös olla valtavia taakkoja jos vastakaikua ei tulekaan omia tunteita vastaavalla tavalla takaisin päin. En ole koskaan oikein etsinyt rakkautta, mutta se on pari kertaa sattunut kohdalleni. Juuri nyt olen taakankantajana, kuten täällä olemisestani ja kirjoituksestani pystyykin ehkä päättelemään.
No tuossa löysin taas yhtymäkohdan omaan itseeni. En ole etsinyt mitään, mutta joskus se kolahtaa, halusi tai ei. Ja todellakin koen tämän tunteen taakaksi, taatusti olisin päässyt helpommalla ilman sitä. Ei tämä tunne tuonut onnea, tuntuu vaan että heitän hukkaan elämääni. Mutta pakko hyväksyä, kun ei sille mitään mahda.