Leski jätti halliintaansa yhteisesti omistamansa asunnon ja nyt leski haluaisi osittaa itselleen 100% omistusosuuden ko. Asuntoon.
Onkos tuohon pakko suostua? Onkos leskellä jokin oikeus ottaa myös omistusoikeus vai tarvitseekos se kaikkien perillisten suostumuksen eli allekirjoituksen?
Onkos tuohon pakko suostua? Onkos leskellä jokin oikeus ottaa myös omistusoikeus vai tarvitseekos se kaikkien perillisten suostumuksen eli allekirjoituksen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei ole pakko suostua ja leskellä ei ole oikeutta ottaa omistusoikeutta.
Toisinsanoen leski haluaa perillisten perinnön itselleen tuollaisella käytöksellä.
Jos kyse osituksesta ja leskelle olisi tulossa jotain omaisuutta niin siinätapauksessa osakkaiden suostumuksella leskelle tuleva osuus voidaan antaa myös sinä asuntona jos varallisuus täsmää jne.
Vaatii osakkaiden suostumuksen.
Hyvä ideahan tuo on nimenomaan perillisten kannalta! Eihän perilliset tee sillä asunnolla mitään nyt kun se kerran on lesken hallinnassa. Perilliset ovat saaneet verotuksessa hyväkseen hallintaoikeusvähennyksen, ja nyt heillä on mahdollisuus saada tuon lesken hallinnassa olevan asunnon puolikkaan sijasta silkkaa vapaasti käytettävää rahaa!
Onko tässä nyt joku tunneside siihen kämppään vai mistä on kyse?
Mitä tarkoitat tuolla "...silkkaa vapaasti käytettävää rahaa"?Mistä se raha tulee?
Tietysti leskeltä, joka saa sen asunnon. Tai voihan leski luovuttaa osituksessa sijoituksiaan, jotka perilliset voivat sitten myydä.
Eikös leskellä kuitenkin ole lain mukaan elinikäinen hallintaoikeus yhteisesti puolisonsa kanssa omistamaansa asuntoon. Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla eloon jäänyt puoliso toki pääsee toisen puolison kuollessa myös omistajaksi. Tällöin hän käsittääkseni myös maksaa perintöveron tuosta perimästään osuudesta.
Joten tuossa ei liene kysymys muusta, kuin verotuksesta. Jos keskinäistä testamenttia ei ole, perilliset joutuvat maksamaan perintöveron asunnon puolikkaasta, vaikka eivät omistakaan sitä. Toki puolison hallintaoikeus vähentää maksettavaa veroa.
Minustkin kikkailulta vaikuttaa, vaikka yksityiskohtia en tiedäkään. Minusta tuo ei kuitenkaan ole hyvä idea, koska verottajalla on varmaankin omat konstinsa verohyödyn perumiseksi.
"Jos keskinäistä testamenttia ei ole, perilliset joutuvat maksamaan perintöveron asunnon puolikkaasta, vaikka eivät omistakaan sitä. "
Tokihan perilliset omistavat asunnon puolikkaan - juuri siitähän he perintöveron maksavat!
Verottajan "kikka" on, että perillisille lätkäistään lahjavero siitä edusta, minkä lesken hallintaoikeudesta luopuminen heille tuo (jos se ylittää verotettavan lahjan alarajan).
Omistavat ja muka omistavat, mutta eivät kuitenkaan. Hallintaoikeus on kuitenkin puolisolla, jos ei keskinäistä omistusoikeustestamenttia ole. Hallintaoikeus on eri asia kuin omistusoikeus ja juuri sen vuoksi perilliset saavat huojennuksen perintöverosta, niissä tapauksissa, jolloin he vain näennäisesti "omistavat".
Tarkkuutta ei selvästikään ymmärrä, mikä ero on käsitteillä omistusoikeus ja hallintaoikeus.
"Omistavat ja muka omistavat, mutta eivät kuitenkaan."
Omistusoikeus on omistusoikeutta, ei "muka-omistusoikeutta", vaikka sitä rajoittaisi muulle taholle kuuluva hallintaoikeus; puhutaan rajoitetusta omistusoikeudesta. Perintövero perillisille määrätään omistusoikeudesta, olkoonpa se täydellistä tahi rajoitettua. Lesken tapauksessa perintöveroa huojentavana otetaan huomioon perillisten omistusoikeutta rasittava lesken hallintaoikeus.
Kun omistajille em. tapauksessa on määrätty pienempi perintövero kuin siinä tapauksessa, että hallintarasitetta ei olisi ollut, lesken hallinnasta luopumisesta omistajille koituva etuus puolestaan verotetaan lahjana samojen perusteiden mukaan.
Leski jätti hallintaansa yhteisesti itsensä kanssa omistamansa asunnon...? Muuten, yleisestä luulottelusta huolimatta leski ei useinkaan peri yhtään mitään. Jos pariskunnalla on yksikin lapsi toisen vanhemman kuollessa, omaisuus jaetaan puoliksi lesken ja lapsen kesken eikä leski peri mitään, hän vain saa pitää hänelle jo aiemmin kuuluneen osan omaisuudesta.
Eikä tarvitse olla edes yhteinen lapsi tai tämän jäkeläinen, vaan nimenomaan vainajan jälkeläinen.
Tosiaankin vain lapsettoman henkilön perii hänen leskensä - ellei vainajalta jäänyt muunlaista testamenttia.
Jos vainajalla oli jälkeläisiä, hänen omaisuuttaan EI jaeta puoliksi lesken ja lasten kesken, vaan ensin aviopuolisoitten (tai paremminkin lesken ja vainajan edunsaajien) välillä tehdään ositus, niin että verrattaessa molempien netto-omaisuuden (varat miinus velat) määrät ovat yhtä suuret, paitsi jos puolisoilla oli avioehto, toimitaan sen mukaan. Puolisoilla saattaa olla myös sellaista lahjana tai testamentilla tullutta omaisuutta johon toisella ei ollut avio-oikeutta.
Vasta osituksen jälkeen voidaan tehdä pesänjako, siihen leskellä on osa vain jos hänen puolisollaan ei ollut jälkeläisiä tai vainaja oli tehnyt testamentin leskensäkin hyväksi.
Korjaus: viimeisen kappaleen "pesänjako" pitäisi olla perinnönjako.
minunosani:
"Jos pariskunnalla on yksikin lapsi toisen vanhemman kuollessa, omaisuus jaetaan puoliksi lesken ja lapsen kesken"
nkj:
"aviopuolisoitten (tai paremminkin lesken ja vainajan edunsaajien) välillä tehdään ositus, niin että verrattaessa molempien netto-omaisuuden (varat miinus velat) määrät ovat yhtä suuret, paitsi jos puolisoilla oli avioehto, toimitaan sen mukaan."
Kumpaiseltakin unohtui lesken tasinkoprivilegi: jos leski on puolisoista varakkaampi, hän voi osituksessa kieltäytyä antamasta omaisuuttaan tasinkona puolisovainajan perillisille.
Entä jos lesken hallintaa jää asunto irtaimistoineen, perillinen maksaa perintöverot eli ei hyödy mitään, joutuu vaan itse ottamaan lisää lainaa muiden lainojen päälle...vai mitä muita vaihtoehtoja on hoitaa asia perillisen hyväksi ?
Jos ei muuta omaisuutta, niin asunnon puolikkaan arvosta perillinen/perilliset maksaa veron. Siitä vähennetään kuitenkin hyvitys hallintaoikeudesta.