Paras Lämmönlähde? (120m2)

Oletko sitä mieltä, että vesikiertoinen lattialämmitys on huono juttu? Vs vastus lattiasssa

Anonyymi kirjoitti:

Oletko sitä mieltä, että vesikiertoinen lattialämmitys on huono juttu? Vs vastus lattiasssa

Maalämmössä ei voi olla sähköistä lattialämmitystä. Sähkölämmitys pattereilla on 15 % tehokkaampi kuin lattian lämmittäminen koska patterit lämmittävät ilmaa ja kaapeli lattiassa rakenteita.

Anonyymi kirjoitti:

Maalämmössä ei voi olla sähköistä lattialämmitystä. Sähkölämmitys pattereilla on 15 % tehokkaampi kuin lattian lämmittäminen koska patterit lämmittävät ilmaa ja kaapeli lattiassa rakenteita.

Lue lisää

Kun nyt tunnut kirjoittelevan tästä rakenteet vs. ilma, niin voisitko hieman valaista logiikkaasi?

OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

Oletko sitä mieltä, että vesikiertoinen lattialämmitys on huono juttu? Vs vastus lattiasssa

Vesikiertoinen on parempi eli pitkäikäisempi kuin vastus lattiassa, mutta molemmilla jää uudessa talossa toteutumatta se lämmi lattia, mikä moiden keksinnön valinna taustalla on.

Oikein wanhoissa taloissa lattia pitää pakkasilla paahtaa polttavan kuumaksi, jotta sillä saadaan katettua lämmöntarve. Sitten on se aika, kun lattia lämpen sillai kivasti, noin 30 asteeseen, mikä on ihon pintaläpötila raajojen kärjissä.

Vaan nykytaloissa lämmöntarve on niin pieni, ettei lattia tarvitse olla kuin asteen tai kaksi huoneilmaa lämpimämpi luovuttaakseen riittävästi lämpöä. Ja tämäkin vain pakkasilla - lämmitystarve voi olla nolla vielä ulkolämpätilankin ollessa nolllan kieppeillä (eli valaistus yms. ilmaislämmöt riittävät). Silloin lattialämmityksellä varustettu lattia on ihan yhtä "kylmä" kuin lämmittämätönkin.

Kylmä on lainausmerkeissä, koska tiiviissä ja hyvin eristetyssä talossa lämpövuoto tai lattialistan raosta puhaltava korvausilma ei jäähdytä lattioita jääkylmiksi

Lattiamateriaalilla sen sijaan on merkitystä. Huonosti lämpöä johtava materiaali ei jäähdytä sitä koskettavaa ihoa = tuntuu lämpimältä. Keraaminen laatta taas imee tehokkaasti lämpöä ihosta ja tuntuu siksi kylmemmältä. Laatoituksen pintalämpötila pitää nostaa ylemmäksi, ehkä jonnekin 26, jotta laatta ei tunnu kylmältä. Sen jälkeen huonelämpötilakin on hellelukemissa. Avautumisia aiheesta on täälläkin nähty useamman kerran.

Anonyymi kirjoitti:

Kun nyt tunnut kirjoittelevan tästä rakenteet vs. ilma, niin voisitko hieman valaista logiikkaasi?

OnnellinenSipokki

Vedenkeittimessäkin lämmitysvastus on vedessä eikä keittimen ulkopinnassa. Hyötytehossa on eroa.

Anonyymi kirjoitti:

Maalämmössä ei voi olla sähköistä lattialämmitystä. Sähkölämmitys pattereilla on 15 % tehokkaampi kuin lattian lämmittäminen koska patterit lämmittävät ilmaa ja kaapeli lattiassa rakenteita.

Lue lisää

En nyt tuohon logiikkaa usko, se lattia kuitenkin varaa ja niin se lämpö menee aina rakenteisiin:)

Anonyymi kirjoitti:

Vesikiertoinen on parempi eli pitkäikäisempi kuin vastus lattiassa, mutta molemmilla jää uudessa talossa toteutumatta se lämmi lattia, mikä moiden keksinnön valinna taustalla on.

Oikein wanhoissa taloissa lattia pitää pakkasilla paahtaa polttavan kuumaksi, jotta sillä saadaan katettua lämmöntarve. Sitten on se aika, kun lattia lämpen sillai kivasti, noin 30 asteeseen, mikä on ihon pintaläpötila raajojen kärjissä.

Vaan nykytaloissa lämmöntarve on niin pieni, ettei lattia tarvitse olla kuin asteen tai kaksi huoneilmaa lämpimämpi luovuttaakseen riittävästi lämpöä. Ja tämäkin vain pakkasilla - lämmitystarve voi olla nolla vielä ulkolämpätilankin ollessa nolllan kieppeillä (eli valaistus yms. ilmaislämmöt riittävät). Silloin lattialämmityksellä varustettu lattia on ihan yhtä "kylmä" kuin lämmittämätönkin.

Kylmä on lainausmerkeissä, koska tiiviissä ja hyvin eristetyssä talossa lämpövuoto tai lattialistan raosta puhaltava korvausilma ei jäähdytä lattioita jääkylmiksi

Lattiamateriaalilla sen sijaan on merkitystä. Huonosti lämpöä johtava materiaali ei jäähdytä sitä koskettavaa ihoa = tuntuu lämpimältä. Keraaminen laatta taas imee tehokkaasti lämpöä ihosta ja tuntuu siksi kylmemmältä. Laatoituksen pintalämpötila pitää nostaa ylemmäksi, ehkä jonnekin 26, jotta laatta ei tunnu kylmältä. Sen jälkeen huonelämpötilakin on hellelukemissa. Avautumisia aiheesta on täälläkin nähty useamman kerran.

Lue lisää

Kyllä ne lattiat nyt vain ovat lämpimämmät lattialämmityksen kera, kuin ilman lattialämmitystä. Näin vaikka kuinka aina yrität muuta todistella.

Jos on valinnut laatan pinta-materiaaliksi, niin ei kai se nyt lattialämmityksen vika ole, että laatat hyvin eristetyssä talossa tuntuvat vilpoisilta.

Nyt kun lämmityskausi on jo ohi, niin lattian lämpötila on sama kuin sisälämpötila. Molemmat 24. Hämmästyttävää kyllä keittiössä, missä on laattaa, niin lattia ei tunnu kylmältä.

Ei taida meillä ikinä lattiat ole olleet 30 asteisia. Hämmästyttävää kyllä ne ovat silti lämpimän tuntuisia sekä laatta, että parketti.


OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

Vedenkeittimessäkin lämmitysvastus on vedessä eikä keittimen ulkopinnassa. Hyötytehossa on eroa.

Kahvinkeittimessä vastus on ulkopinnassa, eikä kahvissa. Tämähän ei liittynyt mitenkään asiaan, kuten ei sinunkaan kirjoituksesi.

OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne lattiat nyt vain ovat lämpimämmät lattialämmityksen kera, kuin ilman lattialämmitystä. Näin vaikka kuinka aina yrität muuta todistella.

Jos on valinnut laatan pinta-materiaaliksi, niin ei kai se nyt lattialämmityksen vika ole, että laatat hyvin eristetyssä talossa tuntuvat vilpoisilta.

Nyt kun lämmityskausi on jo ohi, niin lattian lämpötila on sama kuin sisälämpötila. Molemmat 24. Hämmästyttävää kyllä keittiössä, missä on laattaa, niin lattia ei tunnu kylmältä.

Ei taida meillä ikinä lattiat ole olleet 30 asteisia. Hämmästyttävää kyllä ne ovat silti lämpimän tuntuisia sekä laatta, että parketti.


OnnellinenSipokki

Lue lisää

Energiaa kuluu, kun pitää koko kämppä lämmittää 24-26 °C lukemiin, että tarkenee.

Anonyymi kirjoitti:

Energiaa kuluu, kun pitää koko kämppä lämmittää 24-26 °C lukemiin, että tarkenee.

Sen takia onkin helpompi lämmittää lattioita, ettei tarvitse nostaa huonelämpötilaa noin isoksi, että lattiat lämpiävät.

OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

Maalämmössä ei voi olla sähköistä lattialämmitystä. Sähkölämmitys pattereilla on 15 % tehokkaampi kuin lattian lämmittäminen koska patterit lämmittävät ilmaa ja kaapeli lattiassa rakenteita.

Lue lisää

"Sähkölämmitys pattereilla on 15 % tehokkaampi "
Päinvastoin.

Patterilämmityksessä syntyy vääjäämättä enemmän hukkaa kuin lattialämmössä, Fysiikan sanelema juttu.

-raksaaja(sh)

Kyllä tuohon systeemiin on vielä matkaa. Jakeluyhtiöt tienaavat hyvin nykyisillä hinnoillakin, joten he pitävät hintariskin itsellään. Toisaalta, sähköntuottajat suojaavat hintansa pariksi vuodeksi eteenpäin, joten vaikeaksi menee minuuttihinnoitelu. Viranomaiset puuttuisivat siihen.

Meillä on maalämpökone voimavirtapistokkeen takana ja lattiapiirin kv pumppu myös pistokkeen takana. Ei ole vielä pitkiä sähkökatkoja sattunut kohdalle, mutta moisessa tapauksessa voin invertterillä pyörittää koko järjestelmää tai vain kv pumppua & puuta pesään.

(jos sähkökatko kestää pitkään, IV kanavat kannattanee tulpata, ainakin talvikaudella)

Normaalisti meidän maalämpöpumppu pyrkii käymään vain silloin kun pörssisähkö on edullista.
Valmiudet lämmityksen ajastamiseen tulevat parantumaan entisestään koneiden kehittyessä.

-raksaaja(sh)

Hysss. Uskonto kyseessä. Sama juttu myös lattialämmityksen kanssa.

Se riippuu täysin investoinnin kustannuksesta.
Pohjoissuomessa ei kannattavuutta tarvitse murehtia, 120m2 töllissä maalämpö saavuttaa kannattavuuden 20vuoden seutuvilla. (mutta ekologisesti kannattaa jo ensimmäisenä talvena)

Eteläsuomessa sen sijaan taloudellinen kannattavuus edellyttää huolellista suunnittelua ja mieluusti pieneen taloon pintaputket lämmönkeruuseen. Investointikulu painetaan lähemmäs 10t€ kuin 20t€. Ja nykyisin kannattaa maaviileä samalla valjastaa jäähdytykseen ja tuloilman esilämmitykseen (esilämmitys tarvitaan ellei asenneta pyöriväkennoista LTO:ta).

Huippupakkasilla maalämmön hiilijalanjälki jää yli 70% pienemmäksi kuin sähköllä ja kaukolämmöllä. (vain pelletti ja puulämmitys voittaa sen, mutta ne on hieman enemmän käsityötä vaativia ratkaisuja)


-raksaaja(sh)
ps. viikonloppuna kävin pellettijärjestelmän nuohoamassa ja tarkistamassa 120m2 talossa, tuo askare tarpeen kerran kuussa tai kahdessa kuussa.

Mitäs kun kyselin valmistalovalmistajilta niin tuollainen 6kw pumppu ja 100m reikä riittää noin pieneen??? Vai mahtaako olla perus hinta tuolla ja sitten lisä hintaa mitä nyt sitten vaaditaan...
osa puhuu 15teur osa 20 teur..

