Peräaukko vuotaa

Kai olisin tuntenut kipua jos repeämä tulee? Parantuuko tämmönen repeämä ja haavauma? :(

hätää-kärsimässä kirjoitti:

Kai olisin tuntenut kipua jos repeämä tulee? Parantuuko tämmönen repeämä ja haavauma? :(

Kyllä pieniä haavoja repeämiä voi tulla ilman, että huomaa kipua sillä hetkellä. Kyllä pieni paranee itsestäänkin. Se vähän ihmetyttää voiko ilman välineitä saada tollasia repeämiä aikaiseksi.
Jos se ei muutamassa päivässä osoita paranemisen merkkejä, sitten on parasta käydä lääkärissä.

Itsellä ollut joskus tuontapainen, mutta en tiedä oliko haava vai kunnon hiertymä. 3 vartin soudun jälkeen tunsin jotain märkää valuvan ja pientä kipua. Oli ihan kunnon verenvuoto! Ilmeisesti alushousujen sauma oli hangannut. Istuminenkin oli hankalaa. Parani itsestään ihan hyvin

Maanantaista lähtien on ollut mulla tämä vaiva eli kohta viikon verran, välillä tuntunut että olisi parantumaan päin mutta ei sitten kuitenkaan.

Miksi jotkut sanoo että repeämään ainut hoito on leikkaus eli ei esimerkiksi sulkijalihaksen ja peräaukon treenaus auta? ja mistä johtuu että suolistovaivat aiheuttaa vuotoa?

Otin opiksi ja en venyttele enää!

Kannattaisi käydä lääkärissä, jos on joku hoitoa vaativa. Fistelit on aika yleisiä. Vaihda vessapaperi vedellä huuhteluun ja huuhtele nyt muutama kerta päivässä alkuun. Itsellä ärtyvä suoli myös ja vessarumbapäivinä en edes yritä paperilla karhia takamusta. Suihkuttelu toimii paremmin.

Se on myös minun tekemä aloitus. Yritän kerätä mahdollisimman paljon tietoa mikä mulla on ja miten sen voi hoitaa pois!

Osaatko vastata näihin:

Miksi jotkut sanoo että repeämään ainut hoito on leikkaus eli ei esimerkiksi sulkijalihaksen ja peräaukon treenaus auta? ja mistä johtuu että suolistovaivat aiheuttaa vuotoa?

hätää-kärsimässä kirjoitti:

Se on myös minun tekemä aloitus. Yritän kerätä mahdollisimman paljon tietoa mikä mulla on ja miten sen voi hoitaa pois!

Osaatko vastata näihin:

Miksi jotkut sanoo että repeämään ainut hoito on leikkaus eli ei esimerkiksi sulkijalihaksen ja peräaukon treenaus auta? ja mistä johtuu että suolistovaivat aiheuttaa vuotoa?

Lue lisää

Se siis on kuin onkin sun tekemä.
Itsellä on jonkin verran ongelmaa sulkijoiden toiminnassa, mutta ei ihan vastaavasta syystä. En noihin kysymyksiisi osaa vastata muuta kuin, että jos todella sulkija repeää tms, varmaan silloin leikkaus voi olla edessä. Jospa olisi käynyt hyvä tuuri ja olisi "vain" haavauma ihossa aukon lähistöllä. Kuvauksesi perusteella en olisi aivan varma, että se tulee juuri suolesta. Tavallisesta haavastahan erittyy sellaista kellertävää nestettä.

Suolistovuotoahan ei terveellä ihmisellä pitäisi tapahtua, sillä sulkijoiden pitäisi estää tällainen. Suolistovaivat voi aiheuttaa kuitenkin todella kovaa painetta ja vieläpä usein toistuen. Tämä paine vaan käy liian kovaksi. Ongelma pahenee jos uloste löysää eli riittävä kuidun saanti välttämätöntä.

Miksi ihmeessä vapaaehtoisesti venyttelet vai onko sittenkin jotain mitä et kerro?

Monisairas kirjoitti:

Se siis on kuin onkin sun tekemä.
Itsellä on jonkin verran ongelmaa sulkijoiden toiminnassa, mutta ei ihan vastaavasta syystä. En noihin kysymyksiisi osaa vastata muuta kuin, että jos todella sulkija repeää tms, varmaan silloin leikkaus voi olla edessä. Jospa olisi käynyt hyvä tuuri ja olisi "vain" haavauma ihossa aukon lähistöllä. Kuvauksesi perusteella en olisi aivan varma, että se tulee juuri suolesta. Tavallisesta haavastahan erittyy sellaista kellertävää nestettä.

Suolistovuotoahan ei terveellä ihmisellä pitäisi tapahtua, sillä sulkijoiden pitäisi estää tällainen. Suolistovaivat voi aiheuttaa kuitenkin todella kovaa painetta ja vieläpä usein toistuen. Tämä paine vaan käy liian kovaksi. Ongelma pahenee jos uloste löysää eli riittävä kuidun saanti välttämätöntä.

Miksi ihmeessä vapaaehtoisesti venyttelet vai onko sittenkin jotain mitä et kerro?

Lue lisää

Luin nyt tarkemmin tuota ketjua ja siellähän kerrotkin jo mistä kyse. Eipä tuo mukava tilanne ole todellakaan mitä kerrot :( Mutta tuskin mitään pysyvää vahinkoa olet saanut jos kyseessä pelkästään käsillä levitys.

Mikäs nyt on kun niin on viestiä poistettu tästä ja toisesta vastaavasta ketjusta?

hätää-kärsimässä kirjoitti:

Se on myös minun tekemä aloitus. Yritän kerätä mahdollisimman paljon tietoa mikä mulla on ja miten sen voi hoitaa pois!

Osaatko vastata näihin:

Miksi jotkut sanoo että repeämään ainut hoito on leikkaus eli ei esimerkiksi sulkijalihaksen ja peräaukon treenaus auta? ja mistä johtuu että suolistovaivat aiheuttaa vuotoa?

Lue lisää

Palstalla ei ole lääkäreitä vastaamassa sun kysymyksiisi. Mene lääkäriin vaivasi kanssa.

Monisairas, vastasin sulle mutta viestini poistettiin. Aihe on kiusallinen ja siitä ei ilmeisesti saa keskustella, pitää kärsiä yksin ja hiljaa!

Lääkäriin en tykkää helposti mennä, koska aikoinaan kun menin ärtyneen suolen takia niin levittelivät vaan käsiään ja sanoivat: ei parantavaa hoitoa. Opettele elämään vaivasi kanssa.

