Kun on ollut kyse laista ja oikeudesta sekä rangaistuksista, niin se fundamentaalinen kysymys on: mikä on oikeudenkäytön tavoite?
Primitiiviset kansat tuntevat täsmälleen yhden rangaistuksen ja se on kuolemanrangaistus. Primitiivisillä kansoilla oikeuslaitoksen tehtävä on alistaa heimon jäsenet hallitsijan valtaan sekä legitimoida valta. Primitiivisten kansojen hallinto on aina despotia - yksinvalta, jossa kaikki muut kansalaiset ovat hallitsijan orjia - ja jonka uskonto ja vallankäyttö nivoutuvat toisiinsa. Tyypillisesti hallitsija väittää olevansa joko jumalten jälkeläinen, polveutuvansa jumalista tai olevansa jumalten valittu. Rangaistuksilla oli kaksinainen tehtävä: toisaalta julistaa hallitsijan kaikkivoipaisuutta ja toisaalta lepyttää kiivaita ja vihaisia jumalia. Nykypäivänä tämä oikeuslaitos on hävinnyt ja esiintyy enää hyvin primitiivisten luonnonkansojen keskuudessa.
Sivilisaatioiden noustessa vuosituhansia sitten oikeuslaitos erotettiin hallitsijanvallasta ja oikeuslaitokselle annettiin selkeä tehtävä: alamaisten välisten riitojen ratkaisu ja sovittelu. Edelleenkin rangaistukset olivat julmia ja brutaaleja, ja olennaista oli kosto ja (retaliaatio). Siinä, missä primitiivisten kansojen oikeus oli verikostoa, valtio otti nyt itselleen kostajan roolin. Sharia-oikeus edustaa tätä oikeuslaitoksen vaihetta. Myös Hammurabin laki edustaa tätä askelta.
Tärkeä askel matkalla kohti oikeusvaltiota oli lex talionis (talio-periaate): silmä silmästä, hammas hampaasta, eli se että rangaistus vastasi rikosta (seuraamussymmetria). Tällä asetettiin myös raja rangaistukselle sekä raja sille, mikä oli rankaisijan valta. Mooseksen laki edustaa tätä askelta. Vaikka nykypäivänä pidämme lex talionista barbaarisena, se oli aikanaan hyvin edistyksellinen askel.
Seuraavan askeleen ottivat aikoinaan germaanit. He keksivät oikeusperiaatteet. Vaikka germaanit olivat barbaarikansa, he ajattelivat rikoksenteon motiiveja ja rikosten luonnetta. Heiltä on myös periaate "mikä ei maan tapa ole, ei myöskään voi olla oikeus" eli että oikeuden on seurattava yleistä oikeustajua. Germaanit myös ottivat käyttöön sakkorangaistuksen sekä verirahan verikoston vastineena. Anglosaksinen common law -oikeus on hyvin suurelta määrin germaanisen oikeuden perillinen.
Roomalainen oikeus kehkeytyi tasavallan aikana, ja saavutti ensimmäisen kirjallisen muotonsa XII taulun laissa. Vaikka oikeus nojasi yhä lex talionikseen, oikeuden tehtävä oli nyt maan rakentaminen ja kansalaisten oikeuden turvaaminen vallan ja vallanpitäjien aseman pönkittämisen sijaan. Roomalaisen oikeuden tavoitteena oli oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta. Justinianuksen "Corpus Iuris Civilis" on yhä tänäkin päivänä länsimaisen siviiloikeuden perusta. Itse asiassa koko nykypäivän oikeuslaitos kaikkialla länsimaissa perustuu roomalaiseen sekä germaaniseen oikeuteen ja niiden synteesiin.
Keskiajan merkittävin keksintö on perustuslaki. Maailman ensimmäinen perustuslaki on Britannian Magna Charta, jossa määritellään Britannian valtiomuoto, sekä asetetaan rajat hallitsijan vallalle ja oikeuksille. Samoin siinä on periaate, ettei ketään vapaata miestä saa vangita eikä tuomita mielivaltaisesti ja että tuomion tulee langettaa hänen vertaisensa - syyttäjä ei saa toimia tuomarina.
Feodalismi oli merkittävä edistysaskel kohti edistysaskelta. Maaorjan juridinen asema oli merkittävästi parempi kuin orjan; häntä ei enää saanut kohdella esineenä, hänellä oli laissa määritellyt oikeutensa ja velvollisuutensa, Verrattuna despotiaan jokaisella kansalaisella oli oma paikkansa yhteiskunnassa ja sen mukanaan tuomat oikeudet ja velvollisuudet: despotiassa ainoa laki on uskonnon laki sekä hallitsijan tahto. Tästä syystä ristiretkeläisten valtio, Jerusalemin kuningaskunta, oli piikkinä muslimien lihassa: moni muslimi ehdoin tahdoin hankkiutui frankkien alamaiseksi, koska hänellä oli sen jälkeen lain määräämät oikeudet ja vapaudet. Islamilaisessa despotiassa hän oli jatkuvasti mielivallan armoilla.