Mielellään he laskisivat Pilpin tuohon hintaan tässäkin osalla Nilania ec9 tai comfort p ja osalla Nibeä f470 tai F750

Anonyymi kirjoitti:

Se riippuu täysin investoinnin kustannuksesta.
Pohjoissuomessa ei kannattavuutta tarvitse murehtia, 120m2 töllissä maalämpö saavuttaa kannattavuuden 20vuoden seutuvilla. (mutta ekologisesti kannattaa jo ensimmäisenä talvena)

Eteläsuomessa sen sijaan taloudellinen kannattavuus edellyttää huolellista suunnittelua ja mieluusti pieneen taloon pintaputket lämmönkeruuseen. Investointikulu painetaan lähemmäs 10t€ kuin 20t€. Ja nykyisin kannattaa maaviileä samalla valjastaa jäähdytykseen ja tuloilman esilämmitykseen (esilämmitys tarvitaan ellei asenneta pyöriväkennoista LTO:ta).

Huippupakkasilla maalämmön hiilijalanjälki jää yli 70% pienemmäksi kuin sähköllä ja kaukolämmöllä. (vain pelletti ja puulämmitys voittaa sen, mutta ne on hieman enemmän käsityötä vaativia ratkaisuja)


-raksaaja(sh)
ps. viikonloppuna kävin pellettijärjestelmän nuohoamassa ja tarkistamassa 120m2 talossa, tuo askare tarpeen kerran kuussa tai kahdessa kuussa.

Lue lisää

"Huippupakkasilla maalämmön hiilijalanjälki jää yli 70% pienemmäksi kuin sähköllä ja kaukolämmöllä. "

Kerrotko tuosta tarkemmin?


OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs kun kyselin valmistalovalmistajilta niin tuollainen 6kw pumppu ja 100m reikä riittää noin pieneen??? Vai mahtaako olla perus hinta tuolla ja sitten lisä hintaa mitä nyt sitten vaaditaan...
osa puhuu 15teur osa 20 teur..

Mielellään he laskisivat Pilpin tuohon hintaan tässäkin osalla Nilania ec9 tai comfort p ja osalla Nibeä f470 tai F750

Lue lisää

"6kw pumppu ja 100m reikä riittää noin pieneen???"

Arvelen 6kW koneen riittävän reilusti.
Olen tuon kokoista miettinyt nykyisen seuraajaksi.
(meillä nyt 8kW...10kW kone 230m2 lämmityksessä Oulun korkeudella)
Käyttövedelle vain pitää olla ainakin meillä iso varaaja ja mieluusti 100mm eristevaipalla.

(olen havainnoinut että jatkuva ~8L/min lämpimän veden tuotto vaatii tuollaiset 26kW tehoa, mikäli varaajakapasiteetti ei riitä)

Mutta 100m lämpökaivo kuulostaa pieneltä. Lämpökaivon kapasiteetti pitää riittää nyt ja tulevaisuudessa. "oikeat" mitoitusohjeet löytänet maalämpöfoorumilta. Hihasta nakkaan että 150m ei olisi liioittelua.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"Huippupakkasilla maalämmön hiilijalanjälki jää yli 70% pienemmäksi kuin sähköllä ja kaukolämmöllä. "

Kerrotko tuosta tarkemmin?


OnnellinenSipokki

Lue lisää

>>"Huippupakkasilla maalämmön hiilijalanjälki jää yli 70% pienemmäksi kuin sähköllä ja kaukolämmöllä. "
>Kerrotko tuosta tarkemmin?

Pohjautuu ihan siihen että hiilipäästöjä väistämättä tuottavaa sähköä tarvitaan vähemmän.
(vaikka ostaa "vesi tuulisähköä", sähköntuotannon alijäämä täytetään anyway perinteisesti hiilivoimaloilla, siksi on eduksi käyttää mahdollisimman vähän sähköä)

Poikkeuksena "väitteeseeni" semmoinen jos kaukolämpö jossain tuotetaan puun poltolla myös huippupakkasilla.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>>"Huippupakkasilla maalämmön hiilijalanjälki jää yli 70% pienemmäksi kuin sähköllä ja kaukolämmöllä. "
>Kerrotko tuosta tarkemmin?

Pohjautuu ihan siihen että hiilipäästöjä väistämättä tuottavaa sähköä tarvitaan vähemmän.
(vaikka ostaa "vesi tuulisähköä", sähköntuotannon alijäämä täytetään anyway perinteisesti hiilivoimaloilla, siksi on eduksi käyttää mahdollisimman vähän sähköä)

Poikkeuksena "väitteeseeni" semmoinen jos kaukolämpö jossain tuotetaan puun poltolla myös huippupakkasilla.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Niin. Tuohan perustuu siihen, että ensin poltetaan puuta, siitä generoidaan sähköä ja sitten sähköllä lämmitetään kaukolömpövettä. Näinhän ei tapahdu.

Lauhdevoimalan hyötysuhde on luokkaa 40%. Jos puuta poltetaan, niin sähköksi saadaan puusta 40% ja lopuilla 60% sitten lämmitetään lähijärveä.

Kun kaukolämpö tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantona, niin hyötysuhde pomppaa 90% hujakoille. Sähköä saadaan luokkaa 25% ja lämpöä 65%.

Samasta puumäärästä siis tulee sähkö 15% yksikköä vähemmän, mutta lisäksi saadaan 65% lämpöä, joka käytetään hyväksi. Voisipa ajatella vaikka sillä kuuluisalla COPilla ajateltuna, että 65/15 = 4,3.

Väittämä, että maalämmönlämmön hiilijalanjälki on 70% pienempi kuin kaukolämmön tarkoittaisi sitä, että sen kotitalouden pikkupumpun COP pitäisi olla 1/30% x 4,3 = 14,3.

Toisella tavalla ajateltuna.

Lauhdevoimala:
Tuottaa 40% ja tuo kaikki käytetään maalämpöön, jolloin hyödyksi saada pumpun COP 4 (lukua voi haluttaessa muuttaan) x 0,4 = 1,6.

Yhdistelmävoimala:
Tuottaa sähköä 25% ja sillä pyöritetään sitä samaa pumppua, eli COP 4 x 0,25 = 1.
Lämpöä lisäksi 65%, eli 65% x 1 = 0,65
=> Tekee yhteensä 1,65.

==> Lopputulema. Aika samaan mennään.

Sitten paljonko hiilijalanjälkeä muodostuu missäkin lämmitysmuodossa roikkuu täysin mitä poltetaan, eli onko se ydintä, turvetta, puuta, kivihiiltä, vai mitä. Nykyään kaukolämmöstä 35% tuotetaan fossiilisilla. Lisäksi 16% tuotetaan turpeella joka sitten on joko fossiilista, tai ei hieman roikkuen keneltä kysyy.

Helsinki ja Espoo tavoittelevat, että kivihiiltä ei käytetä kaukolämmössä enää 10v kuluttua.

Sähköstä taas muistaakseni syntyy hiilidioksidia keskimäärin 160 kg /MWh, joten eipä tuokaan päästötöntä ole.


OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

"6kw pumppu ja 100m reikä riittää noin pieneen???"

Arvelen 6kW koneen riittävän reilusti.
Olen tuon kokoista miettinyt nykyisen seuraajaksi.
(meillä nyt 8kW...10kW kone 230m2 lämmityksessä Oulun korkeudella)
Käyttövedelle vain pitää olla ainakin meillä iso varaaja ja mieluusti 100mm eristevaipalla.

(olen havainnoinut että jatkuva ~8L/min lämpimän veden tuotto vaatii tuollaiset 26kW tehoa, mikäli varaajakapasiteetti ei riitä)

Mutta 100m lämpökaivo kuulostaa pieneltä. Lämpökaivon kapasiteetti pitää riittää nyt ja tulevaisuudessa. "oikeat" mitoitusohjeet löytänet maalämpöfoorumilta. Hihasta nakkaan että 150m ei olisi liioittelua.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

"(olen havainnoinut että jatkuva ~8L/min lämpimän veden tuotto vaatii tuollaiset 26kW tehoa, mikäli varaajakapasiteetti ei riitä)"

Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,2 kJ/kg*K. Lämminvesi nostaa veden lämpötilaa 6 asteesta 40 asteeseen, eli 34 astetta. 34K x 4,2 kJ/kg*K = 143kJ

8 ltr/min tekee tunnissa 480 litraa. Energiaa kuluu 70 000kJ. Tekee n. 20kWh, eli tehoksi tulee 20kW, ilman havaintoja.

OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

"(olen havainnoinut että jatkuva ~8L/min lämpimän veden tuotto vaatii tuollaiset 26kW tehoa, mikäli varaajakapasiteetti ei riitä)"

Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,2 kJ/kg*K. Lämminvesi nostaa veden lämpötilaa 6 asteesta 40 asteeseen, eli 34 astetta. 34K x 4,2 kJ/kg*K = 143kJ

8 ltr/min tekee tunnissa 480 litraa. Energiaa kuluu 70 000kJ. Tekee n. 20kWh, eli tehoksi tulee 20kW, ilman havaintoja.

OnnellinenSipokki

Lue lisää

Oma havainnointi pohjautuu siihen että 20kW pellettipoltin ottaa avukseen kattilan 6kW sähkövastukset, jos poikani on suihkussa.

-raksaaja(sh)

Kaukolämpö...
"vuonna 2017 kaukolämmön hiilidioksidipäästöt vähenivät edellisvuodesta 3,6 prosenttia. Päästöt olivat 149 grammaa kilowattituntia kohden, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 154 grammaa."

https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/energiateollisuus_kaukolammon_hiilidioksidipaastot_historiallisen_alhaalla_2017_ennatysvuosi_myos_hukkalammon_talteenotossa.html

"Kaukolämmön yhteistuotantoalueiden hyödynjakomenetelmällä kolmen viimeisen vuoden keskiarvona määritetty CO2-päästökerroin: 188 kg CO2/MWh "
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2-laskentaohje_energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskentaan/co2-paastokertoimet

Ja sähkölle
"Keskimääräinen sähköntuotannon CO2-päästökerroin Suomessa laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona: 164 kg CO2/MWh "

Anonyymi kirjoitti:

Kaukolämpö...
"vuonna 2017 kaukolämmön hiilidioksidipäästöt vähenivät edellisvuodesta 3,6 prosenttia. Päästöt olivat 149 grammaa kilowattituntia kohden, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 154 grammaa."

https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/energiateollisuus_kaukolammon_hiilidioksidipaastot_historiallisen_alhaalla_2017_ennatysvuosi_myos_hukkalammon_talteenotossa.html

"Kaukolämmön yhteistuotantoalueiden hyödynjakomenetelmällä kolmen viimeisen vuoden keskiarvona määritetty CO2-päästökerroin: 188 kg CO2/MWh "
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2-laskentaohje_energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskentaan/co2-paastokertoimet

Ja sähkölle
"Keskimääräinen sähköntuotannon CO2-päästökerroin Suomessa laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona: 164 kg CO2/MWh "

Lue lisää

Näinhän tuo on nyt ja pitkään tulee olemaan etu sähkön eduksi, eli sähköä voidaan tehdä myös tuulesta, vedestä, auringosta jne. "päästöttömästi". Kukaanhan ei tee kaukolämpöä sähköstä, eli aina poltetaan jotain.

Mutta hyvä mieltää mikä johtuu kaukolämmöstä ja mikä siinä käytettävästä polttoaineesta. Ovat kaksi eri asiaa.

Se, että sähköä tuotetaan kivihiilestä ja sillä pyöritetään sitä maalämpöä tuottaa suunnilleen samat päästöt kuin mitä tapahtuu yhteistuotannossa kaukolämmössä.