Sitten tietysti tulee myös tämä " vika korvien välissä " - asenne kehiin joka tarkoittaa sitä ettei kellään oikeesti voi peräaukko vuotaa, kuvittelet vaan... ja kun suhun suhtaudutaan tällä asenteella jäät ilman apua ja joudut kärsimään kun toiset puolestaan saa terveenä elää onnellista elämää!!! Julma maailma.

hätää-kärsimässä kirjoitti:

Sitten tietysti tulee myös tämä " vika korvien välissä " - asenne kehiin joka tarkoittaa sitä ettei kellään oikeesti voi peräaukko vuotaa, kuvittelet vaan... ja kun suhun suhtaudutaan tällä asenteella jäät ilman apua ja joudut kärsimään kun toiset puolestaan saa terveenä elää onnellista elämää!!! Julma maailma.

Lue lisää

Ai onkin sun viesti poistettu. Ehkä joku pilkunviilaajamoderaattori (robo) asialla.
Joo ilkeää asennetta on paljon täällä ja ikävä kyllä lääkäreissäkin! Valitettavasti ärtyvään suoleen ei ole parantavaa hoitoa, mutta ruokavalio auttaa toisilla merkittävästi. Jos oikein vaikeat oireet, tehdään joskus avanne, mutta ei mukava sekään (luulisin ainakin). Mutta kyllä sun olisi hyvä mennä lääkäriin näyttään pyrstöä, jotta saadaan varmuus mitä vuotaa ja miksi sekä voidaan arvioida hoitotoimenpiteitä. Terveisin Monisairas

PS. Modet hei, miksi rekisteröityä kun naurettavan helppoa tehdä se feikkitunnuksilla, kuten moni tekee?

Otin yhteyttä tänään fysioterapeuttiin. Jos hän osaisi antaa neuvoja koska mulla myös virtsankarkailua ja ilmavaivojen pidätys kyvyttömyyttä esiintynyt. Varmasti pitää lääkärissäkin jossain vaiheessa käydä. Itselläni vaisto sanoo että aiheutin venyttelyllä pienen repeämän sulkijalihakseen joka ei parane. Jää lapset tekemättä, onneks tää kurja elämä päättyy joskus! Onnellisuutta jaetaan niin epäreilusti.

Ei ole kipua. Ainut oire on tuo vuoto. En keksi muuta syytä kuin että pieni vaurio tullut ja paikat falskaa ja pelkään että näin on nyt loppuelämän ajan.

En sanoisi vielä game over, jos kyseessä vain käsillä levitys tai sen pitäisi olla todella voimakasta. Kuten kai jo tiedätkin, on kaksi sulkijaa ja toinen toimii tahdonalaisesti ja toinen ei. Luin tuolta aiemmin, että olisi myös virtsankarkailua. Onko sittenkin mahdollista, että nämä liittyykin toisiinsa ainakin osittain?
Protokollan mukainen toimintatapa olisi näissä tilanteissa olisi ensin hakea syytä selkäytimen toiminnasta. Natrium-säätelyllä oma roolinsa myös. Kun olet nainen, voisi olla lantionpohjan alueella gynek. ongelmaa. Syömiset ja juomiset eivät aiheuta sinällään mitään, mutta niillä voidaan vaikuttaa oireisiin mm. muuttamalla ulosteen ja virtsan koostumusta.

Jotenkin tuntuu ettet kerro ihan koko totuutta vaikka paljon jo olet kertonut. En tarkoita että mitenkään tahallaan, mutta jotain kumminkin puuttuu. Yritä mennä sinne lääkäriin, ellei se vieläkään ole paranemaan päin.

Terveisin Monisairas

Mitä haluat tietää?

Tässä tulee koko sairaskertomukseni, jos siis tästä ois jotain hyötyä:

Synnyin 10 pisteen tyttönä. 11-vuotiaaksi asti sain olla lähes täysin terve, ei mitään rajottavia ruoka-aine allergioita paitsi jos söin tomaattia niin joskus saattoi suupieliin tulla haavauma siitä joten veikkaan että olin vähän allerginen tomaatille, tarvitsin myös vähän hampaiden oikomista oikomismuotilla ala-aste ikäisenä ja 11-vuotiaana esiintyi ensimmäisen kerran hiustenlähtöä, vaikka hiuksia lähti paljon niin en kuitenkaan kaljuuntunut.

12-vuotiaana minulla oli laktoosin kanssa ongelmia. Pieretti kauheasti ruokailun jälkeen. Äitini oli tuolloin sairastanut jo vuosia ärtyneen suolen oireyhtymää ja näin miten helvettiä hänellä oli eläminen sen sairauden kanssa joten pelkäsin että nyt se iski minuun ennen kuin kerkesin kunnolla aloittaa edes elämisen eli seurustella vakavasti, perustaa perheen, juhlia yms. :( masennuin 12v ensimmäisen kerran syvästi, itkin vaan sängyssä ja rukoilin jumalaa kun pelkäsin että tämä vatsavaiva jää ikuiseksi... Koulusta tuli poissaoloja yli 200h ja päädyin lastensuojelun asiakkaaksi ja luokalle jääminen uhkasi. Mulle aloitettiin kuitenkin täysin maidoton ruokavalio 2 viikon ajaksi ja vatsavaiva helpotti täysin! Tämän 2 viikon jälkeen kokeilin syödä uudestaan normaaleja maitotuotteita ja siitä eteenpäin yllätyksekseni vatsa on kestänyt niitä.

