on suurenmoinen pieni teos ajatuksista, joita vanhuus tuottaa ja
joita itse kukin on ajatellut mielessään.
Laitan pari otetta tähän:
"Turvaa ei ole missään.
Ainoa turva on kestää".
"Ei sitä olisi arvannut,
että kaiken jo kestetyn jälkeen tulee kestettäväksi vielä yksinäinen vanhuus."
"Onnea tuntee silloin kun pitkä sydämentykytys lakkaa"
"Minä kaipaan kuulua perheeseen"
nimimerkki "Siunausta kaikille"
joita itse kukin on ajatellut mielessään.
Laitan pari otetta tähän:
"Turvaa ei ole missään.
Ainoa turva on kestää".
"Ei sitä olisi arvannut,
että kaiken jo kestetyn jälkeen tulee kestettäväksi vielä yksinäinen vanhuus."
"Onnea tuntee silloin kun pitkä sydämentykytys lakkaa"
"Minä kaipaan kuulua perheeseen"
nimimerkki "Siunausta kaikille"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minäkin olen lukenut Eeva Kilven kirjan.
Samoja ajattelee moni yksinäisyydessään. Pieniä tavallisia ajatuksia,
mutta helpottaa, että voi samaistua toisen samoin tuntevan ajatuksiin.
Helena Anhavalla on myös hyviä, syvällisiä runoja
kuin pienoiskertomuksia arkipäivästä, vanhuudesta, yksinäisyydestä, rikkinäisestä sydämestä ja sielusta.
Ne ovat lohduttavia runoja.
Voi niin kaunis on tuo runo ja siihen tehty pääsiäskuvaelma löytyy löytyy täältä.
https://m.youtube.com/watch?v=IzrTnn8Z14M
Täytyy sano notta hyvähän tuo vilmi on ko mikkää.