Eli kun kohti puhtaampaa tulevaisuutta mennään on kaukolämpö edelleen OK tapa jakaa lämpöä. Vain se polttoaine millä kaukolämpö tuotetaan tulevaisuudessa on vaihdettava, ja sitähän vaihdetaan hiljakseen koko ajan.

OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

Näinhän tuo on nyt ja pitkään tulee olemaan etu sähkön eduksi, eli sähköä voidaan tehdä myös tuulesta, vedestä, auringosta jne. "päästöttömästi". Kukaanhan ei tee kaukolämpöä sähköstä, eli aina poltetaan jotain.

Mutta hyvä mieltää mikä johtuu kaukolämmöstä ja mikä siinä käytettävästä polttoaineesta. Ovat kaksi eri asiaa.

Se, että sähköä tuotetaan kivihiilestä ja sillä pyöritetään sitä maalämpöä tuottaa suunnilleen samat päästöt kuin mitä tapahtuu yhteistuotannossa kaukolämmössä.

Eli kun kohti puhtaampaa tulevaisuutta mennään on kaukolämpö edelleen OK tapa jakaa lämpöä. Vain se polttoaine millä kaukolämpö tuotetaan tulevaisuudessa on vaihdettava, ja sitähän vaihdetaan hiljakseen koko ajan.

OnnellinenSipokki

Lue lisää

Ja tarkennuksena vielä.

Se, että sähköä tuotetaan kivihiilestä ja sillä pyöritetään sitä maalämpöä tuottaa suunnilleen samat päästöt kuin mitä tapahtuu yhteistuotannossa _kivihiiltä polttamalla_ kaukolämmössä.

OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

"6kw pumppu ja 100m reikä riittää noin pieneen???"

Arvelen 6kW koneen riittävän reilusti.
Olen tuon kokoista miettinyt nykyisen seuraajaksi.
(meillä nyt 8kW...10kW kone 230m2 lämmityksessä Oulun korkeudella)
Käyttövedelle vain pitää olla ainakin meillä iso varaaja ja mieluusti 100mm eristevaipalla.

(olen havainnoinut että jatkuva ~8L/min lämpimän veden tuotto vaatii tuollaiset 26kW tehoa, mikäli varaajakapasiteetti ei riitä)

Mutta 100m lämpökaivo kuulostaa pieneltä. Lämpökaivon kapasiteetti pitää riittää nyt ja tulevaisuudessa. "oikeat" mitoitusohjeet löytänet maalämpöfoorumilta. Hihasta nakkaan että 150m ei olisi liioittelua.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Jos 10 L/min virtauksen haluaa lämmittää "lennosta" suihkulämpöiseksi niin siihen vaaditaan tosiaan joku 26 kW teho. Mutta meillä ei ainakaan koskaan ole jääty yhden suihkun kanssa pulaan 4-6 hengen saunoessa edes MLP:n oman 180 litrtan sisäisen varaajan kanssa. Vaikka se olisi täysin "tyhjä" eli viilennyt käynnistysrajalle (meillä 38 astetta) niin noin 20-25 ´minuutissa se on taas täyteen ladattu ja jo 10 min jälkeen. Jos on isompi saunojaporukka niin kannattaa tosiaan katsoa että varaaja on täynnä ennen kuin aletaan saunoa. Jos on puolillaan niin pakottaa vaan pumpun käynnistymään ja odottaa vartin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos 10 L/min virtauksen haluaa lämmittää "lennosta" suihkulämpöiseksi niin siihen vaaditaan tosiaan joku 26 kW teho. Mutta meillä ei ainakaan koskaan ole jääty yhden suihkun kanssa pulaan 4-6 hengen saunoessa edes MLP:n oman 180 litrtan sisäisen varaajan kanssa. Vaikka se olisi täysin "tyhjä" eli viilennyt käynnistysrajalle (meillä 38 astetta) niin noin 20-25 ´minuutissa se on taas täyteen ladattu ja jo 10 min jälkeen. Jos on isompi saunojaporukka niin kannattaa tosiaan katsoa että varaaja on täynnä ennen kuin aletaan saunoa. Jos on puolillaan niin pakottaa vaan pumpun käynnistymään ja odottaa vartin.

Lue lisää

"Saunakytkin" on hyvä ominaisuus maalämpökoneissa. Meidän vehkeestä se puuttuu.

Jos kahdella suihkulla "losottaa" vettä ihan täysillä, alkaa vesi viiletä 15minuutin jälkeen, varaajan koon ollessa 700L (käyttövettä n.250L 45...55 asteessa ja esilämmitysvettä loput noin 35 asteessa, vesi lämpiää kierukalla -> legionellan pelossa ei tarvitse ylilämmittää)

(Veden riittävyydessä tuntuisi tulevan huomattava parannus kun asensin rajoittimet jotka rajaa vedentulon nopeuden 6L/min.)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"Saunakytkin" on hyvä ominaisuus maalämpökoneissa. Meidän vehkeestä se puuttuu.

Jos kahdella suihkulla "losottaa" vettä ihan täysillä, alkaa vesi viiletä 15minuutin jälkeen, varaajan koon ollessa 700L (käyttövettä n.250L 45...55 asteessa ja esilämmitysvettä loput noin 35 asteessa, vesi lämpiää kierukalla -> legionellan pelossa ei tarvitse ylilämmittää)

(Veden riittävyydessä tuntuisi tulevan huomattava parannus kun asensin rajoittimet jotka rajaa vedentulon nopeuden 6L/min.)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Vertailun vuoksi kaukolämpö. Kolme suihkua yhtäaikaa käytössä vie 75kW . Talo pakkasilla luokkaa 10% tuosta. Ikinä ei ole lämmin vesi loppunut kesken, eikä ole alkanut viiletä, eikä mitään saunakytkintä.


OnnellinenSipokki

Lämpimän käyttöveden tuottaminen on vain pieni osa talon energiankulutuksesta. Meillä 2 hengen taloudessa siihen kuluu energiaa 1000 kWh vuodessa eli hintaero on enintään 100 euroa vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Lämpimän käyttöveden tuottaminen on vain pieni osa talon energiankulutuksesta. Meillä 2 hengen taloudessa siihen kuluu energiaa 1000 kWh vuodessa eli hintaero on enintään 100 euroa vuodessa.

Lue lisää

Meillä taitaa mennä vuodessa noin 3500kWh. (4hlöä, 70m3 45 asteista)
(Lisäksi varaajasta varmaan vuotaa ~800kWh.)

Talon lämmityksen laskennallinen kWh määrä on noin 10x tuo.

-raksaaja(sh)

Tuolla MLP-jutussa kun puhutaan 8-10 kW tehoisesta pumpusta, niin sillä sähkötehollahan lämmittäisi talon ja vedet suoralla sähköllä. Ei tarvitsisi pumppuja eikä kaivoja.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla MLP-jutussa kun puhutaan 8-10 kW tehoisesta pumpusta, niin sillä sähkötehollahan lämmittäisi talon ja vedet suoralla sähköllä. Ei tarvitsisi pumppuja eikä kaivoja.

"kun puhutaan 8-10 kW tehoisesta pumpusta"

Puhutaan pumpun antotehosta, ei ottotehosta.

Meillä 8-10kW pumppu tarkoittaa lämpöässän vanhaa T8 mallia.
Se tuottaa ~45asteista vettä 8kW teholla ja 35 asteista vettä 10kW teholla tai jotain sinnepäin.
Verkkovirtaa se ottaa käydessään noin 3,2kW (pääkeskukselta mitattuna, talon pohjakulutus poistettuna).

Laskennallisesti (kun kivitalon varaavuus, sisäiset lämmönlähteet yms huomioitu) meidän talon lämmityksen huipputehon tarve on noin 9kW (-35 asteen mitoituspakkanen).
Käytännössä ei kymmenen viimevuoden aikana ole vielä ollut tilannetta että koko teho olisi ollut käytössä vaan koneelle on jäänyt aikaa levähtää käyntijaksojen välissä.

-raksaaja(sh)

Ja siis, tosiaan, 9kW vastuksellakin talon voisi lämmittää. Nyt tarvitaan "vain" se noin 3.2kW.

(jos lattiakierto joskus ois kokonaan rikki, minulla on varalla 9kw puhallin, jonka voi tökätä maalämpöpumpun pistokkeeseen maalämpökoneen tilalle, mutta tällöin ei kestä saunan kiuas ja hella olla päällä, koska 25A pääsulakkeet ei kestäisi)

-raksaaja(sh)

Minulla etelärannikolla -84 rakennetun talon lämmitysteho on n. 8,5 kW. Käytännössä ilppi hoitaa homman. Pesuhuoneessa, tuulikaapissa ja vessassa on lattialämmitys. Sähköä kuluu n. 11 000 kWh vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä taitaa mennä vuodessa noin 3500kWh. (4hlöä, 70m3 45 asteista)
(Lisäksi varaajasta varmaan vuotaa ~800kWh.)

Talon lämmityksen laskennallinen kWh määrä on noin 10x tuo.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Onpa talo jos lämmitykseen kuluu 35 000 kWh vuodessa. Montako sataa neliötä mahtaa olla?

Anonyymi kirjoitti:

Onpa talo jos lämmitykseen kuluu 35 000 kWh vuodessa. Montako sataa neliötä mahtaa olla?

On taloja ja TALOJA. Ja kulutus riippuu talosta ja lämmönlähteestä. Meillä 70-luvun alkupuolen 1-kerroksinen 200 neliön talo etelärannikolla vaati öljylämmityksen aikaan 3000 litraa öljyä vuodessa eli 30000 kWh laskennallisesti. Jos öljylämmityksen hyötysuhde oli 80 % niin sitten 24000 kWh. Maalämmön kanssa mennään noin 7500 kWh:lla. Tämä on mielestäni kuitenkin vain keskikokoinen okt. Samalta kadulta löytyy yli 400 neliön talojakin, joissa on pihalla vielä uima-allas.

Anonyymi kirjoitti:

Onpa talo jos lämmitykseen kuluu 35 000 kWh vuodessa. Montako sataa neliötä mahtaa olla?

Esim. motivan laskuri antaa meidän talon 230m2 osuudelle 36000(keskisuomi)... 45000(lappi) kWh/vuodessa. Talo on v2003 normieristeinen.

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Esim. motivan laskuri antaa meidän talon 230m2 osuudelle 36000(keskisuomi)... 45000(lappi) kWh/vuodessa. Talo on v2003 normieristeinen.

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Olipa hupaisa laskuri.

Talo v2006.. Meillä 245m2 lämpimät sisäneliöt antaa Etelä- Suomeen 33 000kWh lämmitysenergiaan veteen. Toteuma 40% tuosta. Aika kaukana ovat toisistaan.

Tuo arvio on oikeasti aika järkyttävä. Kun lämmityskausi on jo ohi ja laitan takaisin päälle jokus syys-/lokakuussa, niin lämmitettäviä kuukausia on 7. Tekisi lämmityskautena pyöreät 4000kWh/kk. Menisiköhän pakkasilla puolet tuosta.

Menee jo aika kauaksi aloituksesta....

OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

Olipa hupaisa laskuri.

Talo v2006.. Meillä 245m2 lämpimät sisäneliöt antaa Etelä- Suomeen 33 000kWh lämmitysenergiaan veteen. Toteuma 40% tuosta. Aika kaukana ovat toisistaan.

Tuo arvio on oikeasti aika järkyttävä. Kun lämmityskausi on jo ohi ja laitan takaisin päälle jokus syys-/lokakuussa, niin lämmitettäviä kuukausia on 7. Tekisi lämmityskautena pyöreät 4000kWh/kk. Menisiköhän pakkasilla puolet tuosta.

