TUOTTEET - Ukkossuojat
Miksi käyttää ukkossuojaa?
Kun ylijännitepulssi tunkeutuu sähköjärjestelmään, kaksi asiaa määrää ratkaisevasti miten käy: pulssin huippujännite ja pulssin sisältämä energia. Korkeilla huippujännitteillä laitteet vaurioituvat läpilyönnistä (kipinöitymisestä) laitteen eristemateriaaleissa sähköä johtavien osien ja maan välillä. Kipinä vaurioittaa useimmiten eristemateriaalia pysyvästi jolloin laite parhaimmassa tapauksessa vain polttaa sulakkeen ja lakkaa toimimasta. Vaurioiden laajuus riippuu miten ison virran läpilyönti johti eristekerrosten läpi. Tämä taas riippuu pulssin sisältämästä energiasta. Jotta ukkossuoja onnistuneesti suojaisi laitteen on ukkossuojan riittävän nopeasti ja tehokkaasti johdettava pois pulssin energia maihin.
Ukkossuoja alkaa johtaa kun sen tunnistama jännite ylittää tietyn kynnysjännitteen, esim. 600 V. Yksivaiheukkossuojaa käyttäen, vaihe, nolla ja suojamaa kytketään jokainen omalla johdollaan ukkossuojaan. Siten ukkossuoja ei normaalisti saa johtaa virtaa. Välittömästi jännitteen noustua kynnysjännitteen yläpuolelle, ukkossuoja alkaa johtaa virtaa kunnes jännite taas palautuu alle kynnysjännitteen. Kynnysjännite riippuu myös pulssin sisältämästä energiasta, ks alla.
Kaikki piirit ja laitteet kestävät hyvin lyhyitä ylijännitepulsseja vahingoittumatta. Mitä lyhyempi pulssin kestoaika, sitä paremmin laitteet kestävät. Jos esim. 50 kV (50 000 voltin) pulssi tunkeutuu 230 VAC järjestelmään, on tärkeää että ukkossuoja johtaa pulssin energia maahan ennen kuin suojattava laite ehtii vahingoittua. Mitä nopeammin ukkossuoja rupeaa johtamaan, sitä nopeammin jännite palautuu normaalitasoon. Jos ukkossuoja ehtii johtaa haitallisen energian maahan ennen kuin suojattavan laitteen eristekerroksissa tapahtuu läpilyöntejä, ukkossuoja on tehnyt tehtävänsä.
Ukkossuojan johtamiskyky riippuu neljästä tekijästä: pulssin huippujännitteestä, pulssin energiasisällöstä, ukkossuojan laukeamisnopeudesta sekä ukkossuojan johtamiskyvystä. Mitä nopeampi toiminto, sitä paremmin ukkossuoja toimii.
On vaikeaa määritellä tarkkaa kynnysjännitettä ukkossuojalle. Millä kynnysjännitteellä ukkossuoja alkaa johtaa on määritelty, mutta johtavassa tilassa kynnysjännite on riippuvainen johtamisvirrasta. Esim. 600 V ukkossuojalla on kynnysjännite 450 V 5 kA (5 000 amppeeria) virralla ja vastaavasti 920 V 10 kA virralla. Kynnysjännite on riippuvainen johdettavasta virrasta, maadoituskuparin sähkövastuksesta, reaktioajasta sekä minä ajanhetkenä kynnysjännitettä mitataan. Tämä tarkoittaa käytännössä että laaja pulssi, jolloin isoja energiamääriä johdetaan pitkän ajan aiheuttaa ison virran ja siten korkeamman jännitteen kuin mitä lyhyt pulssi saa aikaiseksi. (Delta ukkossuojat kestävät 60 kA vahingoittumatta.)
Suora salamanisku rikkoo todennäköisesti laitteet riippumatta ukkossuojista. Tällöin on tärkeää että kunnollinen maadoituskupari (ukkosjohdin) on asennettu jotta salama valitsee pakotiekseen maadoituskuparin eikä teidän kalliit laitteet. Maadoituskuparin asentaminen on katsottava pakolliseksi tuuligeneraattoria pystyttäessä. Kun maadoituskupari kiinnitetään galvaanisesti (sähköisesti) metallitorniin, tämä tarjoaa salamalle hyvän pakotien. Riippuen salaman voimasta, on toki mahdollista että energia tunkeutuu tuuligeneraattorin johtoihin, jolloin ukkossuoja rupeaa johtamaan ylimääräisen energian takaisin maadoituskupariin. Haitallinen jännite voi kuitenkin jatkaa tuulimyllyn säätimeen ja siitä eteenpäin invertteriin ja sähköverkkoosi, joten suosittelemme vielä tasajänniteukkossuojan (LA302DC) asentamista säätimen ja -ulostulonapoihin, suojaamaan akustoa ja invertteria.
Deltan ukkossuojat ovat täysin vesitiiviit ja soveltuvat näin hyvin esim. tuulimyllyn tolppaan kiinnitettäväksi.
http://www.reps.fi/fi/frames-prod-thunder-fi.htm
Miksi käyttää ukkossuojaa?