13-vuotiaana elämässäni alkoi voimakas stressitilanne joka kesti useamman vuoden eli kiusaaminen. Olen kokenut kaikki henkisen väkivallan muodot ja myös vähän fyysistä väkivaltaakin. Hiuksia lähti edelleen paljon luulen että johtui stressistä mutta taustalla saattaisi olla myös jotain hormonaalista ongelmaa esim. kilpirauhasen vajaatoiminta, asiaa kuitenkaan ei koskaan tutkittu koska olen pelännyt niin paljon piikkejä etten ole mennyt verikokeeseen ja en ole siis vielä koskaan käynyt verikokeessa! Stressin takia päänahkaani puhkesi sellanen reaktio että sinne kertyi kauheasti valkoista töhnää. Joka päivä koski myös vatsaan koska jännitin kouluun menoa ja vapaa-ajallakin ulkona liikkumista jos satun törmäämään kiusaajiin. Tiesin jo tuolloin että elimistöni käy ylikierroksilla ja stressi täytyisi saada loppumaan, mutta en voi vaikuttaa toisiin ihmisiin, jos he haluavat kiusata ja kiduttaa mua niin tekevät sen... Usein tälläset tilanteet että tiedän mitä pitäisi tehdä, mutta en pysty, saavat tuntemaan itseni tyhmäksi aasiksi! 2 vuotta kehoni jaksoi äärimmäistä jokapäiväistä stressiä kunnes 15-vuotiaana sairastuin ensimmäisen kerran kroonisesti pysäyttävästi, puhkesi tämä ärtyneen suolen oireyhtymä jota niin kovasti olin pelännyt! Inhottaa kun tuntuu että opin äidiltä sen liiallisen stressaamisen taidon ainakin osittain, kun äiti on jokaviikkoisissa sairaissa raivokohtauksissaan selittänyt että " isä piinaa häntä henkisesti. isä katsoi väärällä tavalla äitiä " yms. Tällä tarkoitan siis mun isää, äidin aviomiestä. Ja pidellyt käsiään vatsansa päällä koska vatsakipu isän aiheuttamasta henkisestä kiusaamisesta ja juossut kohta ripulille vessaan stressin takia ja ulvonut ja huutanut ja haukkunut siellä isää kuin mielenvikanen hyeena. Tälläistä oli mun lapsuus. Mun perheessä sairastaa kaikki ärtyneen suolen oireyhtymää, isä, äiti ja minä. P*skat geenit jaettu meille!

Masennuin toisen kerran entistä syvemmin 15-vuotiaana tämän ärtyneen suolen puhkeamisen takia ja toki oli alakuloa aiheuttanut jo kiusaaminenkin. Koulussa ja kotona oli ongelmia, molemmissa. 15-vuotiaasta lähtien oon ollut eristäytynyt sosiaalisesta elämästä suolistosairauteni takia ja nyt kesällä täytän 24 eli mulla ei oo ollu ystäviä tai parisuhdetta 9 vuoteen, eikä seksiä koskaan, vaikka haluaisin kyllä että ois!. Koen FODMAPIN noudattamisen ongelmallisena kun en jaksa olla aina niin tarkka sen suhteen mitä syön, haluan syödä vapaasti terveellistä kotiruokaa ja niitä ruokia joista nautin. En muutenkaan ymmärrä että miten ruokavalio voisi parantaa ärtyneen suolen oireet jos stressi on sairastuttanut minut ärtyneeseen suoleen kun häiriinnyttänyt suoliston hermoston? Lääkäreilläkään ei ollut parannuskeinoa tähän sairauteen niin se masensi mua entisestään. Jotkut lääkärit jopa kummastelee sitä että miksi oon eristäytynyt ärtyneen suolen takia, eivät tajua että se aiheuttaa niin kiusallisia oireita ettei tee mieli elää sosiaalista elämää ja nämä sairaudet on ristiriidassa sen kanssa minkälainen nainen haluaisin olla, haluan olla viehättävä nainen ja en koe itseäni viehättäväksi jos mulla on useita kiusallisia sairauksia!

16-vuotiaana rakastuin 18-vuotiaaseen jätkään. Rakastuin vaikka juteltiin pääasiassa netissä vaan ja meillä ei ikinä ollut parisuhdetta. Flirttailua oli kuitenkin. Mutta tämä jätkä sai kuulla mun huoran maineesta ja miten vihattu ihminen oon, miten paljon mua on kiusattu, niin alkoi käyttämään mua kohtaan kans henkistä väkivaltaa, leikki mun tunteilla, uhkasi hakkaamisella ja tappamisella, syytti mua itsemurha yrityksestään kun oli yrittänyt viiltää kaulavaltimonsa auki koska en vastannut

Anonyymi kirjoitti:

Tässä tulee koko sairaskertomukseni, jos siis tästä ois jotain hyötyä:

Synnyin 10 pisteen tyttönä. 11-vuotiaaksi asti sain olla lähes täysin terve, ei mitään rajottavia ruoka-aine allergioita paitsi jos söin tomaattia niin joskus saattoi suupieliin tulla haavauma siitä joten veikkaan että olin vähän allerginen tomaatille, tarvitsin myös vähän hampaiden oikomista oikomismuotilla ala-aste ikäisenä ja 11-vuotiaana esiintyi ensimmäisen kerran hiustenlähtöä, vaikka hiuksia lähti paljon niin en kuitenkaan kaljuuntunut.

12-vuotiaana minulla oli laktoosin kanssa ongelmia. Pieretti kauheasti ruokailun jälkeen. Äitini oli tuolloin sairastanut jo vuosia ärtyneen suolen oireyhtymää ja näin miten helvettiä hänellä oli eläminen sen sairauden kanssa joten pelkäsin että nyt se iski minuun ennen kuin kerkesin kunnolla aloittaa edes elämisen eli seurustella vakavasti, perustaa perheen, juhlia yms. :( masennuin 12v ensimmäisen kerran syvästi, itkin vaan sängyssä ja rukoilin jumalaa kun pelkäsin että tämä vatsavaiva jää ikuiseksi... Koulusta tuli poissaoloja yli 200h ja päädyin lastensuojelun asiakkaaksi ja luokalle jääminen uhkasi. Mulle aloitettiin kuitenkin täysin maidoton ruokavalio 2 viikon ajaksi ja vatsavaiva helpotti täysin! Tämän 2 viikon jälkeen kokeilin syödä uudestaan normaaleja maitotuotteita ja siitä eteenpäin yllätyksekseni vatsa on kestänyt niitä.