Menee jo aika kauaksi aloituksesta....

OnnellinenSipokki

Lue lisää

Eipähän ole ainakaan liian optimistinen tuo motiva (paitsi että antaa liian pienen investointiarvauksen maalämmölle).

Meillä lämmityskausi jatkuu heinäkuusta heinäkuuhun.
Laskennallisesti heinäkuun helteillä pitäisi meillä mennä muistaakseni ~700W lämmitykseen (talo on osin maan sisässä, enemmän menisi jos ei olisi etelärinteessä).
Maalämpö ajaa shuntin kiinni vain hetkellisesti kesän aikana. Järjestelmää en sammuta koskaan, se kun myös hieman tasaa lämpötilaeroja rinnetalon eri osissa ja kuivaa lattioita.

(ja talomme kuluttaa ilman lämmitystä, ruuanlaittoa ja pyykkäystä muutoinkin >6000kwh/vuosi)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Eipähän ole ainakaan liian optimistinen tuo motiva (paitsi että antaa liian pienen investointiarvauksen maalämmölle).

Meillä lämmityskausi jatkuu heinäkuusta heinäkuuhun.
Laskennallisesti heinäkuun helteillä pitäisi meillä mennä muistaakseni ~700W lämmitykseen (talo on osin maan sisässä, enemmän menisi jos ei olisi etelärinteessä).
Maalämpö ajaa shuntin kiinni vain hetkellisesti kesän aikana. Järjestelmää en sammuta koskaan, se kun myös hieman tasaa lämpötilaeroja rinnetalon eri osissa ja kuivaa lattioita.

(ja talomme kuluttaa ilman lämmitystä, ruuanlaittoa ja pyykkäystä muutoinkin >6000kwh/vuosi)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Niinpä näemmä antaa kaukolämmöllekkin. Tuolla hintaa saa laitteet ja asennuksen, mutta liittymämaksut jää maksamatta.

Itsellä myös kellari. Vesi kiertää lattioissa koko ajan. Noin tasaan lämpötilaeroja ja saa jonkun verran kellarista viilennystä yläkerroksiin.

Jos ei lämmönkiertoa sulje, niin sisälämpö alkaa nousemaan jahka yöllä lämpöä pukataan lattioihin ja päivällä sitä ei kuitenkaan tarvita.

Käyttöveden kierto on aina päällä ja tuo puskee ikävä kyllä helteilläkin lisähönkää. Näyttää olevan melkein 10kWh/vrk. Tai tuossa nyt on kaikki häviöt mukana, mutta kierto nyt lienee suurin syöppö.

Meillä käyttösähköön kuluu 10 500kWh/vuosi. Lämmöksihän sisälle tuosta osa tulee.

Meillä on lämmitystarpeen raja jossain ulkoilman ollessa hieman 10 asteen alapuolella. Talteenoton ohitan jossain 15 hujakoilla.

OnnellinenSipokki

"Jos ei lämmönkiertoa sulje, niin sisälämpö alkaa nousemaan jahka yöllä lämpöä pukataan lattioihin ja päivällä sitä ei kuitenkaan tarvita."

Pitääpä laittaa muistiin että kokeilen tänä kesänä säätää lämpöasetuksia, jotta näkee miten talo käyttäytyy kun lämpöä ei lirauteta lainkaan lattiaan kesällä.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

On taloja ja TALOJA. Ja kulutus riippuu talosta ja lämmönlähteestä. Meillä 70-luvun alkupuolen 1-kerroksinen 200 neliön talo etelärannikolla vaati öljylämmityksen aikaan 3000 litraa öljyä vuodessa eli 30000 kWh laskennallisesti. Jos öljylämmityksen hyötysuhde oli 80 % niin sitten 24000 kWh. Maalämmön kanssa mennään noin 7500 kWh:lla. Tämä on mielestäni kuitenkin vain keskikokoinen okt. Samalta kadulta löytyy yli 400 neliön talojakin, joissa on pihalla vielä uima-allas.

Lue lisää

> Jos öljylämmityksen hyötysuhde oli 80 % niin sitten 24000 kWh.

Veikkaampa, että vuosihyötysuhde on vähän tuotakin heikompi. Sitä tiputtaa kattilan tyhjäkäyntihäviö etenkin kesällä, jolloin tehdään pelkkää käyttövettä.

Kulutus tuppaa yleensäkin jäämään laskennallista ennustetta pienemmäksi, koska

- ilmanvaihdosta tingitään
- talvet ovat huomattavasti lämpimämpiä nykyään vs. vanha säädata

Mutta uuden 120 m² talon pitäisi mennä REILUSTI alle 10 000 kWh vuosikulutuksella eikä maalämpöä saa kannattavaksi kuin sokean uskon voimalla. Siis ihan helposti.

motiva 120m2, 4hlöä, ei sisällä käyttösähköä:
normitalo eteläsuomessa 14752kWh
normitalo lapissa 20464kWh (MLP voi säästää 600€/vuosi, takaisinmaksu ~20vuodessa))

passiivitalo eteläsuomessa 6688kWh (MLP voi säästää 200€/vuosi, takaisinmaksu ~60vuodessa)
passiivitalo lapissa 8032kWh

Karkeasti arvioituna.
Käytännössä esim. käyttösähkö voi korvata osan tarvittaessa lämmitystarpeesta ja säästö jää pienemmäksi.

-raksaaja(sh)

Vai että käyttövesi kompuralla! Kas kun ei hevonen kiertämässä ympyrää ja siihen yhdistetty dynamo niin sähkö olisj egologista.

Oma (valitettavan) pinttynyt mielipiteeni on että PILP:t ei sovellu suomen olosuhteisiin.
(poislukien ehkä eteläisimmässä suomessa pienet talot tulisijan kera)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Oma (valitettavan) pinttynyt mielipiteeni on että PILP:t ei sovellu suomen olosuhteisiin.
(poislukien ehkä eteläisimmässä suomessa pienet talot tulisijan kera)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Samaa mieltä. Tarvitsee jonkun millä lämpöä tehdään, jota laite voi sitten sitä hyödyntää.

En oikein ymmärrä kyseistä konetta (Nilan compact PC ek9). Tuossa on sekä kompura, että vastavirtakenno. Miksi noin? Vastavirtahan on isommalla kennolla varustettu kuutiokone, joka ei päästä jäteilmaa pakkasen puolelle.

Ilmeisesti kompuraa käytetään vain lauhemmilla ilmoilla? Eli hyötyä silloin, kun lämmitystä ei juurikaan tarvita.

OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä. Tarvitsee jonkun millä lämpöä tehdään, jota laite voi sitten sitä hyödyntää.

En oikein ymmärrä kyseistä konetta (Nilan compact PC ek9). Tuossa on sekä kompura, että vastavirtakenno. Miksi noin? Vastavirtahan on isommalla kennolla varustettu kuutiokone, joka ei päästä jäteilmaa pakkasen puolelle.

Ilmeisesti kompuraa käytetään vain lauhemmilla ilmoilla? Eli hyötyä silloin, kun lämmitystä ei juurikaan tarvita.

OnnellinenSipokki

Lue lisää

Hieman samantapainen ihmetyksen aihe on minulle ollut enerventin viritys jossa oli kompura ja pyörivä kenno.
Keskittyisivät pyöriväkennoisen teknologian hienosäätöihin ilman ylimääräisiä pöljäilyjä.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Hieman samantapainen ihmetyksen aihe on minulle ollut enerventin viritys jossa oli kompura ja pyörivä kenno.
Keskittyisivät pyöriväkennoisen teknologian hienosäätöihin ilman ylimääräisiä pöljäilyjä.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Erittäin samaa mieltä.

Tuossa Enerventin tapauksessa parempaa on se, että kenno voi paiinua pakkasen puolelle, mutta aika turhaa näpertelyä. Tajuttoman kallis (jos enää myydään) ja hyöty minimaalinen.

OnnellinenSipokki

>Vieläköhän Enervent käyttää roottorin pyörittämiseen remmiä? Luulisi että hammastus roottorin ympärillä ja hammasrataskoneisto moottoriin kiinnitettynä olisi pitkäikäisempi ja luotetavampi vaihtoehto. Lisäisi laitteen kilpailukykyä kun käyttökustannukset alenisivat.

"remmeissä" lienee ollut laatuvikoja tai jotain, koska ainakin LTR6:ssa ne näyttää kestävän hyvin.

Mutta varmaan asian ympärillä vois tuotetta koettaa kehitellä.
Olisi mukava jos kennopaketin saisi kevyemmäksikin, jos moottori olisi rungossa ja välittäisi vedon kitkapyörällä tai hammasrattailla, sekin vois toimia ja olla hieman kevyenpi.
Hammasrattaista voi kuitenkin tulla enemmän ääntä kuin hihnavedosta, muovirattaat taas ei taida olla laadukasta hihnaa kestävänpiä...

(sekin jännä että VAG TSI moottoritkin siirtyi ketjuista takaisin hihnoihin)

>Vielä kun keksisivät jotain millä estää hajuja palaamasta sisälle. Ehkä jonkinlaisella tuuletusluupilla, joka pikatuulettaisi kennon kanavat raittiilla ulkoilmalla siten, ettei kosteus ja lämpö ennättäisi karata kanavan seinämistä (mikäli kosteutta haluttaisiin poistaa talosta, niin tuuletusaluetta ja ilmavirtaa voisi lisätä, jolloin toki lämpöäkin menetettäisiin).

Haju voi roottorikoneissa palautua vain siten että se liukenee roottoriin poistopuolella tiivistyvään veteen ja haihtuu tulopuolella. Ja tuota kosteuden palautumista tapahtuu vain pakkasilla, jolloin sitä pitääkin palautua.

Ilmavuotoa ei tapahdu niin paljoa että ihminen voisi sen "haistaa".

Meillä en ole pyöriväkennoisen ilmanvaihtokoneen havainnut hajuja levittävän, ne leviää huoneilmassa paljon tehokkaammin, kulkematta IV kautta.

-raksaaja(sh)

Ilmanvaihtosuodattimet on kuitenkin tympeän kalliita. Sitä seikkaa kannattaisi kehittää.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>Vieläköhän Enervent käyttää roottorin pyörittämiseen remmiä? Luulisi että hammastus roottorin ympärillä ja hammasrataskoneisto moottoriin kiinnitettynä olisi pitkäikäisempi ja luotetavampi vaihtoehto. Lisäisi laitteen kilpailukykyä kun käyttökustannukset alenisivat.

"remmeissä" lienee ollut laatuvikoja tai jotain, koska ainakin LTR6:ssa ne näyttää kestävän hyvin.

Mutta varmaan asian ympärillä vois tuotetta koettaa kehitellä.
Olisi mukava jos kennopaketin saisi kevyemmäksikin, jos moottori olisi rungossa ja välittäisi vedon kitkapyörällä tai hammasrattailla, sekin vois toimia ja olla hieman kevyenpi.
Hammasrattaista voi kuitenkin tulla enemmän ääntä kuin hihnavedosta, muovirattaat taas ei taida olla laadukasta hihnaa kestävänpiä...

(sekin jännä että VAG TSI moottoritkin siirtyi ketjuista takaisin hihnoihin)

>Vielä kun keksisivät jotain millä estää hajuja palaamasta sisälle. Ehkä jonkinlaisella tuuletusluupilla, joka pikatuulettaisi kennon kanavat raittiilla ulkoilmalla siten, ettei kosteus ja lämpö ennättäisi karata kanavan seinämistä (mikäli kosteutta haluttaisiin poistaa talosta, niin tuuletusaluetta ja ilmavirtaa voisi lisätä, jolloin toki lämpöäkin menetettäisiin).

