https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.407592
Turvetuotantoa on syytetty suotta järvien likaantumisesta – tutkijat perkasivat 62 järven pohjamudat, ei vesistötaakkaa
Talous
05:00
Kimmo Lundén
Geologian tutkimuskeskuksen kattava tutkimus antaa synninpäästön turvetuotannolle vesistötaakan aiheuttajana. Turpeennostoa säätelevä ympäristöministeriö ei kuitenkaan lupaa "välitöntä vaikutusta lupaharkintaan".
Turvetuotannon väitetty syyllisyys vesistöjen likaajana on nyt laajasti tutkittu – ja syyttömäksi havaittu. Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n tutkijat ovat viimein esitelleet neljän vuoden aikana yhteensä 62 Suomen järvellä tekemänsä kaikuluotaukset, järvisedimenttinäytteet ja alkuaineanalyysit.
GTK:n tutkimusanalyysi on yhä hieman kesken, ja julkistus on myöhemmin keväällä. Lopputulos on alustavien tulosten perusteella turvetuotannon vesistövaikutusten osalta vapauttava: turvetuotannon valuma-alueen järvissä sedimenttiä eli humuspitoista liejua oli enimmillään kertynyt 15 senttiä vuoden 1986 jälkeen. Verrokkijärvissä, joiden yläjuoksulla ei turvetta nostettu tai hyödynnetty, sedimenttiä oli enimmillään 17 senttimetriä.
Keskimääräisissä pitoisuuksissa "turvejärvien" pohjalla liejua oli niin ikään toista senttiä vähemmän kuin "puhtaissa" verrokkijärvissä, joissa keskimäärin liejua mitattiin 7,1 senttiä.
SAMA ILMENESI MAATALOUDEN PÄÄSTÖISTÄ JOS NIITÄ JOKU VAIVAUTUISI TUTKIMAAN
Turvetuotantoa on syytetty suotta järvien likaantumisesta – tutkijat perkasivat 62 järven pohjamudat, ei vesistötaakkaa
Talous
05:00
Kimmo Lundén
Geologian tutkimuskeskuksen kattava tutkimus antaa synninpäästön turvetuotannolle vesistötaakan aiheuttajana. Turpeennostoa säätelevä ympäristöministeriö ei kuitenkaan lupaa "välitöntä vaikutusta lupaharkintaan".
Turvetuotannon väitetty syyllisyys vesistöjen likaajana on nyt laajasti tutkittu – ja syyttömäksi havaittu. Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n tutkijat ovat viimein esitelleet neljän vuoden aikana yhteensä 62 Suomen järvellä tekemänsä kaikuluotaukset, järvisedimenttinäytteet ja alkuaineanalyysit.
GTK:n tutkimusanalyysi on yhä hieman kesken, ja julkistus on myöhemmin keväällä. Lopputulos on alustavien tulosten perusteella turvetuotannon vesistövaikutusten osalta vapauttava: turvetuotannon valuma-alueen järvissä sedimenttiä eli humuspitoista liejua oli enimmillään kertynyt 15 senttiä vuoden 1986 jälkeen. Verrokkijärvissä, joiden yläjuoksulla ei turvetta nostettu tai hyödynnetty, sedimenttiä oli enimmillään 17 senttimetriä.
Keskimääräisissä pitoisuuksissa "turvejärvien" pohjalla liejua oli niin ikään toista senttiä vähemmän kuin "puhtaissa" verrokkijärvissä, joissa keskimäärin liejua mitattiin 7,1 senttiä.
SAMA ILMENESI MAATALOUDEN PÄÄSTÖISTÄ JOS NIITÄ JOKU VAIVAUTUISI TUTKIMAAN
Vastaukset 1
Vanhimmat
TURVETUOTANTOA SYYLLISTETTY AIVAN TURHAAN