13-vuotiaana elämässäni alkoi voimakas stressitilanne joka kesti useamman vuoden eli kiusaaminen. Olen kokenut kaikki henkisen väkivallan muodot ja myös vähän fyysistä väkivaltaakin. Hiuksia lähti edelleen paljon luulen että johtui stressistä mutta taustalla saattaisi olla myös jotain hormonaalista ongelmaa esim. kilpirauhasen vajaatoiminta, asiaa kuitenkaan ei koskaan tutkittu koska olen pelännyt niin paljon piikkejä etten ole mennyt verikokeeseen ja en ole siis vielä koskaan käynyt verikokeessa! Stressin takia päänahkaani puhkesi sellanen reaktio että sinne kertyi kauheasti valkoista töhnää. Joka päivä koski myös vatsaan koska jännitin kouluun menoa ja vapaa-ajallakin ulkona liikkumista jos satun törmäämään kiusaajiin. Tiesin jo tuolloin että elimistöni käy ylikierroksilla ja stressi täytyisi saada loppumaan, mutta en voi vaikuttaa toisiin ihmisiin, jos he haluavat kiusata ja kiduttaa mua niin tekevät sen... Usein tälläset tilanteet että tiedän mitä pitäisi tehdä, mutta en pysty, saavat tuntemaan itseni tyhmäksi aasiksi! 2 vuotta kehoni jaksoi äärimmäistä jokapäiväistä stressiä kunnes 15-vuotiaana sairastuin ensimmäisen kerran kroonisesti pysäyttävästi, puhkesi tämä ärtyneen suolen oireyhtymä jota niin kovasti olin pelännyt! Inhottaa kun tuntuu että opin äidiltä sen liiallisen stressaamisen taidon ainakin osittain, kun äiti on jokaviikkoisissa sairaissa raivokohtauksissaan selittänyt että " isä piinaa häntä henkisesti. isä katsoi väärällä tavalla äitiä " yms. Tällä tarkoitan siis mun isää, äidin aviomiestä. Ja pidellyt käsiään vatsansa päällä koska vatsakipu isän aiheuttamasta henkisestä kiusaamisesta ja juossut kohta ripulille vessaan stressin takia ja ulvonut ja huutanut ja haukkunut siellä isää kuin mielenvikanen hyeena. Tälläistä oli mun lapsuus. Mun perheessä sairastaa kaikki ärtyneen suolen oireyhtymää, isä, äiti ja minä. P*skat geenit jaettu meille!

Masennuin toisen kerran entistä syvemmin 15-vuotiaana tämän ärtyneen suolen puhkeamisen takia ja toki oli alakuloa aiheuttanut jo kiusaaminenkin. Koulussa ja kotona oli ongelmia, molemmissa. 15-vuotiaasta lähtien oon ollut eristäytynyt sosiaalisesta elämästä suolistosairauteni takia ja nyt kesällä täytän 24 eli mulla ei oo ollu ystäviä tai parisuhdetta 9 vuoteen, eikä seksiä koskaan, vaikka haluaisin kyllä että ois!. Koen FODMAPIN noudattamisen ongelmallisena kun en jaksa olla aina niin tarkka sen suhteen mitä syön, haluan syödä vapaasti terveellistä kotiruokaa ja niitä ruokia joista nautin. En muutenkaan ymmärrä että miten ruokavalio voisi parantaa ärtyneen suolen oireet jos stressi on sairastuttanut minut ärtyneeseen suoleen kun häiriinnyttänyt suoliston hermoston? Lääkäreilläkään ei ollut parannuskeinoa tähän sairauteen niin se masensi mua entisestään. Jotkut lääkärit jopa kummastelee sitä että miksi oon eristäytynyt ärtyneen suolen takia, eivät tajua että se aiheuttaa niin kiusallisia oireita ettei tee mieli elää sosiaalista elämää ja nämä sairaudet on ristiriidassa sen kanssa minkälainen nainen haluaisin olla, haluan olla viehättävä nainen ja en koe itseäni viehättäväksi jos mulla on useita kiusallisia sairauksia!

16-vuotiaana rakastuin 18-vuotiaaseen jätkään. Rakastuin vaikka juteltiin pääasiassa netissä vaan ja meillä ei ikinä ollut parisuhdetta. Flirttailua oli kuitenkin. Mutta tämä jätkä sai kuulla mun huoran maineesta ja miten vihattu ihminen oon, miten paljon mua on kiusattu, niin alkoi käyttämään mua kohtaan kans henkistä väkivaltaa, leikki mun tunteilla, uhkasi hakkaamisella ja tappamisella, syytti mua itsemurha yrityksestään kun oli yrittänyt viiltää kaulavaltimonsa auki koska en vastannut

Lue lisää

Ja mitä tästä vuodatuksestasi selviää? Olet henkisen avun tarpeessa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä haluat tietää?

Sen puuttuvan palasen ;)
Vakavasti puhuen, on aika mahdoton tätä tarkemmin sanoa, sillä kyseessä on enemmän intuitiivinen asia. Joskus ihmisen näkeminenkin voi paljastaa pienen, mutta ratkaisevan yksityiskohdan. Pelkkää mutua tuo ei ole, vaan on monenmoista tietoa ja kokemusta. Tähän se intuitiokin lähinnä perustuu, eikä ihmeelliseen älylliseen aivotoimintaan. Käytännössä jokainen, jolla ei ole merkittäviä kognitiivia ongelmia, voi tätä oppia edes jonkin verran.
Olet kenties aloittaja kuten myös tuon hyvän ja tarkan kertomuksen tehnyt. Luen sen tarkemmin läpi myöhemmin tänään.

Terveisin Monisairas

yöllä puhelimeen koska nukuin ja kännykkä oli äänettömällä...

Kun mun kaveri kuoli niin jaksoi olla päivän ajan empaattinen kunnes sanoi " mee muualle sitä Henriäs itkee "

Tuntuu että hänen psykopaattiset piirteensä kävi ilmi kun löysi sopivan kohteen toteuttaa niitä eli tälläsen rikkinäisen tytön, joka oli just päässyt eroon kiusaamisesta peruskoulun loputtua ja kaipasi rakkautta ja suojelua. 2 vuotta kestin tätä, kunnes huomasin että parhaani yrittäneenä mikään ei silti auta, jätkä jatkaa käytöstään samanlaisena, joten löysin viimein voimia katkaista häneen lopullisesti välit 18-vuotiaana.

16-vuotiaana muutin ekaan omaan kämppään, isä maksoi mun vuokran, koska valehtelin meneväni opiskelemaan ja ei myöskään mahduttu enää saman katon alle äidin kanssa. Olin niin katkera siitä minkälaisen lapsuuden olin saanut, äidin sekopäisiä raivokohtauksia, isän joka iltaista oluen juomista ja äidin kiusaamista henkisesti, mulla ei ollut rajoja, ainoana lapsena olin rahallisesti pilalle hemmoteltu... Ajattelin että jos mulla ois ollut normaali, tasapainoinen ja onnellinen perhe niin en ois ehkä tehnyt virheitä ja ajautunut kiusatuksi. Tottakai mun omakin luonne on ollut kevytkenkäisyyteen ja selkäänpuukottamiseen taipuvainen, mutta ehkä normaali perhe ois voinut pelastaa sitä jonkin verran. Olisin halunnut että mun äiti ois ollut itsestään huolta pitävä nainen, mun esikuva, jota oisin voinut ihailla ja ois kertonut miten poikien kanssa tulee toimia oikein jotta ei saa huonoa mainetta ja ois ollu rajat. Enkä ois saanut rahallisesti kaikkea mitä halusin. Valehtelin meneväni opiskelemaan koska mun oli pakko päästä sieltä tuppukylästä pois kaupunkiin jossa mulla oli huoran maine, tuntui että tila loppui hengittää!