Haju voi roottorikoneissa palautua vain siten että se liukenee roottoriin poistopuolella tiivistyvään veteen ja haihtuu tulopuolella. Ja tuota kosteuden palautumista tapahtuu vain pakkasilla, jolloin sitä pitääkin palautua.

Ilmavuotoa ei tapahdu niin paljoa että ihminen voisi sen "haistaa".

Meillä en ole pyöriväkennoisen ilmanvaihtokoneen havainnut hajuja levittävän, ne leviää huoneilmassa paljon tehokkaammin, kulkematta IV kautta.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Joo. Enerventistä avautuminen nyt kuulosti pahasti Y-haaralta.

Jos kuminauhan uusiminen on iso kustannus, niin ei asune omakotitalossa. Hihna kustantaa luokkaa 10-20€ ja meillä alkuperäinen edelleen käytössä ja kestänyt yli 10v. Koneen sisällä on valmiina varahihna. Ei ole vielä siis tarvinnut tuota hirmuista investointia uuteen hihnaan tehdä ja varahihnakin on paikoillaan.

Vesihän ei orgaanisia hajuja käytännössä levitä. Meillä käytetään vessanpytyssä aivan tavallista vettä hajulukkona ja pitää viemärin hajut toisella puolella aika tehokkaasti. Jos vesi siirtää hajuja, niin utelisin millaista vettä sielläpäin käytetään vessassa.

Mitä hajujen levittämiseen tulee, niin aika harva odottaa vessan vetämisen jälkeen vessassa 20 minuuttia, että hajut ehtivät ilmanvaihdon kautta poistua, vaan avaavat oven, jolloin muutama tuhat litraa hajuja leviää muihin tiloihin huomattavasti suuremmassa määrin, kuin mitä ilmanvaihdon kautta tapahtuu.

Kaikki pienkiinteistöjen koneethan vuotavat enemmän, tai vähemmän.

Ainoa tilanne kun olen itse havainnut ilmanvaihdon kierrättävän hajuja takaisin on ollut saunomisen jälkeen, kun tuli kokeiltua jotain saunatuoksua löylyveteen, jonka olin lahjaksi saanut. Mitä sitten lieneekään ollut, niin kyseinen haju oli aistittavissa myös muualla talossa, kun ulkoa tuli takaisin sisälle. Tuli heitettyä litku muutenkin viemäristä alas.

Isommissa (laitosten) koneissahan on puhtaaksipuhallussektori. Jos asia stressaa, niin voi itse väkerrellä pellistä sektorin peittämään kennosta pienen osan, niin asia ratkeaa. Huonontaa hyötysuhdetta, joten ei pienkiinteistöissä oletuksena käytetä.

Rattaat rallattavat ja pitävät mekkalaa. Konehan pitää muutenkin ääntä, enkä ainakaan itse haluaisi, että kyseinen ääni on yhtään isompi. Edellyttäisi parempaa äänieristystä, isompia vaimentimia jne.

Mitä itse parantelisin LTR-6 koneessa.
- Puhaltimet ovat aika pieniä, jolloin ilmavirta ja ääni kasvaa. Koneesta saisi hiljaisemman suuremmilla puhaltimilla.
- Suuremmat lähdöt, jolloin ääni taas pienenisi ja puhaltimet pääsisivät helpommalla
- Hinta
- Suodattimien hinnat voisivat olla halvempia
- Suodattimien vaihto helpompaa, että konetta ei tarvitsisi avata. Toisaalta tuleepa kurkattua aina sisään, että tuonne ei mitään ole eksynyt
- Takkakytkin voisi toimia niin, että toinen painallus kumoaisi toiminnon

OnnellinenSipokki

Miksiköhän noihin ei yleisesti integroida sähkösuodattimia? Otsonin pelko vaiko suodatinmyynnin sakkaaminen?

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän noihin ei yleisesti integroida sähkösuodattimia? Otsonin pelko vaiko suodatinmyynnin sakkaaminen?

Nyt tulee kyllä aika mutua meikäläiseltä.

Käsitykseni on, että tuota otsonia syntyy, mutta kuinka paljon, niin en tiedä. Ainakin likaantuminen tuota lisää, mutta se on käytön laiminlyöntiä. Käsittääkseni otsonin määrrä ei ole ongelma.

Käsittääkseni sähkösuodatin kuitenkin poistaa vähemmän hiukkasia, kuin F7- suodattimet. Ja käsittääkseni suodattimen pesuväli on aika tiheä, eli joiden viikkojen väli. Taas voin olla väärässä ja on mutua.

Sähkösudatin on käsittääkseni myös kallis. Hinnalla saa jo aika monta vuotta tavallisia F7- suodattimia. Esim.
https://www.taloon.com/sahkosuodatin-kanavaan-elixair-e416-160-mm/EN-K930040001/dp


OnnellinenSipokki

Joissakin ILPeissä on pieni sähkösuodatin, jonka kautta kiertää osa ilmavirrasta, jolloin pölyhiukkasia poistuu pikkuhiljaa huoneilmasta. Ilmeisesti tuloilman sähkösuodattimella tarvitaan noin paljon kokoa, jotta se pystyy kerralla tekemään puhdistustyönsä. Eikös viimeisin trendi ole ottaa tuloilma suodattamattomana sisään, jolloin asukkaiden elimistön puolustusmekanismi saa töitä ja treenausta, millä olisi positiivinen impakti terveyteen pidemmän päälle?

Anonyymi kirjoitti:

Joissakin ILPeissä on pieni sähkösuodatin, jonka kautta kiertää osa ilmavirrasta, jolloin pölyhiukkasia poistuu pikkuhiljaa huoneilmasta. Ilmeisesti tuloilman sähkösuodattimella tarvitaan noin paljon kokoa, jotta se pystyy kerralla tekemään puhdistustyönsä. Eikös viimeisin trendi ole ottaa tuloilma suodattamattomana sisään, jolloin asukkaiden elimistön puolustusmekanismi saa töitä ja treenausta, millä olisi positiivinen impakti terveyteen pidemmän päälle?

Lue lisää

Jatkan vielä nopsaan... Jos sähkösuodattimen pesuväli on noin tiheä, niin niissä ei selvästikään käytetä ultraäänipuhdistusta kameroiden kennojen tapaan. Ymmärrettävää toki siinä mielessä, että ilmanvaihdon halutaan toimivan koko ajan eikä pysäyttää siksi aikaa että värinä ehtii irrottaa pölyt kennosta ja antaa niiden pudota pohjalle pölysäiliöön. Tämän ongelman voisi ratkaista käyttämällä rinnakkain useaa suodatinkennoa kanavineen ja puhaltimineen siten, että yksi voi olla kerrallaan kennonpuhdistustilassa.

"Eikös viimeisin trendi ole ottaa tuloilma suodattamattomana sisään, jolloin asukkaiden elimistön puolustusmekanismi saa töitä ja treenausta, millä olisi positiivinen impakti terveyteen pidemmän päälle?"

Vaikuttaa vain henkilöihin jotka ei koskaan poistu sisätiloista.
Muut ihmiset altistuu ulkoilmalle muutoinkin.

Mikäli suodattimia ei olisi, tukkeutuisi LTO erittäin nopeasti.

-raksaaja(sh)

En nyt muista onko moista.

"Onko virallista vertausta Pilpin ja ilmanvaihtokoneen Lämmöntalteenoton paremmuudesta, eli onko pilpissä hyötyä tässä suhteessa? ja että kuinka paljon menee lämmintä ilmaa hukkaan enemmän, ja nyt ei puhuta mistään pyöriväkennoidista."

Tässä päättelyn yritys:
1-Talvikaudella (ulkolämpö alle 10 astetta) kaikki poistoilman lämpö menee tuloilman lämmittämiseen, eikä edes riitä siihen. (tasapeli)
2-Lisäksi pakkasella (ulkolämpö alle -5 tjsp) kiinteäkennoinen ja pilp joutuvat keskeyttämään tuloilman puhalluksen (tai lämmittämään tulevaa ulkoilmaa) sulattaakseen kennostoa (tasapeli)
3-Kun ulkolämpö on yli 10 astetta PILP kykenee lämmittämään käyttövettä ja/tai lattiapiiriä poistoilman ylijäämälämmöllä (pilp parempi)
4-Kun ulkolämpö on yli 22 astetta, PILP pystyy hidastamaan sisätilojen ylilämpenemistä (pilp parempi)

Eli päättelyn perusteella ainakin keski-pohjoissuomessa PILP:stä saadaan hyvin vähän etua verrattuna suurempiin investointi ja huoltokuluihin nähden. Eteläsuomessa tilanne hieman parempi. (keskieuroopassa PILP voi olla erinomainen ratkaisu)

(pyöriväkenoinen on ylivertainen, mutta koska kilpailua on vähän, ne lienee edelleen hieman turhan kalliita)

-raksaaja(sh)

> 2-Lisäksi pakkasella (ulkolämpö alle -5 tjsp) kiinteäkennoinen ja pilp joutuvat keskeyttämään tuloilman puhalluksen (tai lämmittämään tulevaa ulkoilmaa) sulattaakseen kennostoa

Höh. Helpompi laittaa kompressori seis vastavirtakennoisessa ohituspelti auki. Tuloilmapuhaltmen sammuttelu on tosiaan pyllystä.

> 3-Kun ulkolämpö on yli 10 astetta PILP kykenee lämmittämään käyttövettä ja/tai lattiapiiriä poistoilman ylijäämälämmöllä (pilp parempi)

Jos laskelmien yksinkertaistamiseksi oletetaan, että sekä tulo- että poistoilman lämpötila on 21 ja ulkoilma & jäteilma 5 °C ja ilmavirta 50 l/s, niin tuloilman lämmitys vaatii 0,96 kW. Sama teho saadaan poistoilman talteenotosta, mutta sen päälle tulee kompressorin sähköteho, joka lie 300-500 W luokkaa.

Em. spekseillä PILP alkaa tuottamaan lämpöä yli tuloilman lämmitystarpeen heti, kun ulkolämpötila nousee yli 0 °C. Ja tämä siis talossa, missä ei ole lainkaan sisäisiä lämmönlähteitä. Oikeassa elämässä pistetään tuloilman lämpötilaksi 16 °C, niin PILP tuottaa lämpöä käyttöveteen tms. vielä pikkupakkasillakin. Se 16->21 lämmitys huonetiloissa hoituu sisäisillä lämmönlähteillä, kuten valaistus, sekä auringon säteilyllä.

Jotenka oikeassa elämässä PILP tuottaa tyyliin 0,5 kW lämpöä lämpimään käyttöveteen tms. ulkolämpötilan ollessa muutaman asteen plussalla ja tämä 0,5 kW riittää kattamaan noin 200 l/d LV kulutuksen eli kaiken LV tarpeen, jos vettä kuluu kaikkiaan 15 m²/kk. Ei ole suurperheen vehje tämä, mutta nyt oltiinkin rakentamassa 120 m² taloa.

TRY2012 säädatan mukaan ulkoilman lämpötila on ilmastovyöhykkeilla I ja II pakkasen puolella alle 1/4 -osan ajasta ja -5 tai enemmän pakkasta piisaa vain 1/10-osan ajasta. 80-90 % ajasta PILP pystyy tuottamaan lämpöä.