Seuraava edistysaskel oli valistusaika, humanismin nousu ja vallan kolmijaon periaate. Länsimaat olivat ottaneet historian kulussa filosofian valtikan ja nousivat kulttuurievoluutiossa maailman johtavaksi sivilisaatioksi. Syntyi oikeusfilosofia ja käsitteet oikeusperiaatteista ja oikeuden tavoitteista. Montesquieun esittämä vallan kolmijakoperiaate merkitsi oikeusvaltion tosiasiallista syntyä. Kolmijako merkitsee lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan erottamista toisistaan, ja samalla se merkitsi hallitsijan, hallituksen ja kansanedustuslaitoksen erottamista ja työnjakoa.
Valistusaika merkitsi myös kuoliniskua retribuutiolle ja retaliaatiolle perustuvalle oikeudelle. Oikeuden tehtäväksi ei enää käsitetty kostaminen vaan oikaiseminen. Koston ja pelotteen tilalle nostettiin restoraatio (tilanteen korjaaminen rikosta edeltäneeseen) ja reformaatio eli korrektio (rikoksentekijän sosiaalistaminen jälleen yhteiskuntakelpoiseksi). Kuolemanrangaistuksen käytöstä luovuttiin ja niissä tapauksissa, joissa sitä käytettiin yhä, teloitus pyrittiin tekemään mahdollisimman inhimilliseksi (giljotiini, teloitus ampumalla jne). Samoin nyt erotettiin rangaistuksen yleisestävyys ja erityisestävyys.
USA:n perustuslaki merkitsi jälleen uutta edistysaskelta. USA:n perustuslaki on ollut mallina lähes kolmasosalle koko maailman maista. USA oli ensimmäinen valtio, jonka perustivat sen kansalaiset ja ensimmäinen vapauden pohjalle perustettu valtio. USA oli myös ensimmäinen valtio, jonka lainsäädäntö takasi yksilön vapaudet ja oikeudet ja jonka oikeuslaitoksessa yksilö asetetaan valtiota arvokkaammaksi. Tätä periaatetta eivät edes kaikki EU-maat ole vielä tunnustaneet. USA on ollut maailman ensimmäinen todellinen kansalaisyhteiskunta.
Ranskan vallankumous merkitsi ihmisoikeuksien käsitteen perustaa, humanismin nousua sekä Codex Napoleonican syntyä. Codex Napoleonica syrjäytti Ranskassa lopullisesti vanhan merovingiajalta periytyneen saalilaisen lain. Se pohjaa voimakkaasti roomalaiseen oikeuteen.
Lopulta 1800-luvulla länsimainen oikeuskäsitys ja oikeusvaltio kehittyivät lopulliseen muotoonsa. Samoin tämä vuosisata näki kriminologian, rikospsykologian sekä rikossosiologian nousun. 1800- ja 1900-luku ovat totalitarismin takaiskuja lukuunottamatta merkinneet jatkuvaa edistystä sekä jatkuvaa laskevien kokonaisrikoslukujen määrää kautta länsimaiden. Samalla se on merkinnyt länsimaiden sekä länsimaisen oikeuskäsityksen lopullista riemuvoittoa. Nyt syntyvä EU:n perustuslaki tulee luomaan lopullisen pohjan Eurooppa-oikeudelle ja yhdistää sekä roomalaisgermaanisen, napoleaanisen että common law -oikeuden.
Mitä muslimit aikovat tehdä sharia-oikeutensa kanssa? Aikovatko he luopua siitä, aikovatko he päivittää sen länsimaisen oikeuskäsityksen tasalle ja vastaamaan sitä - vai syttyvätkö he raivoisaan vihaan ja haluavatko he nousta väkivaltaan ja sotaan täysin eettisesti ja funktionaalisesti ylivoimaisesta länsimaista oikeuskäsitystä vastaan?
Primitiiviset kansat tuntevat täsmälleen yhden rangaistuksen ja se on kuolemanrangaistus. Primitiivisillä kansoilla oikeuslaitoksen tehtävä on alistaa heimon jäsenet hallitsijan valtaan sekä legitimoida valta. Primitiivisten kansojen hallinto on aina despotia - yksinvalta, jossa kaikki muut kansalaiset ovat hallitsijan orjia - ja jonka uskonto ja vallankäyttö nivoutuvat toisiinsa. Tyypillisesti hallitsija väittää olevansa joko jumalten jälkeläinen, polveutuvansa jumalista tai olevansa jumalten valittu. Rangaistuksilla oli kaksinainen tehtävä: toisaalta julistaa hallitsijan kaikkivoipaisuutta ja toisaalta lepyttää kiivaita ja vihaisia jumalia. Nykypäivänä tämä oikeuslaitos on hävinnyt ja esiintyy enää hyvin primitiivisten luonnonkansojen keskuudessa.