Ensimmäisen kerran omillaan asuminenkaan ei mennyt nappiin, koska kun tuo jätkä kohteli mua huonosti niin aiheutti taas mulle voimakasta masennusta ja voimakasta masennusta aiheutti myös se että kun länsimaisen lääketieteen puolelta ei löytynyt parannuskeinoa ärtyneen suolen oireyhtymään niin lähdin ehtimään vaihtoehtohoidoista parannusta ja löysin homeopatian ja kävin Liisa Sulkakosken luona Turussa joka oli menestynyt lääkäri-homeopaatti, vatsan turvotus parani homeopatialla joka oli yksi ärtyneen suolen oireistani ja on pysynyt poissa jo 8 vuoden ajan! muut oireet jäi enkä tajua miksi, vaikka yritin niin kovasti tehdä parantumiseni eteen töitä... Myöhemmin Liisa myös ilmoitti että ois parempi jos jatkaisin hoitoa jonkun omalla paikkakunnallani asuvan homeopaatin kanssa, se oli kuin puukko selkään, koska olin just oppinut luottamaan Liisaan ja siihen että hän hoitaa minut terveeksi! Näiden seurauksena en jaksanut siivota enää asuntoani, käytettyjä kuukautissiteitä lojui pitkin lattiaa yms, aiheutin vesivahingon sinne asuntoon ja sain isältä syyllistämistä että miten olen voinut päästää asunnon tähän kuntoon, miten olen voinut olla näin kiittämätön vaikka hän on maksanut vuokriani useamman tonnin edestä... Edes tuolloin vanhemmat eivät älynneet hommata mulle mielenterveydellistä apua vaikka olin vielä ala-ikäinen, sen sijaan syytettiin... Jouduin palaamaan takas vanhempien luokse hometaloon jossa odotti omanlainen helvettinsä, josta puhuin täällä aiemmin, siis mun äidin ja isän väleistä!

18-vuotiaana talvella kylmetin itseni ja sen jälkeen alkoi nämä yliaktiivisen rakon oireet. Samassa iässä mulla heikentyi kyky pidättää ilmavaivoja myös, ihan kuin jo tuolloin ois tullut sulkijalihakseen jotain häiriötä. Vaikka mulla on ärtynyt suoli niin vatsa toimii edelleen kerran päivässä kuten terveenäkin mutta ulosteen koostumus on muuttunut, se ei tuu enää täydellisenä ehjänä vaaleanruskeana pötkylänä, vaan pehmeinä erillisinä paloina, suoliston kurina.. murina.. jyrinä ja ilmavaivat ovat jokapäiväisiä oireita, harvemmin on ripulia ja ummetusta ei koskaan...

Vanhemmat eivät onnitelleet mua ees 18v syntymäpäivänäni tai ostaneet mitään lahjaa koska olin just palannut takaisin kotiin ja olivat niin pettyneitä minuun! :(

18-vuotiaana hain apua itselleni ensimmäisen kerran avohoidon puolelta ja tuolloin hiustenlähtöni muuttui myös kaljuuntumiseksi, koska olin hirveän stressaantunut, ahdistunut ja hermostunut siitä kun isä ei suostunut enää maksamaan mun vuokria, kiusaamisen takia olin lopettanut peruskoulun jälkeen opiskelun ja mulla ei ollut ammattia niin pelkäsin etten ikinä pääse vanhempien luota pois enää... Päänahkaani tuli polttava reaktio voimakkaasta ahdistuneisuudesta ja sen jälkeen alkoi diffuusi kaljuuntuminen joka on nyt melkein edennyt siihen vaiheeseen että tarviin peruukin jos ei ala uutta tukkaa kasvamaan. Vuoden ajan etsin uutta kämppää toiselta puolelta Suomea niin että ilmoitin että sossu maksaa mun vuokran, asunnon etsiminen oli rankkaa työtä, koska usein tuli kieltävä vastaus... Sitten vihdoin onneksi löysin vuokranantajan joka hyväksyi että sossu maksaa vuokran ja muutin! Lähdin aikaisin aamulla kotoa hiljaisin äänin, en hyvästellyt ketään, eikä vanhemmat ostanu sinne mun ensiasuntoon ees mitään

Anonyymi kirjoitti:

yöllä puhelimeen koska nukuin ja kännykkä oli äänettömällä...

Kun mun kaveri kuoli niin jaksoi olla päivän ajan empaattinen kunnes sanoi " mee muualle sitä Henriäs itkee "

Tuntuu että hänen psykopaattiset piirteensä kävi ilmi kun löysi sopivan kohteen toteuttaa niitä eli tälläsen rikkinäisen tytön, joka oli just päässyt eroon kiusaamisesta peruskoulun loputtua ja kaipasi rakkautta ja suojelua. 2 vuotta kestin tätä, kunnes huomasin että parhaani yrittäneenä mikään ei silti auta, jätkä jatkaa käytöstään samanlaisena, joten löysin viimein voimia katkaista häneen lopullisesti välit 18-vuotiaana.

16-vuotiaana muutin ekaan omaan kämppään, isä maksoi mun vuokran, koska valehtelin meneväni opiskelemaan ja ei myöskään mahduttu enää saman katon alle äidin kanssa. Olin niin katkera siitä minkälaisen lapsuuden olin saanut, äidin sekopäisiä raivokohtauksia, isän joka iltaista oluen juomista ja äidin kiusaamista henkisesti, mulla ei ollut rajoja, ainoana lapsena olin rahallisesti pilalle hemmoteltu... Ajattelin että jos mulla ois ollut normaali, tasapainoinen ja onnellinen perhe niin en ois ehkä tehnyt virheitä ja ajautunut kiusatuksi. Tottakai mun omakin luonne on ollut kevytkenkäisyyteen ja selkäänpuukottamiseen taipuvainen, mutta ehkä normaali perhe ois voinut pelastaa sitä jonkin verran. Olisin halunnut että mun äiti ois ollut itsestään huolta pitävä nainen, mun esikuva, jota oisin voinut ihailla ja ois kertonut miten poikien kanssa tulee toimia oikein jotta ei saa huonoa mainetta ja ois ollu rajat. Enkä ois saanut rahallisesti kaikkea mitä halusin. Valehtelin meneväni opiskelemaan koska mun oli pakko päästä sieltä tuppukylästä pois kaupunkiin jossa mulla oli huoran maine, tuntui että tila loppui hengittää!