Oulun korkeudellakin (vyöhyke III) pakkasta on vain 1/3 osa ajasta ja alle -5 vain 1/6-osan ajasta.

Vastavirtakennolla taasen menee niin, että pakkasilla pitää hyötysuhdetta suitsia (ellei huurteenesto perustu huurtumisen mittaukseen sen sijaan, että pidetään koko ajan jäteilma plussalla) aika nopsaan ulkolämpötilan mennessä pakkasen puolelle.

5 °C ulkolämpötilassa vastavirtasiirrin saisi jäteilman jäähtymään enää 8,2 asteeseen ja 10 °C ulkolämpötilassa 12,2 asteeseen. PILP vetää siis energiataloudessa niukasti pitemmän korren nimenomaan 5 asteen kieppeillä. Jaa, se merkitys? Ulkolämpötila on 0... 10 °C haarukassa ilmastovyöhykkeillä I ja II noin 40 % ajasta ja vyöhykkeellä III kolmanneksen ajasta.

Lisäksi sitten se, että ulkolämpötilan ollessa 10 tai sen yli ei nykytalossa enää lämmitystarvetta ole, mutta PILP hoitaa edelleen LV tuotannon. Näitä kelejä on 28-32 % ajasta.

Anonyymi kirjoitti:

> 2-Lisäksi pakkasella (ulkolämpö alle -5 tjsp) kiinteäkennoinen ja pilp joutuvat keskeyttämään tuloilman puhalluksen (tai lämmittämään tulevaa ulkoilmaa) sulattaakseen kennostoa

Höh. Helpompi laittaa kompressori seis vastavirtakennoisessa ohituspelti auki. Tuloilmapuhaltmen sammuttelu on tosiaan pyllystä.

> 3-Kun ulkolämpö on yli 10 astetta PILP kykenee lämmittämään käyttövettä ja/tai lattiapiiriä poistoilman ylijäämälämmöllä (pilp parempi)

Jos laskelmien yksinkertaistamiseksi oletetaan, että sekä tulo- että poistoilman lämpötila on 21 ja ulkoilma & jäteilma 5 °C ja ilmavirta 50 l/s, niin tuloilman lämmitys vaatii 0,96 kW. Sama teho saadaan poistoilman talteenotosta, mutta sen päälle tulee kompressorin sähköteho, joka lie 300-500 W luokkaa.

Em. spekseillä PILP alkaa tuottamaan lämpöä yli tuloilman lämmitystarpeen heti, kun ulkolämpötila nousee yli 0 °C. Ja tämä siis talossa, missä ei ole lainkaan sisäisiä lämmönlähteitä. Oikeassa elämässä pistetään tuloilman lämpötilaksi 16 °C, niin PILP tuottaa lämpöä käyttöveteen tms. vielä pikkupakkasillakin. Se 16->21 lämmitys huonetiloissa hoituu sisäisillä lämmönlähteillä, kuten valaistus, sekä auringon säteilyllä.

Jotenka oikeassa elämässä PILP tuottaa tyyliin 0,5 kW lämpöä lämpimään käyttöveteen tms. ulkolämpötilan ollessa muutaman asteen plussalla ja tämä 0,5 kW riittää kattamaan noin 200 l/d LV kulutuksen eli kaiken LV tarpeen, jos vettä kuluu kaikkiaan 15 m²/kk. Ei ole suurperheen vehje tämä, mutta nyt oltiinkin rakentamassa 120 m² taloa.

TRY2012 säädatan mukaan ulkoilman lämpötila on ilmastovyöhykkeilla I ja II pakkasen puolella alle 1/4 -osan ajasta ja -5 tai enemmän pakkasta piisaa vain 1/10-osan ajasta. 80-90 % ajasta PILP pystyy tuottamaan lämpöä.

Oulun korkeudellakin (vyöhyke III) pakkasta on vain 1/3 osa ajasta ja alle -5 vain 1/6-osan ajasta.

Vastavirtakennolla taasen menee niin, että pakkasilla pitää hyötysuhdetta suitsia (ellei huurteenesto perustu huurtumisen mittaukseen sen sijaan, että pidetään koko ajan jäteilma plussalla) aika nopsaan ulkolämpötilan mennessä pakkasen puolelle.

5 °C ulkolämpötilassa vastavirtasiirrin saisi jäteilman jäähtymään enää 8,2 asteeseen ja 10 °C ulkolämpötilassa 12,2 asteeseen. PILP vetää siis energiataloudessa niukasti pitemmän korren nimenomaan 5 asteen kieppeillä. Jaa, se merkitys? Ulkolämpötila on 0... 10 °C haarukassa ilmastovyöhykkeillä I ja II noin 40 % ajasta ja vyöhykkeellä III kolmanneksen ajasta.

Lisäksi sitten se, että ulkolämpötilan ollessa 10 tai sen yli ei nykytalossa enää lämmitystarvetta ole, mutta PILP hoitaa edelleen LV tuotannon. Näitä kelejä on 28-32 % ajasta.

Lue lisää

"Jos laskelmien yksinkertaistamiseksi oletetaan, että sekä tulo- että poistoilman lämpötila on 21 ja ulkoilma & jäteilma 5 °C ja ilmavirta 50 l/s, niin tuloilman lämmitys vaatii 0,96 kW. Sama teho saadaan poistoilman talteenotosta, mutta sen päälle tulee kompressorin sähköteho, joka lie 300-500 W luokkaa. "

Näin juuri, eli mitään ei saada. Tuo kompuran viemä sähköhän on sama, kuin jos varaajassa on saman tehoinen vastus.

"Em. spekseillä PILP alkaa tuottamaan lämpöä yli tuloilman lämmitystarpeen heti, kun ulkolämpötila nousee yli 0 °C. Ja tämä siis talossa, missä ei ole lainkaan sisäisiä lämmönlähteitä. Oikeassa elämässä pistetään tuloilman lämpötilaksi 16 °C, niin PILP tuottaa lämpöä käyttöveteen tms. vielä pikkupakkasillakin. "

"Jotenka oikeassa elämässä PILP tuottaa tyyliin 0,5 kW lämpöä lämpimään käyttöveteen tms. "

Niin. Nythän laskit tuolla kompuran kuluttamalla sähköllä asian, eli aivan sama kuin vastus varaajassa.

Sinänsä hieman ristiriitaista kirjoituksesi. Ensin. kirjoitat, että 16->21 hoituu 0- keleillä valaistuksella ja auringolla, mutta kuitenkin myöhemmin "ulkolämpötilan ollessa 10 tai sen yli ei nykytalossa enää lämmitystarvetta ole". Aika iso ero mielestäni.

Joo. Kyllähän tuosta PILPistä energiaa saadaan, eihän siitä ollut kyse, vaan siitä, että sen tuottama energiamäärä on aika olematon verrattuna LTO:hon.

Koneellisella poistolla varustettuhin taloihin erinomainen. Iso osa suoraan ulos puhallettavasta lämpöenergiasta saadaan talteen

OnnellinenSipokki

> Näin juuri, eli mitään ei saada. Tuo kompuran viemä sähköhän on sama, kuin jos varaajassa on saman tehoinen vastus.

On se laskutaidottomalla vaikeaa, mutta sokea usko auttaa toki.

5 °C ulkolämpötilassa vastavirtaLTO jäähdyttää em. spekseillä poistoilman vain 8,2 asteeseen ja PILP 5 asteeseen. LTOn energiahukka on siis 192 W suurempi. Jooei mokoma ole kuin 4,6 kWh per päivä, mutta näitä päiviä on vuodessa paljon enemmän kuin viikko tai kaksi.

Vrt maahiset ja kiekkouskovaiset vetää laskemansa aina ja ainoastaan niiden -15...-30 °C pakkasten pohjalta.

> Kyllähän tuosta PILPistä energiaa saadaan, eihän siitä ollut kyse, vaan siitä, että sen tuottama energiamäärä on aika olematon verrattuna LTO:hon

Ja sitten lämpömällä säällä PILP tuottaa lämmintä vettä reilusti yli ykkösen lämpökertoimella, kun LTO ei tuota yhtään mitään. Mutta LTO-uskovainen unohtaa tässä kohtaa LV energiakulutuksen saadakseen oman valintansa näyttämään erinomaiselta.

Anonyymi kirjoitti:

> Kyllähän tuosta PILPistä energiaa saadaan, eihän siitä ollut kyse, vaan siitä, että sen tuottama energiamäärä on aika olematon verrattuna LTO:hon

Ja sitten lämpömällä säällä PILP tuottaa lämmintä vettä reilusti yli ykkösen lämpökertoimella, kun LTO ei tuota yhtään mitään. Mutta LTO-uskovainen unohtaa tässä kohtaa LV energiakulutuksen saadakseen oman valintansa näyttämään erinomaiselta.

Lue lisää

Kai nyt ymmärrät, että tuo mainostamasi 192W on aivan olematon. Puhutaan investoinnista, joka kustantaa tuhansia.

Jos nyt tuollaisia mainostamisia päiviä on vaikka 100 kpl vuodessa, niin hyöty on 0,192kW x 24 x 100 = 460 kWh = rahana 60€/vuosi. Siis olematonta.

Lämpimillä keleillä PILP kyllä tuottaa hyvin. Ongelma vain on, että lämpöä ei esimerkiksi itsellä tarvita kuin 10 astetta kylmemmillä keleillä. Lämmitetään siis pelkästään käyttövettä.

Mitä paremmin eristetty talo, niin sitä vähemmän saadaan hyötyä.

Ei nuo fysiikan faktat nyt vain toisiksi muutu, vaikka kuinka yrität PILP- uskovaisena muuta todistella.

5 astetta kylmemmillä mennään siis suoralla sähköllä ja lämpimillä keleillä saadaan jotain hyötyä käyttöveteen.

OnnellinenSipokki

No en kyllä kovin hyvänäkään kun sähköä kuluu melkein tuplasti enemmän kuin 70-luvun alun 200 neliöisessä yksikerroksisessa.

Niin mutta mitään muuta lämmitintä ei ole. Ei takkaa, ei puukiuasta, ei ilmalämpöpumppua, tai on takka mutta ei käytetä. Ja siis kaikki sähkö, autojen lohkotkin talvisin. Neljän hengen suihkut. Ei ole paljon kun tuttavaperheillä menee suorasähköillä 30000kwh rikki järjestäen tämän kokoisissa taloissa.

"Pilppi on ihan hyvä. Itselläni on Turussa 2014 talo 152 neliöö ja kulutus kaikkineen vain 23000kwh ilman takkaa. En pitäisi pahana kun talo on kuitenkin keskikokoinen"

Motivan laskuri antaa suorasähkölämmitteiselle NORMAALIeristeiselle 152m2 talolle eteläsuomeen (lämmitys vesi kaupan halvin LTO) energiankulutukseksi 17615kWh/vuosi.

Eli kyllä se PILP näyttää ihan "paskalta", tai sitten teillä kuluu hupisähköä tai jäähdytystehoa poskettomat määrät.

vertailunvuoksi:
motiva esittää että suorasähköllä meidän talo voisi kuluttaa reilusti yli 40 000kWh/vuosi käyttösähkö, mutta toteutuma maalämmöllä on ollut alle 20 000kWh/vuosi sisältäen käyttösähkön

-raksaaja(sh)

Asia on juuri näin. Kun vielä lisää ilmalämpöpumpun niin ratkaisu on PARAS.

Anonyymi kirjoitti:

Asia on juuri näin. Kun vielä lisää ilmalämpöpumpun niin ratkaisu on PARAS.

