kerro se hänelle. Ennen kuin on liian myöhäistä. Arvosta sitä tunnetta, jonka hänen kohtaamisensa on saanut aikaan ja jaa se hänen kanssaan. Kerro, että hän on arvokas ja ihana ihminen ja auta häntä uskomaan ja luottamaan itseensä. Älä odota ja pakene.
Jos ajattelet häntä...
kivitaulut
29<50
5Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Olet oikeassa 😕😔
Tunteen ja kohtaamani realiteetin välillä on hurja kuilu. Kaivattuni osaa peittää kiinnostuksensa todella hyvin jos sitä on. Ei ihan helppo juttu. Itse olen vihjannut.
Vihjannut miten? Suora vihje vai joku huomaamaton vihje jonkun somepostauksen tykkäämisen muodossa??
Jälkimmäinen.
Milloin on myöhäistä?
Mulle on ihan pienestä pitäen ollut mahdotonta muodostaa läheisiä ihmissuhteita. Vasta aikuisiällä olen tämän itse hoksannut. Siis sen että en luultavasti voi ketään päästää lähelle. Pitkään se kestikin, turha haaveilu nimittäin.
Sama juttu naisena.
Tämä on niin surullista. Voisimme hukuttaa toisemme myötätuntoon. Oltaisiin läheisiä. Rakkaita toisillemme. Olisi mahtavaa kohdata kaltaisensa. Niin kaunista olisi olla kaiken tämän yksinäisyyden jälkeen kaksin. En pitäisi ainuttakaan salaisuutta sieluni puolikkaalta. Kaiken kertoisin. Tyhjiä sanoja ja haaveita vain. Sä olet nainen. Naisille löytyy ottajia ja ihan kunnollisiakin. Sun tarvii vaan olla tarkkana niin löydät ihan hyvän miehen. Semmosen joka puhuukin puolestasi. Jos sun on ihan pakko saada se yksi eikä ketään toista niin toivotaan että se mies sut korjaa talteen.
Minä kerroin. Hän nainen ei ollut samaa mieltä..
Olipas
Kyllä hän taisi sanoa, että ei kiinnosta..
❤️❤️❤️❤️
Voiko sen tehdä teoin ja elein?
Miksei voisi jos olette sen lisäksi jutelleet muutenkin.
Olemme jutelleet mutta emme siitä että hän on ihana...
Haluaisin vain osoittaa hänelle että pidän hänestä ja arvostan. Siis aivan pyyteettömästi, sillä realistisesti minulla ei ole mitään odotuksia häntä kohtaan.
40 vuotta yhdessä :) https://youtu.be/hKcs4xP5Wug
Ajattelen sinua aina...❤
Tänne kirjoitan sen vain..
kun tuuleen huutaisin..
Sama merkitys..
Suurempi sydämessäni.
Kerroin naiselle ja vastakaikua ei tullut. Satuttihan se ja ikävä on, mutta hyvä että molemmat olimme hyvin aikaisessa vaiheessa toisillemme rehellisiä.
Kyl mä olen kertonukki. Ja kehunu. Ja tehny. <3
Omalla kainolla tavallani, josta voi joskus olla vaikee ottaa selvää... :)
Se on hyvä kuulla, ehkä toinen on sen ymmärtänyt jossakin vaiheessa.
Hän on puuttuva pala sielustani, elämäni valo. Hän toi rauhan ja tasapainon myrskyävään maailmaani. Hän on sydämen valittuni, on ja tulee aina olemaan. Ikävöin ja ajattelen häntä päivittäin "heräämisestä" asti.
Harvoin kohtaa niin hienon ihmisen kuin hän on. Älykäs, herkkä, ymmärtäväinen, rehellinen, suoraselkäinen, lämmin persoona. Kaikin tavoin hieno ja hyvä ihminen.
Kirjoitan tähän tämän, sillä hän tuskin haluaa olla kanssani missään tekemisissä enää. Uskon hänen kantavan katkeruutta ja vihaa sydämessä vaikka joillain tasolla hän kykenee ymmärtämään menneisyyden tapahtumat.
Ehkä se tyttökin ajattelee sinua samoin.
Yritä hyvä ihminen selvittää menneet tapahtumat, jos niistä on voinut jäädä katkeruutta toiselle. Jos ajattelet hänestä noin kauniisti niin et taatusti haluaisi hänen kärsivän. Rehellinen ja suoraan puhuminen auttaa kaikkia.
Hän on mies. Aikoinaan hänelle sydämeni salat paljastin. Järkytin hänen maailmaa liikaa...
Tuon takiako uskot hänen kantavan katkeruutta?
Olen häneen ottanut yhteyttä. Jo useampi kuukausi hiljaisuutta yhteydenotosta. En halua häntä ahdistaa enkä stressata.
Hiljaisuus voi merkitä monia asioita, kunnioitan hänen rajojaan. On hänestä kiinni, haluaako hän
eheytyä ja saada rauhan vai jatkaa kulkua piinatussa metsässä joka on tehnyt pesän sydämeen.
Hän kantaa tekojeni tähden sydämessään vihaa ja katkeruutta. Murskasin hänen sydämen julmasti. Ansaitsen hänen vihansa. Joskus kohtalo on julmempi kuin ihminen sitä kykenee kuvittelemaan.
Olen samaa mieltä kuin edellinen.
En usko, että olet hän. Mutta hän voisi ehkä luulla noin. Siksi sanon nyt tässä sinulle, että en ole katkera enkä vihainen. Olen vain surullinen siitä, kun et ole isommin elämässäni. Kyllä minussakin on katkeruutta ja vihaa, jota yritän työstää pois. Sinä et sitä aiheuttanut, vaan joku toinen. Ennemminkin sinä saat kaiken näyttämään valoisammalta ja katkeruuteni vähenee aina kun näen sinusta vilauksenkin. Ehkä kertoisin sen sinulle, jos joskus näkisimme ja saisimme jutella rauhassa.
Haluatko avata tilannetta? Miksi luulet, että hän on katkera eikä halua olla tekemisissä? Ehkä vain pelkäät niin. Itsekin pelkään, ettei eräs tietty mies halua olla kanssani tekemisissä edes ystävänä. Varmaan hän jotenkin toisi esille, jos haluaisi.
Olikin tullut lisää viestejä sillä välin, kun kirjoitin. Edellisellä tarkoitin nimimerkkiä puhupuhu.
Olitkin siis nainen. Kuitenkin, puhumalla ne asiat selviää, jos on selvitäkseen.