Tuntuu erittäin vastenmieliseltä, että minua masentaa ja ahdistaa, vaikka kaikki asiat pitäisi olla hyvin. Minulla ei pitäisi olla syytä, että miksi en haluaisi elää. Olen itkenyt monta kuukautta itseni uneen ja päivä päivältä olo on ollut kauheampi. Monet sanovat, että olen positiivisin ihminen, mutta minun on esitettävä olevan onnellinen, koska en halua kenenkään sanovan: mikä sinulla on? En pysty avautumaan tunteistani. Minua ahdistaa hirveästi, jos joku luulee minulla olevan asiat huonosti, sillä viimeaikoina olen ollut hyvin kiukkuinen ja vetäytyvä. Minusta tuntuu, että olisin jo kuollut, jos en ajattelisi muiden tunteita. Tänään minulta tuntui loppuvan happi ensimmäisen kerran, kun ajattelin että miten muut reagoisivat kuolemaani. Minun on pakko elää, vaikka en jaksa tai halua.
Elän enää vain muiden takia
Jonimaani
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minut piti elossa vaikeimpina masennusjaksoillani juurikin ajatus siitä, miten kuolemani vaikuttaisi läheisteni elämään. Sekin on syy. Kunhan on syy, niin se riittää. Yksikin syy on tarpeeksi oman elämän päättämistä vastaan. Minä huomaan sinut, täysin tuntematon ihminen! Kuvittele kuinka näkyvä olet arjessasi muille, kuinka paljon todellisuudessa olet osa muiden elämää. Jos elät vain muiden takia, se on riittävää nyt. Olet riittävä, olet tärkeä, olet osa muidenkin kuin itsesi elämää. Toivottavasti se pitää sinut elossa.
Onpa tuttua tekstiä. Minullakin kaikki on näennäisesti hyvin, mutta ahdistus vaan kaikertaa. Olen ottanut kaikki konstit käyttöön, että olisi tavallinen olo. Liikuntaan tarvii harvoin itseään pakottaa mutta joskus sekin. Moneen menoon pitää vähän väkisin lähteä. Ympärilläni on pääasiassa sairautta. Haluaisin terveiden iloisten ihmisten seuraa, mutten enää näiltä sairailta ehdi. Liikaa hyväntekeväisyyttä ja itselleen asettamia velvollisuuksia. Aloittajan otsikko sopii minuun. Löydän myös usein tekemisistäni syyllisyyden aiheita vaikka olen ratkaisut tehnyt aika paljon harkiten. Vatvon vanhoja ja murehdin tulevaa, vaikka tässä hetkessä asiat ovat aika hyvin. Odotan koko ajan että tämä paha olo on tilapäistä ja menee ohi, että keksin ratkaisun mielenrauhan löytymiseksi, kuten aikaisemmin on tapahtunut, mutta nyt on kestänyt turhan pitkään.