Kun huomioi hyvin eristetyn talon lämmitystarvetta, niin investointia riittää huonekohtaiset - tarkkaohjatut sähköpatterit ja niiden sijoittelu oikein. Tänä päivänähän patterien ei tarvitse olla ikkuniden alla kuin ennen kylmäsäteilyyn liittyen.
Niin, oikein sijoitettu ilmalämpöpumppu tuo myös hyvä sijoitus ja erikoisesti kesäisin mukavuutta haluaville.

Niin, sitä vaan edelleen ihmettelen, miten järkyttävän suuria investointeja monimutkaisine ratakisuine tehdään, vaikka lämmitystarve on erittäin pieni. Ihmisille on rakennettu mielikuva, miten lämmityslaitteiston tulee olla monimutkainen ja massiivinen kaikkine härpäkkeineen.
Käytännön tasolla vasta huomaa, miten vähäinen on lämmitystarve laitteistoineen ja miten yksinkertanen / helposti vaihdettava / huollettava riittää.
Sen ymmärtää, jos 80 ja sitä ennen taloissa tuli olla todella lämpöä jalkapohjalle antava lattialämmitys, koska lämmitystarve oli suuri. Se toi miellyttävää mukavuutta, mutta ei enää tänä päivänä. Olen nähnyt talouden, jossa lattialämmityksestä huolimatta käytetään villasukkia. Kuvitetiin lattioiden olevan haaleita ja siten käytetiin kovia materiaaleja. Laatoitusta laajalla -alueella, jonka jalkapohja mieltää kylmäksi.

Niin, ihminen on edelleen kyllä ihmeellinen kapsitus, ettei epävarmuudesta johtuen voi poiketa vallitsevasta kulttuuri ajattelusta. Mainosmiehet / media pitää tästä huolen. Vaikka oma mörskäni ei edusta vielä parasta mahdolista talon eristävyttä, niin tästä huolimatta lämmityksen jako / patterit ovat monin kertaisesti ylimitoitettuja. Pakkasillakin haalea vesi n 30C ja sekin vain patterinn yläosassa.
Nyt, jos nyt saisin rakentaa uuden talon - tällä ymmärryksellä, niin myyntimiehet eivät uskoisi millä tasolla toteuttaisin lämmityksen. Sijoitus euroina olisi hämmästyttävän pieni ja mukavuudesta tinkimättä.
Eräänlainen ekoteko jo ivestoinissa. Sijoittaen rahaa siihen, mikä vaikuttaa luonnon/ energian kulutukseen ja rahaa pois sieltä, missä se rasittaa /vie valmistusvaiheessa energiaa.

m.l

Anonyymi kirjoitti:

Kun huomioi hyvin eristetyn talon lämmitystarvetta, niin investointia riittää huonekohtaiset - tarkkaohjatut sähköpatterit ja niiden sijoittelu oikein. Tänä päivänähän patterien ei tarvitse olla ikkuniden alla kuin ennen kylmäsäteilyyn liittyen.
Niin, oikein sijoitettu ilmalämpöpumppu tuo myös hyvä sijoitus ja erikoisesti kesäisin mukavuutta haluaville.

Niin, sitä vaan edelleen ihmettelen, miten järkyttävän suuria investointeja monimutkaisine ratakisuine tehdään, vaikka lämmitystarve on erittäin pieni. Ihmisille on rakennettu mielikuva, miten lämmityslaitteiston tulee olla monimutkainen ja massiivinen kaikkine härpäkkeineen.
Käytännön tasolla vasta huomaa, miten vähäinen on lämmitystarve laitteistoineen ja miten yksinkertanen / helposti vaihdettava / huollettava riittää.
Sen ymmärtää, jos 80 ja sitä ennen taloissa tuli olla todella lämpöä jalkapohjalle antava lattialämmitys, koska lämmitystarve oli suuri. Se toi miellyttävää mukavuutta, mutta ei enää tänä päivänä. Olen nähnyt talouden, jossa lattialämmityksestä huolimatta käytetään villasukkia. Kuvitetiin lattioiden olevan haaleita ja siten käytetiin kovia materiaaleja. Laatoitusta laajalla -alueella, jonka jalkapohja mieltää kylmäksi.

Niin, ihminen on edelleen kyllä ihmeellinen kapsitus, ettei epävarmuudesta johtuen voi poiketa vallitsevasta kulttuuri ajattelusta. Mainosmiehet / media pitää tästä huolen. Vaikka oma mörskäni ei edusta vielä parasta mahdolista talon eristävyttä, niin tästä huolimatta lämmityksen jako / patterit ovat monin kertaisesti ylimitoitettuja. Pakkasillakin haalea vesi n 30C ja sekin vain patterinn yläosassa.
Nyt, jos nyt saisin rakentaa uuden talon - tällä ymmärryksellä, niin myyntimiehet eivät uskoisi millä tasolla toteuttaisin lämmityksen. Sijoitus euroina olisi hämmästyttävän pieni ja mukavuudesta tinkimättä.
Eräänlainen ekoteko jo ivestoinissa. Sijoittaen rahaa siihen, mikä vaikuttaa luonnon/ energian kulutukseen ja rahaa pois sieltä, missä se rasittaa /vie valmistusvaiheessa energiaa.

m.l

Lue lisää

Ilmalämpöpumppu tuo kesällä viilennystä, eli mukavuutta. Lämmityskautena en oikein ymmärrä kuinka ILPistä saa mukavuutta.

ILP säästää kyllä lämmityskautena rahaa, mutta mukavuus on sitten aivan eri asia. Tässä juuri menossa viettämään iltaa yhteen ILPillä lämmitettävään taloon. ILPin ympärillä liian kuuma, kauempana kylmä, vetoa kylmästä ilmavirrasta ja jatkuva pörinä. Ei kai tuota nyt mukavuudeksi voi sanoa millään ilveellä. Löytyy tuoltakin lattialämmitys laminaatin alta. Säästön takia vain lattiat ovat kylmiä, kun lattialämmitys on pois päältä, ja paksummat sukat otan aina mukaan kun tuonne menen. Aika kaukana minusta mukavuudesta.

Mielenkiintoista, että lattialämmityksestä tekee huonon se, että joku valitsee väärät lattiamateriaalit. Eiköhän tuo nyt ole tyhmyyttä, eikä lattialämmityksen huonoutta. Kuinkahan ihkun lämmintä tuolla olisikaan varppuleihin ilman lattialämmitystä.

Eiköhän patterit ole mennyttä aikaa. Ei noita kukaan oikeasti uuteen taloon halua asentaa muuta kuin investoinnin olemattoman säästön takia = rahat loppu.

Lattialämmitys nyt kaikilla tullee nykyään joihinkin tiloihin. Koko taloon se kustantaa luokkaa 20€/m2. Aika olematon hinta. Ja ei ne patteritkaan mitään ilmaisia ole. Olisikohan kustanukset ollet suunnilleen 10€/m2, kun lattialämmityksen itse asentelin aikoinaan.

Itsellä lämmitys jo pois päältä tältä lämmityskaudelta. Aivan saman lämpöisiä olisivat lattiat, vaikka olisi ne patterit, jotka olisivat pois päältä. Ihmeellistä.

OnnellinenSipokki

Kertaus.

motiva 120m2, 4hlöä, ei sisällä käyttösähköä:
normitalo eteläsuomessa 14752kWh
normitalo lapissa 20464kWh (MLP voi säästää 600€/vuosi, takaisinmaksu ~20vuodessa))

passiivitalo eteläsuomessa 6688kWh (MLP voi säästää 200€/vuosi, takaisinmaksu ~60vuodessa)
passiivitalo lapissa 8032kWh

Karkeasti arvioituna.
Käytännössä esim. käyttösähkö voi korvata osan tarvittaessa lämmitystarpeesta ja säästö jää pienemmäksi.

(( Ja jos laskee sähkölle 164 kg CO2/MWh, pienessä passiivitalossa pienee hiilidioksidipäästöt maalämmöllä 300-820kg vuodessa, riippuen paikkakunnasta. ))

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Kertaus.

motiva 120m2, 4hlöä, ei sisällä käyttösähköä:
normitalo eteläsuomessa 14752kWh
normitalo lapissa 20464kWh (MLP voi säästää 600€/vuosi, takaisinmaksu ~20vuodessa))

passiivitalo eteläsuomessa 6688kWh (MLP voi säästää 200€/vuosi, takaisinmaksu ~60vuodessa)
passiivitalo lapissa 8032kWh

Karkeasti arvioituna.
Käytännössä esim. käyttösähkö voi korvata osan tarvittaessa lämmitystarpeesta ja säästö jää pienemmäksi.

(( Ja jos laskee sähkölle 164 kg CO2/MWh, pienessä passiivitalossa pienee hiilidioksidipäästöt maalämmöllä 300-820kg vuodessa, riippuen paikkakunnasta. ))

-raksaaja(sh)

Lue lisää

korjaus
(( Ja jos laskee sähkölle 164 kg CO2/MWh,
pienessä normitalossa lapissa pienenee hiilidioksidipäästöt maalämmöllä 820kg vuodessa, pienessä passiivitalossa eteläsuomessa pienenee hiilidioksidipäästöt maalämmöllä 280kg vuodessa,. ))

tjsp.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmalämpöpumppu tuo kesällä viilennystä, eli mukavuutta. Lämmityskautena en oikein ymmärrä kuinka ILPistä saa mukavuutta.

ILP säästää kyllä lämmityskautena rahaa, mutta mukavuus on sitten aivan eri asia. Tässä juuri menossa viettämään iltaa yhteen ILPillä lämmitettävään taloon. ILPin ympärillä liian kuuma, kauempana kylmä, vetoa kylmästä ilmavirrasta ja jatkuva pörinä. Ei kai tuota nyt mukavuudeksi voi sanoa millään ilveellä. Löytyy tuoltakin lattialämmitys laminaatin alta. Säästön takia vain lattiat ovat kylmiä, kun lattialämmitys on pois päältä, ja paksummat sukat otan aina mukaan kun tuonne menen. Aika kaukana minusta mukavuudesta.

Mielenkiintoista, että lattialämmityksestä tekee huonon se, että joku valitsee väärät lattiamateriaalit. Eiköhän tuo nyt ole tyhmyyttä, eikä lattialämmityksen huonoutta. Kuinkahan ihkun lämmintä tuolla olisikaan varppuleihin ilman lattialämmitystä.

Eiköhän patterit ole mennyttä aikaa. Ei noita kukaan oikeasti uuteen taloon halua asentaa muuta kuin investoinnin olemattoman säästön takia = rahat loppu.

Lattialämmitys nyt kaikilla tullee nykyään joihinkin tiloihin. Koko taloon se kustantaa luokkaa 20€/m2. Aika olematon hinta. Ja ei ne patteritkaan mitään ilmaisia ole. Olisikohan kustanukset ollet suunnilleen 10€/m2, kun lattialämmityksen itse asentelin aikoinaan.

Itsellä lämmitys jo pois päältä tältä lämmityskaudelta. Aivan saman lämpöisiä olisivat lattiat, vaikka olisi ne patterit, jotka olisivat pois päältä. Ihmeellistä.

OnnellinenSipokki

Lue lisää

>>Lämmityskautena en oikein ymmärrä kuinka ILPistä saa mukavuutta.<<

Juuripa noin. Lämmittyslaitteistona ei paras mahdollinen riippuen vielä huoneistoosta. Veteen siirrettynä lämmitysenergia tuo jo muutoksen, mutta taas nostattaa kustannuksia.

