Toivoisin, että voisitte kertoa kokemuksia siitä miten olette läheisillenne kertoneet ensimmäisestä raskaudesta. Minua jännittää tosi paljon miten kerron. Mulla rv6, ja aikaa vielä miettiä. Eniten jännitän vanhemmille kertomista sillä se on heille eka lapsenlapsi, eikä ehkä vielä odottane sitä ainakaan minulta, koska mulla on vanhempia sisaruksia. KAvereille en löydä sanoja ollenkaan, koska he eivät myöskään odota ainakaan mun nyt hankkivan lasta. Muutama onnistunut kokemus lämmittäisi. Ps olen jo 26 mies 30 ja pitkään olemme olleet suhteessa, talous on vakaa jne...ettei mikään äkillinen päähänpisto, mutta siltä melkein tuntuu nämä omat ajatukset
raskaudesta kertominen
miten?
51979
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kerrot vaikka sitten kun vaavi on jo handussa. meet kylään ja sanot että kato mitä löyty! haikara toi.
kröhöm..meillä olisi iloisia uutisia: olen raskaana ja saamme vauvan toivottavasti syyskuussa.
kolmen lapsen äiti, ja joka kerta kun olen kertonut odottavani olen parkunut kun hinaaja. Se on ollut kamalaa, varsinkin töissä... Ovat varmaan luulleet et oon ollut onneton. Oon vaan sellanen odottaja jolla hormoonit määrää. Kolmannen raskauden aikana kerroin asiasta vähän niinkuin sivulauseessa. Tietenkin lähimmilleni aikaisessa vaiheessa. Suosittelen että töissä kerrot edes yhdelle lähimmistä, jos jotain sattuu niin tietää mistä on kyse. Onnea odotukselle!
Kävin jo varhaisessa vaiheessa, muistaakseni viikolla 8, yksityisellä ultrassa, kun kolme edellistä oli mennyt jo edellisellä viikolla kesken. Jotenkin en vaan uskonut, että vauva olisi elossa, jos en sitä näkisi. Saimme sieltä sellaisen hyvin tuhruisen ultra-kuvan, josta löysimme vauvan, kun se meille näytettiin ;). Otimme kuvasta pari valokopiota, ympyröimme vauvan kopioista ja liimasimme herttaisen vauvakortin taakse. Kirjoitimme korttiin: "Olen tulossa syyskuussa." Kirjeet postiin ja tulevilta isovanhemmilta tuli parin päivän päästä puhelut. Asumme siis etäällä meidän molempien vanhemmista.
Tuollainen (ultraäänikuva)kortti on kiva tapa ilmoittaa iloinen uutinen tuleville isovanhemmille!
Tämä käy mielestäni esimerkiksi muillekin: jos suullisesti kertominen on vaikeaa, miksei sitä tekisi sitten kirjallisesti. Näin tiedon vastaanottajakin saa sulatella uutista ensin omassa rauhassaan. :)