Sivilisaatioiden noustessa vuosituhansia sitten oikeuslaitos erotettiin hallitsijanvallasta ja oikeuslaitokselle annettiin selkeä tehtävä: alamaisten välisten riitojen ratkaisu ja sovittelu. Edelleenkin rangaistukset olivat julmia ja brutaaleja, ja olennaista oli kosto ja (retaliaatio). Siinä, missä primitiivisten kansojen oikeus oli verikostoa, valtio otti nyt itselleen kostajan roolin. Sharia-oikeus edustaa tätä oikeuslaitoksen vaihetta. Myös Hammurabin laki edustaa tätä askelta.
Tärkeä askel matkalla kohti oikeusvaltiota oli lex talionis (talio-periaate): silmä silmästä, hammas hampaasta, eli se että rangaistus vastasi rikosta (seuraamussymmetria). Tällä asetettiin myös raja rangaistukselle sekä raja sille, mikä oli rankaisijan valta. Mooseksen laki edustaa tätä askelta. Vaikka nykypäivänä pidämme lex talionista barbaarisena, se oli aikanaan hyvin edistyksellinen askel.
Seuraavan askeleen ottivat aikoinaan germaanit. He keksivät oikeusperiaatteet. Vaikka germaanit olivat barbaarikansa, he ajattelivat rikoksenteon motiiveja ja rikosten luonnetta. Heiltä on myös periaate "mikä ei maan tapa ole, ei myöskään voi olla oikeus" eli että oikeuden on seurattava yleistä oikeustajua. Germaanit myös ottivat käyttöön sakkorangaistuksen sekä verirahan verikoston vastineena. Anglosaksinen common law -oikeus on hyvin suurelta määrin germaanisen oikeuden perillinen.
Roomalainen oikeus kehkeytyi tasavallan aikana, ja saavutti ensimmäisen kirjallisen muotonsa XII taulun laissa. Vaikka oikeus nojasi yhä lex talionikseen, oikeuden tehtävä oli nyt maan rakentaminen ja kansalaisten oikeuden turvaaminen vallan ja vallanpitäjien aseman pönkittämisen sijaan. Roomalaisen oikeuden tavoitteena oli oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta. Justinianuksen "Corpus Iuris Civilis" on yhä tänäkin päivänä länsimaisen siviiloikeuden perusta. Itse asiassa koko nykypäivän oikeuslaitos kaikkialla länsimaissa perustuu roomalaiseen sekä germaaniseen oikeuteen ja niiden synteesiin.
Keskiajan merkittävin keksintö on perustuslaki. Maailman ensimmäinen perustuslaki on Britannian Magna Charta, jossa määritellään Britannian valtiomuoto, sekä asetetaan rajat hallitsijan vallalle ja oikeuksille. Samoin siinä on periaate, ettei ketään vapaata miestä saa vangita eikä tuomita mielivaltaisesti ja että tuomion tulee langettaa hänen vertaisensa - syyttäjä ei saa toimia tuomarina.
Feodalismi oli merkittävä edistysaskel kohti edistysaskelta. Maaorjan juridinen asema oli merkittävästi parempi kuin orjan; häntä ei enää saanut kohdella esineenä, hänellä oli laissa määritellyt oikeutensa ja velvollisuutensa, Verrattuna despotiaan jokaisella kansalaisella oli oma paikkansa yhteiskunnassa ja sen mukanaan tuomat oikeudet ja velvollisuudet: despotiassa ainoa laki on uskonnon laki sekä hallitsijan tahto. Tästä syystä ristiretkeläisten valtio, Jerusalemin kuningaskunta, oli piikkinä muslimien lihassa: moni muslimi ehdoin tahdoin hankkiutui frankkien alamaiseksi, koska hänellä oli sen jälkeen lain määräämät oikeudet ja vapaudet. Islamilaisessa despotiassa hän oli jatkuvasti mielivallan armoilla.
Seuraava edistysaskel oli valistusaika, humanismin nousu ja vallan kolmijaon periaate. Länsimaat olivat ottaneet historian kulussa filosofian valtikan ja nousivat kulttuurievoluutiossa maailman johtavaksi sivilisaatioksi. Syntyi oikeusfilosofia ja käsitteet oikeusperiaatteista ja oikeuden tavoitteista. Montesquieun esittämä vallan kolmijakoperiaate merkitsi oikeusvaltion tosiasiallista syntyä. Kolmijako merkitsee lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan erottamista toisistaan, ja samalla se merkitsi hallitsijan, hallituksen ja kansanedustuslaitoksen erottamista ja työnjakoa.
