Minulla todettiin muutama vuosi sitten määräaikainen skitsofreniforminen psykoosi.
Sain kolmea lääkettä, joista vahvin oli Leponex.
Lääkkeistä oli tietysti apua, mutta eivät ne ratkaise ongelmia. Sen takia kävin yksityisellä psykologilla useita kertoja viimeisten vuosien aikana. Viimeisemmällä kerralla sain purettua mahdollisen aiheuttajan, jonka jälkeen olen tuntenut itseni jälleen ihmiseksi. Kyseessä oli siis 8 vuotiaana lähisukulaisen aiheuttama trauma.
Leponex lääke lopetettiin kokonaan tämän vuoden tammikuussa onnistuneiden vähennysten jälkeen. Kuukausi sitten lopetin myös päivälääkkeet ja olen saanut nukuttua paremmin ja elinvoimaisuus on palannut. Lääkäri määräsi päivälääkkeitä vielä vuodeksi, mutta tunnen oloni paremmaksi kun mitä se oli lääkkeitä otettaessa.
Mitä mieltä olette, kerronko seuraavalla kontrollikäynnillä että olen lopettanut lääkkeiden syönnin? Niitä kuitenkin määrättiin vielä aimo annos syötäväksi.
Niin ja kun kyseessä on palautuminen (remissio) määräaikaisesta "sairaudesta", niin milloin ja miten todetaan sairauden päättyneen?
Olen nyt opiskellut ammattikorkeakoulussa 2,5 vuotta ja opiskelut ovat sujuneet hyvin.
Sain kolmea lääkettä, joista vahvin oli Leponex.
Lääkkeistä oli tietysti apua, mutta eivät ne ratkaise ongelmia. Sen takia kävin yksityisellä psykologilla useita kertoja viimeisten vuosien aikana. Viimeisemmällä kerralla sain purettua mahdollisen aiheuttajan, jonka jälkeen olen tuntenut itseni jälleen ihmiseksi. Kyseessä oli siis 8 vuotiaana lähisukulaisen aiheuttama trauma.
Leponex lääke lopetettiin kokonaan tämän vuoden tammikuussa onnistuneiden vähennysten jälkeen. Kuukausi sitten lopetin myös päivälääkkeet ja olen saanut nukuttua paremmin ja elinvoimaisuus on palannut. Lääkäri määräsi päivälääkkeitä vielä vuodeksi, mutta tunnen oloni paremmaksi kun mitä se oli lääkkeitä otettaessa.
Mitä mieltä olette, kerronko seuraavalla kontrollikäynnillä että olen lopettanut lääkkeiden syönnin? Niitä kuitenkin määrättiin vielä aimo annos syötäväksi.
Niin ja kun kyseessä on palautuminen (remissio) määräaikaisesta "sairaudesta", niin milloin ja miten todetaan sairauden päättyneen?
Olen nyt opiskellut ammattikorkeakoulussa 2,5 vuotta ja opiskelut ovat sujuneet hyvin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei. Oma vointisi on se mittari millä todetaan jonkin päättyneen. Sanoit itse vointisi parantuneen ja kirjoitat selkeää tekstiä muutenkin. Mutta lääkärin sanaan toki luotetaan tässä yhteiskunnassa. Lääkäri puolestaan saa käskynsä oppikirjastaan ja lääkevalmistajilta. Mutta jokainen tapaus on erilainen ja varsinkin psykologisissa vaikeuksissa - ihmettelen miten kukaan taho voi tietää, mikä lääke on oikea. Psykologisissa ongelmissa esim. hypnoosi voi auttaa yhtä lailla kuin joku lääke. Emme ole ajatuksemme, emmekä ole tunteemme. Ne ovat kuin säätä jota katselemme asuntomme ikkunasta... Joskus tulee silti esim. katolta kuravedet niskaan... Silloin on vain "purtava hammasta" ja odotettava parempia aikoja. Jaksamista opiskeluihin! Kun olet jo noin pitkällä niin loput hoituu kyllä helpolla. Muista että "riittävän hyvä riittää", niin itsesi suhteen kuin työsi jäljen.
Psykiatrit+ajattelevat,+että+sinulla+on+kohonnut+psykoosiriski+koko+elämäsi+ajan.+Diagnooseilla+on+vain+ennustevaliditeettia,+joka+perustuu++tilastolliseen+todennäköisyyteen+psykoosiin+uusiutumisen+suhteen.+Sinun+diagnoosillasi+ennuste+on+pienempi,+mutta+jos+olisit+joutunut+tardiiviin+psykoosiin+vieroitusoireiden+johdosta+ja+saanut+skitsofreniadiagnoosin,+olisi+riskisi+psykoosiin+uusiutumiseen+taas+kohonnut.+Se+ei+kuitenkaan+tarkoita,+että+olisit+edes+skitsofreniadiagnoosilla+kroonisesti+sairas,+koska+ei+sellaista+objektiivisesti+havaittavaa+biologista+sairautta+ole+olemassa+kuin+psykoosi.,+skitsofreniforminen+psykoosi+tai+skitsofrenia.+Kyse+on+psykiatrisesta,+tulkinnanvaraisesta+häiriöstä.+Kukaan+ei+voi+suoraan+sanoa,+milloin+tämä+sinun+oletetusti+määräaikainen+sairautesi+on+loppunut+tai+ei,+paitsi+ehkä+sinä+itse.+
https://en.wikipedia.org/wiki/Anatomy_of_an_Epidemic
https://www.goodreads.com/book/show/17852736-cracked
https://www.newyorker.com/magazine/2019/04/08/the-challenge-of-going-off-psychiatric-drugs
Mitä enemmän neuroleptiä vedät, niin sitä huonompi pitkän ajan ennusteesi on. Lyhyellä aikavälillä voi vähentää psykoosiksi määriteltäviä tiloja. Lääketehtaat ovat tutkimusten pääsponsori ja pitkäaikaistutkimuksia on vähän. Psykiatrit syöttävät valittuja paloja paloja tutkimuksista, jotta potilas söisi jopa loppuikänsä lääkkeitä. Sitten uutena tekniikan avulla seuraavat kotona ja koneista, jos pitävät sinua vielä psykoosiriskinä ja muuten eivät saa kytättyä. Se on sama kuin kaikkia Pohjois-Afrikan nuoria miehiä monitoroitaisiin jatkuvasti, koska heillä on 10-kertainen raiskausriski. Siinä ei paljon ihmisoikeudet paina. Siinäpä sitten varot kommunikaatiota jokaisen tuttusi kanssa, kun psykiatri saattaa taas uuden diagnoosi-idean vetäistä hatusta. On menossa suorastaan ylilääkityksen ja ylidiagnosoinnin aikakausi.
Niin että ihan vihjeenä: älä usko kaikkea, mitä psykiatri suoltaa - varsinkaan se lääkkeisiin erikoistunut. Ei sitä ihmisen elämää selvitetä jollain tunnin vastaanotolla ja lääkereseptillä. Ihan psykiatrina toimineiden aika kriittisesti alaan suhtautuneiden kirjoja on. Lue!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoimen_dialogin_hoitomalli
Tuo kuulostaa paljon järkevämmältä nykyisten hörhöjen hämärähommien sijaan, mutta eivätpähän ole syystä tai toisesta saaneet käyttöön, vaikka 15 vuotta aikaa paperin julkaisusta on.