Ensimmäisen kerran omillaan asuminenkaan ei mennyt nappiin, koska kun tuo jätkä kohteli mua huonosti niin aiheutti taas mulle voimakasta masennusta ja voimakasta masennusta aiheutti myös se että kun länsimaisen lääketieteen puolelta ei löytynyt parannuskeinoa ärtyneen suolen oireyhtymään niin lähdin ehtimään vaihtoehtohoidoista parannusta ja löysin homeopatian ja kävin Liisa Sulkakosken luona Turussa joka oli menestynyt lääkäri-homeopaatti, vatsan turvotus parani homeopatialla joka oli yksi ärtyneen suolen oireistani ja on pysynyt poissa jo 8 vuoden ajan! muut oireet jäi enkä tajua miksi, vaikka yritin niin kovasti tehdä parantumiseni eteen töitä... Myöhemmin Liisa myös ilmoitti että ois parempi jos jatkaisin hoitoa jonkun omalla paikkakunnallani asuvan homeopaatin kanssa, se oli kuin puukko selkään, koska olin just oppinut luottamaan Liisaan ja siihen että hän hoitaa minut terveeksi! Näiden seurauksena en jaksanut siivota enää asuntoani, käytettyjä kuukautissiteitä lojui pitkin lattiaa yms, aiheutin vesivahingon sinne asuntoon ja sain isältä syyllistämistä että miten olen voinut päästää asunnon tähän kuntoon, miten olen voinut olla näin kiittämätön vaikka hän on maksanut vuokriani useamman tonnin edestä... Edes tuolloin vanhemmat eivät älynneet hommata mulle mielenterveydellistä apua vaikka olin vielä ala-ikäinen, sen sijaan syytettiin... Jouduin palaamaan takas vanhempien luokse hometaloon jossa odotti omanlainen helvettinsä, josta puhuin täällä aiemmin, siis mun äidin ja isän väleistä!

18-vuotiaana talvella kylmetin itseni ja sen jälkeen alkoi nämä yliaktiivisen rakon oireet. Samassa iässä mulla heikentyi kyky pidättää ilmavaivoja myös, ihan kuin jo tuolloin ois tullut sulkijalihakseen jotain häiriötä. Vaikka mulla on ärtynyt suoli niin vatsa toimii edelleen kerran päivässä kuten terveenäkin mutta ulosteen koostumus on muuttunut, se ei tuu enää täydellisenä ehjänä vaaleanruskeana pötkylänä, vaan pehmeinä erillisinä paloina, suoliston kurina.. murina.. jyrinä ja ilmavaivat ovat jokapäiväisiä oireita, harvemmin on ripulia ja ummetusta ei koskaan...

Vanhemmat eivät onnitelleet mua ees 18v syntymäpäivänäni tai ostaneet mitään lahjaa koska olin just palannut takaisin kotiin ja olivat niin pettyneitä minuun! :(

18-vuotiaana hain apua itselleni ensimmäisen kerran avohoidon puolelta ja tuolloin hiustenlähtöni muuttui myös kaljuuntumiseksi, koska olin hirveän stressaantunut, ahdistunut ja hermostunut siitä kun isä ei suostunut enää maksamaan mun vuokria, kiusaamisen takia olin lopettanut peruskoulun jälkeen opiskelun ja mulla ei ollut ammattia niin pelkäsin etten ikinä pääse vanhempien luota pois enää... Päänahkaani tuli polttava reaktio voimakkaasta ahdistuneisuudesta ja sen jälkeen alkoi diffuusi kaljuuntuminen joka on nyt melkein edennyt siihen vaiheeseen että tarviin peruukin jos ei ala uutta tukkaa kasvamaan. Vuoden ajan etsin uutta kämppää toiselta puolelta Suomea niin että ilmoitin että sossu maksaa mun vuokran, asunnon etsiminen oli rankkaa työtä, koska usein tuli kieltävä vastaus... Sitten vihdoin onneksi löysin vuokranantajan joka hyväksyi että sossu maksaa vuokran ja muutin! Lähdin aikaisin aamulla kotoa hiljaisin äänin, en hyvästellyt ketään, eikä vanhemmat ostanu sinne mun ensiasuntoon ees mitään

Lue lisää

Nyt kun olet aikuinen, niin hae apua mielenterveytesi ongelmiin, niin josko ne muutkin vaivat paranevat siinä samalla. Olet itse itsestäsi ja voinnistasi vastuussa.

huonekaluja joten kun muutin tähän uuteen niin ei mulla sielläkään ollut huonekaluja...

Pelkällä patjalla nukuin 4 vuotta, mutta vuokranantaja lahjoitti mulle joitakin astioita yms.

19-vuotiaana katkaisin välit vanhempiin ja isovanhempiin jo 12-vuotiaana koska heillä oli tapana pakottaa minut lapsena mummolaan jokapäivä ja kurittaa lyömällä, mulla on pieni suku ja ei myöskään ketään sukulaisia enää elämässäni... Olen täysin yksin! Ainoat ihmiskontaktit on sosiaalityöntekijä, avohoito ja kaupan kassa.

Jatkoin homeopaattisia hoitoja tuloksetta, olen kokeillut myös akupunktiota yhden kerran tuloksetta, energiahoitoja useamman kerran tuloksetta. Mitkään näistä ei oo parantanu sairauksiani, mutta en silti oo vielä menettänyt toivoani etteikö nämä vois joskus auttaa ja oisin taas terve! koska en pysty näinkään elämään :(

Ollessani 21-vuotias yliaktiivinen rakkoni oli kehittynyt niin pahaksi etten kerennyt ajoissa vessaan ja k.usin housuun ensimmäisen kerran aikuisiällä... :(

Kun mitkään noista hoidoista ei tehonneet niin masennuin vieläkin entistä enemmän lisää.....

22-vuotiaana mua uhkasi jälleen kerran kodittomuus, koska edelliseen asuntoon tuli putkiremontti ja jouduin alkaa etsimään uutta kotia työttömänä, kävin 20 asuntonäytössä ennen kun tärppäsi ja koko ajan painoi stressi takaraivossa että mitä jos jään kodittomaksi ja joudun asuntolaan juoppojen ja narkkarien keskelle, en selviä siellä... Tähän uuteen asuntoon sosiaalityöntekijä kuitenkin kustansi mulle sängyn, muita huonekaluja, siivousvälineitä, petivaatteet, pesukoneen.. en tiennyt edes että sossu voi tälläsiä kustantaa joten en aikasemmin osannut vaatia vaan tyydyin kurjaan elämääni! Vasta yli parikymppisenä opin pesukoneen käytön koska mulle ei vanhemmat tätä asiaa opettaneet. Nolotti olla aikuinen ihminen joka ei osaa käyttää pesukonetta!

