Elän enää vain muiden takia

Minut piti elossa vaikeimpina masennusjaksoillani juurikin ajatus siitä, miten kuolemani vaikuttaisi läheisteni elämään. Sekin on syy. Kunhan on syy, niin se riittää. Yksikin syy on tarpeeksi oman elämän päättämistä vastaan. Minä huomaan sinut, täysin tuntematon ihminen! Kuvittele kuinka näkyvä olet arjessasi muille, kuinka paljon todellisuudessa olet osa muiden elämää. Jos elät vain muiden takia, se on riittävää nyt. Olet riittävä, olet tärkeä, olet osa muidenkin kuin itsesi elämää. Toivottavasti se pitää sinut elossa.

Onpa tuttua tekstiä. Minullakin kaikki on näennäisesti hyvin, mutta ahdistus vaan kaikertaa. Olen ottanut kaikki konstit käyttöön, että olisi tavallinen olo. Liikuntaan tarvii harvoin itseään pakottaa mutta joskus sekin. Moneen menoon pitää vähän väkisin lähteä. Ympärilläni on pääasiassa sairautta. Haluaisin terveiden iloisten ihmisten seuraa, mutten enää näiltä sairailta ehdi. Liikaa hyväntekeväisyyttä ja itselleen asettamia velvollisuuksia. Aloittajan otsikko sopii minuun. Löydän myös usein tekemisistäni syyllisyyden aiheita vaikka olen ratkaisut tehnyt aika paljon harkiten. Vatvon vanhoja ja murehdin tulevaa, vaikka tässä hetkessä asiat ovat aika hyvin. Odotan koko ajan että tämä paha olo on tilapäistä ja menee ohi, että keksin ratkaisun mielenrauhan löytymiseksi, kuten aikaisemmin on tapahtunut, mutta nyt on kestänyt turhan pitkään.