Mutta, joka tapauksssa, jos sähkön kulutus on vain 6.....8000kwh vuodessa, niin ei kummosia lämmityslaitteistoja / jakotapoja tarvita. Erikoisesti kun hyvin eristetyssä talossa lämpötila on tasainen. Nurkat ikkunoiden läheisyys jne eli on yks hailee missä kohden muutaman sadanwatin lämmitin sijaitsee.
m.l

Anonyymi kirjoitti:

Kun huomioi hyvin eristetyn talon lämmitystarvetta, niin investointia riittää huonekohtaiset - tarkkaohjatut sähköpatterit ja niiden sijoittelu oikein. Tänä päivänähän patterien ei tarvitse olla ikkuniden alla kuin ennen kylmäsäteilyyn liittyen.
Niin, oikein sijoitettu ilmalämpöpumppu tuo myös hyvä sijoitus ja erikoisesti kesäisin mukavuutta haluaville.

Niin, sitä vaan edelleen ihmettelen, miten järkyttävän suuria investointeja monimutkaisine ratakisuine tehdään, vaikka lämmitystarve on erittäin pieni. Ihmisille on rakennettu mielikuva, miten lämmityslaitteiston tulee olla monimutkainen ja massiivinen kaikkine härpäkkeineen.
Käytännön tasolla vasta huomaa, miten vähäinen on lämmitystarve laitteistoineen ja miten yksinkertanen / helposti vaihdettava / huollettava riittää.
Sen ymmärtää, jos 80 ja sitä ennen taloissa tuli olla todella lämpöä jalkapohjalle antava lattialämmitys, koska lämmitystarve oli suuri. Se toi miellyttävää mukavuutta, mutta ei enää tänä päivänä. Olen nähnyt talouden, jossa lattialämmityksestä huolimatta käytetään villasukkia. Kuvitetiin lattioiden olevan haaleita ja siten käytetiin kovia materiaaleja. Laatoitusta laajalla -alueella, jonka jalkapohja mieltää kylmäksi.

Niin, ihminen on edelleen kyllä ihmeellinen kapsitus, ettei epävarmuudesta johtuen voi poiketa vallitsevasta kulttuuri ajattelusta. Mainosmiehet / media pitää tästä huolen. Vaikka oma mörskäni ei edusta vielä parasta mahdolista talon eristävyttä, niin tästä huolimatta lämmityksen jako / patterit ovat monin kertaisesti ylimitoitettuja. Pakkasillakin haalea vesi n 30C ja sekin vain patterinn yläosassa.
Nyt, jos nyt saisin rakentaa uuden talon - tällä ymmärryksellä, niin myyntimiehet eivät uskoisi millä tasolla toteuttaisin lämmityksen. Sijoitus euroina olisi hämmästyttävän pieni ja mukavuudesta tinkimättä.
Eräänlainen ekoteko jo ivestoinissa. Sijoittaen rahaa siihen, mikä vaikuttaa luonnon/ energian kulutukseen ja rahaa pois sieltä, missä se rasittaa /vie valmistusvaiheessa energiaa.

m.l

Lue lisää

"Niin, sitä vaan edelleen ihmettelen, miten järkyttävän suuria investointeja monimutkaisine ratakisuine tehdään, vaikka lämmitystarve on erittäin pieni."

Jos uudisrakennuksen investointi on kokonaisuudessaan vaikkapa 350-400 tuhatta, niin aika pieni lisäys on jos hinnat alkaen /mistä aita on matalin -sähkölämmityksen sijaan käytetään lämmitysjärjestelmään kymppitonni enemmän ja tehdään se kunnolla - maalämmöllä.

Varaava takka on jees, jos sitä käytetään joskus tunnelman luojana ja hätävarana pitkien sähkökatkojen aikana. Mutta kun usein se sähkölämmittäjä on valitettavasti niin saita että kitupolttaa takassaan trukkilavoja, ylijäämäpaloja painekyllästetystä terassilaudasta ja kaikkea muuta shaibaa säästääkseen sähkölaskussa. Tätä kun harrastaa jokainen omassa pikku torpassaan ja omalla pikku 600 neliön tontillaan niin pihalla on mukavan raikas pakkasilma. Jos olisi ottanut alunperin sen maalämmön niin jonkun 1000 kWh säästöpotentiaalin takia ei tarvitsisi saastuttaa ilmaa pienhiukkasilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Niin, sitä vaan edelleen ihmettelen, miten järkyttävän suuria investointeja monimutkaisine ratakisuine tehdään, vaikka lämmitystarve on erittäin pieni."

Jos uudisrakennuksen investointi on kokonaisuudessaan vaikkapa 350-400 tuhatta, niin aika pieni lisäys on jos hinnat alkaen /mistä aita on matalin -sähkölämmityksen sijaan käytetään lämmitysjärjestelmään kymppitonni enemmän ja tehdään se kunnolla - maalämmöllä.

Varaava takka on jees, jos sitä käytetään joskus tunnelman luojana ja hätävarana pitkien sähkökatkojen aikana. Mutta kun usein se sähkölämmittäjä on valitettavasti niin saita että kitupolttaa takassaan trukkilavoja, ylijäämäpaloja painekyllästetystä terassilaudasta ja kaikkea muuta shaibaa säästääkseen sähkölaskussa. Tätä kun harrastaa jokainen omassa pikku torpassaan ja omalla pikku 600 neliön tontillaan niin pihalla on mukavan raikas pakkasilma. Jos olisi ottanut alunperin sen maalämmön niin jonkun 1000 kWh säästöpotentiaalin takia ei tarvitsisi saastuttaa ilmaa pienhiukkasilla.

Lue lisää

Nykyään kun lämmöneristysvaatimukset tiukkenevat ja talojen keskikoko on laskussa niin maalämpö on hiipuva järjestelmä. Hankintahinnan takaisinmaksuaika on pidempi kuin järjestelmän käyttöikä.

Lapsenlapset tulevat ihmettelemään outoa lämmitystapaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään kun lämmöneristysvaatimukset tiukkenevat ja talojen keskikoko on laskussa niin maalämpö on hiipuva järjestelmä. Hankintahinnan takaisinmaksuaika on pidempi kuin järjestelmän käyttöikä.

Lapsenlapset tulevat ihmettelemään outoa lämmitystapaa.

Lue lisää

MLP Järjestelmän käyttöikä on satoja vuosia.
Joitain komponentteja joutuu matkan varrella uusimaan.

Jos pieneen mökkiin laittaa maalämmön, ympäristö ja lapset kiittää.

Tuolta selviää mikä on hiipuva lämmitysjärjestelmä pientaloissa:
https://www.energiatehokaskoti.fi/files/538/535/Lammitystapojen_markkinaosuudet_pientaloissa_erilliset_pientalot.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Tuolta selviää mikä on hiipuva lämmitysjärjestelmä pientaloissa:
https://www.energiatehokaskoti.fi/files/538/535/Lammitystapojen_markkinaosuudet_pientaloissa_erilliset_pientalot.jpg

Lue lisää

Ajatellen tulevaisuutta ja lämmitysjärjestelmien valintaa, niin kokonaisuus riippuu miten ihmisten ymmärryskyky muuttuu myös tällä alueella.
Media / mainosmiehet mahdollistuvat ohjaamaan ihmisten tahtotilaa miten haluaa. Mutta, jos ihminen muuttuu tulevaisuudessa ja käyttää omaa ajatteluaan, niin tulevaisuus on vaikeampi arvioitavissa.

Ajatellen juuri tätä aikaa, miten ihminen ajattelee vielä vähemmän kuin aiemmin, niin ihmisiä on vielä helpompi ohjata. Netti / älykännykkä varastaa ihmiseltä ajattelemisen taidon, jonka vaikutus on jo nyt nähtävissä.

Huomaatteko - oletko ajatellut, miten tämä ilmaston muutokseen liittyvä hulluus on jo kollektiivinen ilmiö maassamme. Erikoisesti nuorisoa - ajatteemattomia ihmisiä viedään kuin pässiä narusta. Ei mitään realistisuutta ja todenperäisyyttä, mutta silti ihmiset massooittain onmukana. Mielikuva on oivallisesti rakennettu.

Ymmärrän, miten on väärä foorumi, mutta todelllisuus on, miten Suomi on erittäin voimakkaiden teiden lähtöpisteessä. Mikä tie valitaan vaikuttaa tulevaisuudessa erittäin paljon elinympäristöömme. Voimakkaimmin kuin yksikään vuosikymmen aiemmin. Ihmisen arki / elämä tulee entistä haasteellisemmaksi. Löysät otetaan pois.
m.l

Anonyymi kirjoitti:

Tuolta selviää mikä on hiipuva lämmitysjärjestelmä pientaloissa:
https://www.energiatehokaskoti.fi/files/538/535/Lammitystapojen_markkinaosuudet_pientaloissa_erilliset_pientalot.jpg

Lue lisää

Maalämpö ei enää lisäänny niin kuin aikaisemmin. Kiristyneet lämmöneristysvaatimukset tekevät sen, että lämmitystä tarvitaan entistä vähemmän. Kallis järjestelmä menettää asemiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatellen tulevaisuutta ja lämmitysjärjestelmien valintaa, niin kokonaisuus riippuu miten ihmisten ymmärryskyky muuttuu myös tällä alueella.
Media / mainosmiehet mahdollistuvat ohjaamaan ihmisten tahtotilaa miten haluaa. Mutta, jos ihminen muuttuu tulevaisuudessa ja käyttää omaa ajatteluaan, niin tulevaisuus on vaikeampi arvioitavissa.

Ajatellen juuri tätä aikaa, miten ihminen ajattelee vielä vähemmän kuin aiemmin, niin ihmisiä on vielä helpompi ohjata. Netti / älykännykkä varastaa ihmiseltä ajattelemisen taidon, jonka vaikutus on jo nyt nähtävissä.

Huomaatteko - oletko ajatellut, miten tämä ilmaston muutokseen liittyvä hulluus on jo kollektiivinen ilmiö maassamme. Erikoisesti nuorisoa - ajatteemattomia ihmisiä viedään kuin pässiä narusta. Ei mitään realistisuutta ja todenperäisyyttä, mutta silti ihmiset massooittain onmukana. Mielikuva on oivallisesti rakennettu.

Ymmärrän, miten on väärä foorumi, mutta todelllisuus on, miten Suomi on erittäin voimakkaiden teiden lähtöpisteessä. Mikä tie valitaan vaikuttaa tulevaisuudessa erittäin paljon elinympäristöömme. Voimakkaimmin kuin yksikään vuosikymmen aiemmin. Ihmisen arki / elämä tulee entistä haasteellisemmaksi. Löysät otetaan pois.
m.l

Lue lisää

Minä ainakin valitsen moottoritien.

Anonyymi kirjoitti:

MLP Järjestelmän käyttöikä on satoja vuosia.
Joitain komponentteja joutuu matkan varrella uusimaan.

Jos pieneen mökkiin laittaa maalämmön, ympäristö ja lapset kiittää.

Lue lisää

Henkilöauton käyttöikäon satoja vuosia. Joitakin komponentteja joutuu matkan varrella uusimaan.

Tuskinpa.

Mutta voi kai sen noinkin tehdä.

-raksaaja(sh)

Tuskinpa?, maalämpökö? Jos ajattelee hintaa ja neliömäärää

Ei ole haitannut täälläkään, ahhahaha?

Lämmitän uunilla, jos jaksan tai jos mieli tekee karjalanpaistia.

-raksaaja(sh)