23-vuotiaana k.usin ensimmäisen kerran nukkuessa sänkyyn. En tunne pissahätää enää samalla tavalla kuin ennen, en tunne rakon täyttymistä ollenkaan, vaan tiedän siitä että on aika mennä vessaan kun virtsaputkeni alkaa supistelemaan. Noin 3kk välein 1 kerran kuussa mulla on myös kivuliaita tuntemuksia virtsaputkessa.

Hormonaalisia ongelmia ehkä myös koska ylähuulen päälle kasvaa vaaleat viikset jotka joudun ajamaan aina pois ja välivuotoja, vaikka kuukautiset tuleekin joka kuukausi. Sosiaalityöntekijä on onneksi luvannut kustantaa mulle gynekologi käynnin ja täytyy uskaltautua nyt jo aikuisena sinne verikokeisiin!

Mulla on ientulehdus ollut myös vuosia, koska masennuksen takia hampaatkin ollu pesemättä pitkän aikaa, viime kesänä otettiin röntgen ja todettiin ettei oo onneks kuitenkaan pardontiittia!

Pelkään että kun mulla on ollut elämässä niin monta kertaa voimakkaita syviä masennustiloja, paljon stressiä ja ahdistusta, muitakin mielenterveysongelmia puhjennut ikävien tapahtumien seurauksena mm. pakko-oireinen häiriö, epävakaa persoonallisuushäiriö, traumoja! Niin sairastun joskus dementiaan tai alzheimeriin koska mulla on muistihäiriöitä jo nyt.

18-vuotiaasta lähtien unikaan ei ole ollut niin syvää ja hyvää, unettomuuteen oon joskus syönyt mirtazapiinia kun en saanut nukuttua yhtään! mutta toleranssi kasvoi, lääkkeestä katosi vaikutus ja haittavaikutuksena hallusinaatiot niin lopetin sen syömisen. Mitään lääkitystä en syö tällä hetkellä koska oon kuullut että mielialalääkkeet vaan tuhoaa ihmisen aivoja ja tekee zombiksi.

Tämä peräaukon venytys juttu meni tosiaan niin että venytin rajusti useamman kerran peräaukkoa vetämällä pakaroita erilleen ja peräaukko ammotti isona mustana auki, kipua en ollenkaan tuntenut ja mitään en sisälle työntänyt, mutta tämän jälkeen jo 2 viikon ajan peräaukko on vuotanut väritöntä tai kellertävää kitkerän hajuista nestettä pakaroiden väliin... En tiedä sijaitseeko sulkijalihakset just siinä peräaukon ympärillä vai tuolla jossain sisemmällä että olenko voinut vahingoittaa sulkijalihastani pysyvästi? Olen miettinyt monta kertaa että oisinko voinut toimia toisin, mutta en usko että olisin kyennyt toimimaan toisin niin voimakkaassa ahdistustilassa, katkeraksi vetää kun oon aina yrittänyt huolehtia terveydestäni parhaimpani mukaan ja silti käy näin että en tajunnut satuttavani itseäni ja vaivat vaan lisääntyy...

Ihmettä tarviin että parantuisin kaikista sairauksistani ja kokisin olevani vielä onnellinen. Ehkä nämä kaikki sairaudet on karmaa ja ansaitsen nämä, olen ollut tosi paha ihminen siks mun elämä on jatkuvaa vastoinkäymisissä kulkemista ja kiusallisia sairauksia! En tiennyt että yhteen ihmiseen voi mahtua ees näin monta kiusallista sairautta kaljuuntuminen, ärtynyt suoli, virtsankarkailu, ilmavaivojen pidätyskyvyttömyys, peräaukko vuotaa. Ihan jo pelkässä ärtyneessä suolessa on tarpeeksi kestämistä, olo on usein kuin kirotulla koska tää tuskan määrä jota mulla on ollut elämässä menee jo järjen yli ja pelkään että miten pahaksi vielä tulevaisuudessa voi mun terveys mennä! Olen rukoillut apua Jumalalta ja Jeesukselta, saa nähdä tuleeko sitä!

Anonyymi kirjoitti:

Nyt kun olet aikuinen, niin hae apua mielenterveytesi ongelmiin, niin josko ne muutkin vaivat paranevat siinä samalla. Olet itse itsestäsi ja voinnistasi vastuussa.

Samaa mieltä.
Varmasti kyseessä sama henkilö, joka kirjoittelee täällä muitakin mielikuvitustekstejä, kuten hirttäytyneestä miehestä, jonka nainen löysi, tai huoneeseensa suljetusta kuolemaisillaan olevasta naisesta jne.

Anonyymi kirjoitti:

huonekaluja joten kun muutin tähän uuteen niin ei mulla sielläkään ollut huonekaluja...

Pelkällä patjalla nukuin 4 vuotta, mutta vuokranantaja lahjoitti mulle joitakin astioita yms.

19-vuotiaana katkaisin välit vanhempiin ja isovanhempiin jo 12-vuotiaana koska heillä oli tapana pakottaa minut lapsena mummolaan jokapäivä ja kurittaa lyömällä, mulla on pieni suku ja ei myöskään ketään sukulaisia enää elämässäni... Olen täysin yksin! Ainoat ihmiskontaktit on sosiaalityöntekijä, avohoito ja kaupan kassa.

Jatkoin homeopaattisia hoitoja tuloksetta, olen kokeillut myös akupunktiota yhden kerran tuloksetta, energiahoitoja useamman kerran tuloksetta. Mitkään näistä ei oo parantanu sairauksiani, mutta en silti oo vielä menettänyt toivoani etteikö nämä vois joskus auttaa ja oisin taas terve! koska en pysty näinkään elämään :(

Ollessani 21-vuotias yliaktiivinen rakkoni oli kehittynyt niin pahaksi etten kerennyt ajoissa vessaan ja k.usin housuun ensimmäisen kerran aikuisiällä... :(

Kun mitkään noista hoidoista ei tehonneet niin masennuin vieläkin entistä enemmän lisää.....