Kun ylijännitepulssi tunkeutuu sähköjärjestelmään, kaksi asiaa määrää ratkaisevasti miten käy: pulssin huippujännite ja pulssin sisältämä energia. Korkeilla huippujännitteillä laitteet vaurioituvat läpilyönnistä (kipinöitymisestä) laitteen eristemateriaaleissa sähköä johtavien osien ja maan välillä. Kipinä vaurioittaa useimmiten eristemateriaalia pysyvästi jolloin laite parhaimmassa tapauksessa vain polttaa sulakkeen ja lakkaa toimimasta. Vaurioiden laajuus riippuu miten ison virran läpilyönti johti eristekerrosten läpi. Tämä taas riippuu pulssin sisältämästä energiasta. Jotta ukkossuoja onnistuneesti suojaisi laitteen on ukkossuojan riittävän nopeasti ja tehokkaasti johdettava pois pulssin energia maihin.
Ukkossuoja alkaa johtaa kun sen tunnistama jännite ylittää tietyn kynnysjännitteen, esim. 600 V. Yksivaiheukkossuojaa käyttäen, vaihe, nolla ja suojamaa kytketään jokainen omalla johdollaan ukkossuojaan. Siten ukkossuoja ei normaalisti saa johtaa virtaa. Välittömästi jännitteen noustua kynnysjännitteen yläpuolelle, ukkossuoja alkaa johtaa virtaa kunnes jännite taas palautuu alle kynnysjännitteen. Kynnysjännite riippuu myös pulssin sisältämästä energiasta, ks alla.
Kaikki piirit ja laitteet kestävät hyvin lyhyitä ylijännitepulsseja vahingoittumatta. Mitä lyhyempi pulssin kestoaika, sitä paremmin laitteet kestävät. Jos esim. 50 kV (50 000 voltin) pulssi tunkeutuu 230 VAC järjestelmään, on tärkeää että ukkossuoja johtaa pulssin energia maahan ennen kuin suojattava laite ehtii vahingoittua. Mitä nopeammin ukkossuoja rupeaa johtamaan, sitä nopeammin jännite palautuu normaalitasoon. Jos ukkossuoja ehtii johtaa haitallisen energian maahan ennen kuin suojattavan laitteen eristekerroksissa tapahtuu läpilyöntejä, ukkossuoja on tehnyt tehtävänsä.
Ukkossuojan johtamiskyky riippuu neljästä tekijästä: pulssin huippujännitteestä, pulssin energiasisällöstä, ukkossuojan laukeamisnopeudesta sekä ukkossuojan johtamiskyvystä. Mitä nopeampi toiminto, sitä paremmin ukkossuoja toimii.
On vaikeaa määritellä tarkkaa kynnysjännitettä ukkossuojalle. Millä kynnysjännitteellä ukkossuoja alkaa johtaa on määritelty, mutta johtavassa tilassa kynnysjännite on riippuvainen johtamisvirrasta. Esim. 600 V ukkossuojalla on kynnysjännite 450 V 5 kA (5 000 amppeeria) virralla ja vastaavasti 920 V 10 kA virralla. Kynnysjännite on riippuvainen johdettavasta virrasta, maadoituskuparin sähkövastuksesta, reaktioajasta sekä minä ajanhetkenä kynnysjännitettä mitataan. Tämä tarkoittaa käytännössä että laaja pulssi, jolloin isoja energiamääriä johdetaan pitkän ajan aiheuttaa ison virran ja siten korkeamman jännitteen kuin mitä lyhyt pulssi saa aikaiseksi. (Delta ukkossuojat kestävät 60 kA vahingoittumatta.)
Suora salamanisku rikkoo todennäköisesti laitteet riippumatta ukkossuojista. Tällöin on tärkeää että kunnollinen maadoituskupari (ukkosjohdin) on asennettu jotta salama valitsee pakotiekseen maadoituskuparin eikä teidän kalliit laitteet. Maadoituskuparin asentaminen on katsottava pakolliseksi tuuligeneraattoria pystyttäessä. Kun maadoituskupari kiinnitetään galvaanisesti (sähköisesti) metallitorniin, tämä tarjoaa salamalle hyvän pakotien. Riippuen salaman voimasta, on toki mahdollista että energia tunkeutuu tuuligeneraattorin johtoihin, jolloin ukkossuoja rupeaa johtamaan ylimääräisen energian takaisin maadoituskupariin. Haitallinen jännite voi kuitenkin jatkaa tuulimyllyn säätimeen ja siitä eteenpäin invertteriin ja sähköverkkoosi, joten suosittelemme vielä tasajänniteukkossuojan (LA302DC) asentamista säätimen ja -ulostulonapoihin, suojaamaan akustoa ja invertteria.
Deltan ukkossuojat ovat täysin vesitiiviit ja soveltuvat näin hyvin esim. tuulimyllyn tolppaan kiinnitettäväksi.
http://www.reps.fi/fi/frames-prod-thunder-fi.htm
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.