Valistusaika merkitsi myös kuoliniskua retribuutiolle ja retaliaatiolle perustuvalle oikeudelle. Oikeuden tehtäväksi ei enää käsitetty kostaminen vaan oikaiseminen. Koston ja pelotteen tilalle nostettiin restoraatio (tilanteen korjaaminen rikosta edeltäneeseen) ja reformaatio eli korrektio (rikoksentekijän sosiaalistaminen jälleen yhteiskuntakelpoiseksi). Kuolemanrangaistuksen käytöstä luovuttiin ja niissä tapauksissa, joissa sitä käytettiin yhä, teloitus pyrittiin tekemään mahdollisimman inhimilliseksi (giljotiini, teloitus ampumalla jne). Samoin nyt erotettiin rangaistuksen yleisestävyys ja erityisestävyys.
USA:n perustuslaki merkitsi jälleen uutta edistysaskelta. USA:n perustuslaki on ollut mallina lähes kolmasosalle koko maailman maista. USA oli ensimmäinen valtio, jonka perustivat sen kansalaiset ja ensimmäinen vapauden pohjalle perustettu valtio. USA oli myös ensimmäinen valtio, jonka lainsäädäntö takasi yksilön vapaudet ja oikeudet ja jonka oikeuslaitoksessa yksilö asetetaan valtiota arvokkaammaksi. Tätä periaatetta eivät edes kaikki EU-maat ole vielä tunnustaneet. USA on ollut maailman ensimmäinen todellinen kansalaisyhteiskunta.
Ranskan vallankumous merkitsi ihmisoikeuksien käsitteen perustaa, humanismin nousua sekä Codex Napoleonican syntyä. Codex Napoleonica syrjäytti Ranskassa lopullisesti vanhan merovingiajalta periytyneen saalilaisen lain. Se pohjaa voimakkaasti roomalaiseen oikeuteen.
Lopulta 1800-luvulla länsimainen oikeuskäsitys ja oikeusvaltio kehittyivät lopulliseen muotoonsa. Samoin tämä vuosisata näki kriminologian, rikospsykologian sekä rikossosiologian nousun. 1800- ja 1900-luku ovat totalitarismin takaiskuja lukuunottamatta merkinneet jatkuvaa edistystä sekä jatkuvaa laskevien kokonaisrikoslukujen määrää kautta länsimaiden. Samalla se on merkinnyt länsimaiden sekä länsimaisen oikeuskäsityksen lopullista riemuvoittoa. Nyt syntyvä EU:n perustuslaki tulee luomaan lopullisen pohjan Eurooppa-oikeudelle ja yhdistää sekä roomalaisgermaanisen, napoleaanisen että common law -oikeuden.
Mitä muslimit aikovat tehdä sharia-oikeutensa kanssa? Aikovatko he luopua siitä, aikovatko he päivittää sen länsimaisen oikeuskäsityksen tasalle ja vastaamaan sitä - vai syttyvätkö he raivoisaan vihaan ja haluavatko he nousta väkivaltaan ja sotaan täysin eettisesti ja funktionaalisesti ylivoimaisesta länsimaista oikeuskäsitystä vastaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
>...eettisesti ja funktionaalisesti ylivoimaisesta länsimaista oikeuskäsitystä vastaan?
Miten tämä ylivoimaisuus ilmenee käytännössä?
Kansainvälisen muuttoliikkeen suunta suuntautuu islamilaisista maista länsimaihin. Huonoisksi koetuista maista ja kulttuureista hakeudutaan hyviksi koettuihin.
Miten ilmenee käytännössä? Uskonvapaus, oikeusturva, sananvapaus, mielipiteenvapaus, omaisuuden turva, äänioikeus, yhdistymisvapaus, oikeus intimiteettiin, oikeus itsemääräämisoikeuteen, oikeus omaan seksuaalisuuteen, oikeus omaan identiteettiin, kotirauha ja oikeus olla yksilö. Kaikki nämä ovat asioita, jotka puuttuvat islamilaisista maista joko täysin tai osittain.
>Kansainvälisen muuttoliikkeen suunta suuntautuu islamilaisista maista länsimaihin.
Mikä maa on islamilainen?
Minä hukun, minä hukun. Apua, mistä apua. En näe missään puuta, jonka varassa kelluisin, joten yritän haparoida ja tavoitella jokaista pientä irtosälää, minkä vain näen..
Jos väite ei ole tosi, mikä se on?
Ansiokas katsaus länsimaisen historian kehitykseen. Sen huippuna ei voitane kuitenkaan pitää Eu: n perustuslakia, koska se on suurteollisuuden, monikansallisten eurooppalaisten yhtiöiden asialla, ei kansalaisen. Toisaalta se ei ole edes hyväksytty virallisesti ja toivottavasti ei hyväksytäkään.
Sharialle annan piut paut.