22-vuotiaana mua uhkasi jälleen kerran kodittomuus, koska edelliseen asuntoon tuli putkiremontti ja jouduin alkaa etsimään uutta kotia työttömänä, kävin 20 asuntonäytössä ennen kun tärppäsi ja koko ajan painoi stressi takaraivossa että mitä jos jään kodittomaksi ja joudun asuntolaan juoppojen ja narkkarien keskelle, en selviä siellä... Tähän uuteen asuntoon sosiaalityöntekijä kuitenkin kustansi mulle sängyn, muita huonekaluja, siivousvälineitä, petivaatteet, pesukoneen.. en tiennyt edes että sossu voi tälläsiä kustantaa joten en aikasemmin osannut vaatia vaan tyydyin kurjaan elämääni! Vasta yli parikymppisenä opin pesukoneen käytön koska mulle ei vanhemmat tätä asiaa opettaneet. Nolotti olla aikuinen ihminen joka ei osaa käyttää pesukonetta!

23-vuotiaana k.usin ensimmäisen kerran nukkuessa sänkyyn. En tunne pissahätää enää samalla tavalla kuin ennen, en tunne rakon täyttymistä ollenkaan, vaan tiedän siitä että on aika mennä vessaan kun virtsaputkeni alkaa supistelemaan. Noin 3kk välein 1 kerran kuussa mulla on myös kivuliaita tuntemuksia virtsaputkessa.

Hormonaalisia ongelmia ehkä myös koska ylähuulen päälle kasvaa vaaleat viikset jotka joudun ajamaan aina pois ja välivuotoja, vaikka kuukautiset tuleekin joka kuukausi. Sosiaalityöntekijä on onneksi luvannut kustantaa mulle gynekologi käynnin ja täytyy uskaltautua nyt jo aikuisena sinne verikokeisiin!

Mulla on ientulehdus ollut myös vuosia, koska masennuksen takia hampaatkin ollu pesemättä pitkän aikaa, viime kesänä otettiin röntgen ja todettiin ettei oo onneks kuitenkaan pardontiittia!

Pelkään että kun mulla on ollut elämässä niin monta kertaa voimakkaita syviä masennustiloja, paljon stressiä ja ahdistusta, muitakin mielenterveysongelmia puhjennut ikävien tapahtumien seurauksena mm. pakko-oireinen häiriö, epävakaa persoonallisuushäiriö, traumoja! Niin sairastun joskus dementiaan tai alzheimeriin koska mulla on muistihäiriöitä jo nyt.

18-vuotiaasta lähtien unikaan ei ole ollut niin syvää ja hyvää, unettomuuteen oon joskus syönyt mirtazapiinia kun en saanut nukuttua yhtään! mutta toleranssi kasvoi, lääkkeestä katosi vaikutus ja haittavaikutuksena hallusinaatiot niin lopetin sen syömisen. Mitään lääkitystä en syö tällä hetkellä koska oon kuullut että mielialalääkkeet vaan tuhoaa ihmisen aivoja ja tekee zombiksi.

Tämä peräaukon venytys juttu meni tosiaan niin että venytin rajusti useamman kerran peräaukkoa vetämällä pakaroita erilleen ja peräaukko ammotti isona mustana auki, kipua en ollenkaan tuntenut ja mitään en sisälle työntänyt, mutta tämän jälkeen jo 2 viikon ajan peräaukko on vuotanut väritöntä tai kellertävää kitkerän hajuista nestettä pakaroiden väliin... En tiedä sijaitseeko sulkijalihakset just siinä peräaukon ympärillä vai tuolla jossain sisemmällä että olenko voinut vahingoittaa sulkijalihastani pysyvästi? Olen miettinyt monta kertaa että oisinko voinut toimia toisin, mutta en usko että olisin kyennyt toimimaan toisin niin voimakkaassa ahdistustilassa, katkeraksi vetää kun oon aina yrittänyt huolehtia terveydestäni parhaimpani mukaan ja silti käy näin että en tajunnut satuttavani itseäni ja vaivat vaan lisääntyy...

Ihmettä tarviin että parantuisin kaikista sairauksistani ja kokisin olevani vielä onnellinen. Ehkä nämä kaikki sairaudet on karmaa ja ansaitsen nämä, olen ollut tosi paha ihminen siks mun elämä on jatkuvaa vastoinkäymisissä kulkemista ja kiusallisia sairauksia! En tiennyt että yhteen ihmiseen voi mahtua ees näin monta kiusallista sairautta kaljuuntuminen, ärtynyt suoli, virtsankarkailu, ilmavaivojen pidätyskyvyttömyys, peräaukko vuotaa. Ihan jo pelkässä ärtyneessä suolessa on tarpeeksi kestämistä, olo on usein kuin kirotulla koska tää tuskan määrä jota mulla on ollut elämässä menee jo järjen yli ja pelkään että miten pahaksi vielä tulevaisuudessa voi mun terveys mennä! Olen rukoillut apua Jumalalta ja Jeesukselta, saa nähdä tuleeko sitä!

Lue lisää

Kovia olet joutunut kokemaan. Täällä osa vähättelee kirjoituksiasi, mutta eivät perustele sen kummemmin. Niistä ei kannata liikoja välittää. Niin helppoa sanoa, tiedän. Tottakai tuolla sinun elämäntarinallasi on psyykkistä ongelmaa, mutta ne lienee enimmäkseen seurausta eikä juurisyy. Pitkäaikainen stressi kyllä tekee monenlaista. Itselläkin paljon kokemusta vastaavankaltaisista oireista kuin sinulla. Melkein osoittaa jo sisua se, että on ylipäänsä hengissä.

En nyt oikein ikävä kyllä saa oireistasi ns. kiinni mitä tarkkaan ottaen pitäisi tehdä. Älä syytä liikaa itseäsi, et ole tilannettasi aiheuttanut. En usko, että kaikki toivo olisi menetetty edes jonkinmoiseen paranemiseen. Sinun pitäisi löytää hyvä lääkäri joka jaksaa ja osaa paneutua kokonaisvaltaisesti tutkia tilanteesi. Ehdottaisin laajoja kuvantamisia ja verianalyysejä sekä ruokavalion tsekkausta.

Terveisin Monisairas

Niinpä, valittaa täällä päivästä toiseen samaa vaivaa.

Oletkos sinäkin venytellyt takapuoltasi?

Taidat olla käsityöläinen kun tollaasia mietit ???

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla käsityöläinen kun tollaasia mietit ???

En taida, mutta aloittajasta voisi niin arvella.

Anonyymi kirjoitti:

En taida, mutta aloittajasta voisi niin arvella.

Kun kalikka kolahtoo koira älähtöö