Uusia näkökulmia narsistin moniavioisuuteen

Polyamorikot puhuvat ystävyydestä ja kanssavanhemmuudesta, halaavat toisiaan ja syövät yhdessä ja nauravat yhdessä. He pitävät toisistaan.
Narsisti yritti tehdä tuollaista ollenkaan kysymättä minulta mitä mieltä minä olen moisesta. En ollenkaan pitänyt kenestäkään hänen muista suhteistaan enkä voisi kuvitella ketään heistä ystäväkseni missään elämäntilanteessa vaikken tietäisi narsistista yhtään mitään.

pihavalaisin

Osa polyamorisen suhteen onnea on myötäilo siitä että kumppanini on onnellinen ja se että myös se ystävä on onnellinen.
Mitä narsisti voi tehdä sellaista kenenkään kanssa että siitä voisi tuntea myötäiloa, jos vaikka rakentaisin sellaisen mielikuvitustilanteen että hyväksyisin polyamorisen suhteilun niin että hän sitä eläisi jonkun muun kanssa?

Polyamorikot kertovat toisilleen suhteistaan, ovat empattisia ja luottavat siihen että tulevat ymmärretyiksi. He kertovat että on epävakautta ja mustasukkaisuuttakin eri kausina.
Silloin kun narsisti harrasti muita ja minä olin vielä hänen kanssaan hän kai kuvitteli että minä alan ymmärtämään häntä. Sitä olen mietinyt usein, että oliko hän kuinka tottunut siihen että nainen ymmärtää. Jotenkin tuntui että hän laski minut kastiin jossa ymmärretään loppujen lopuksi.

Ja juuri sillä hetkellä kun hän luotti että ymmärrän, annoinkin tulla ilmi, että ei taida sopia ollenkaan.

pihavalaisin

En ole perehtynyt näiden "pöly-amo-rikkojen" sielunelämään, mutta jouduin seuraamaan vuosia
erään hyvin rikkonaisen pöly-amorin seikkailuja seurakunnan naisten keskuudessa.
Siellähän odotetaan näitä luomakunnan kruunujen ja Jumalan kunnian eli miehen
nöyrää tottelevaisuutta ja kunnioitusta ja ihailua.
Mies sitten liehuu takinhelmat hulmuten sisarten keskuudessa imarrellen ja niistä
oikeista napeista painellen luvaten kullekin, mitä naikkonen haluaa.
Sen laulun mukaan, että pieni pala Liisasta ja pieni pala Niinasta ja hiukan Stiinaa ja hiukan Diinaa...
Kyräilee, mitä kukin tarvitsee ja mistä kenkä kiristää, sillä avioliittoa hän ei kunnioita.
Ensin hän viettelee ja kun on saanut toisen onnesta lääpälleen, hän tuomitsee naisen kevytkenkäisyyden.
Illanistujaisissa narsisti onnistuu saamaan kaikki miehet mustasukkaisiksi ja naiset toisiaan vastaan.
Silloin on ilta oikein onnistunut ja hän tuntee oman etevyytensä.
Vaimo tuntee ja tietää miten narsistin bravuuri-numerot etenevät, koska ne toistuvat.
Tietää miehen tulevan luokseen takaisin osoittaen vaimon voittaneen kaikki muut naiset.
Tosin tämä narsisti jätti aikanaan seurakunnan vastuut ja velvollisuudet.
Vetää sitä pöly-amorin-rooliaan paremmissa piireissä koulutettujen naisten kanssa.
Narsisti ei tarvitse enää kerätä kymmentä köyhää naista elättämään itseään.
Elää nykyisin harvemman varakkaamman siivellä, mutta on keikeutettu toistamiseen alas!
Miltähän se oma lääke maistuu, kun vetää puoleensa kaltaisiaan?

Näin pääsiäisen aikaan luterilainen muistaa Herran sanat aviopuolisoista,
että he tulevat "yhdeksi lihaksi".
Jossain puhutaan myös Herran sanoneen, että se joka yhtyy porttoon,
tulee yhdeksi lihaksi myös hänen kanssaan.

Luin jostain psykologian kirjasta, miten yhtyessä mies ja nainen saavat
myös toistensa henkeä, ajatusta, tunteita, - ymmärrettävää, että omii.
Laskekaapas sitten monenko kanssa on sängyssä,
kun narsku on kokeillut puoli kylän sängyt läpi!
Jokainen kerta jättää jotain itsestään ja saa jotain toisesta.
Kylän siskonpeti omassa makuuhuoneessa!

Ihan nyt kysyn, että eikö seurakunnissa johon lukeutuu muita, kuin niitä oikeita hengessä yhdessä olevia ja omaa sukua puhuta lainkaan huorimuksista, onhan se sentään yksi kymmenestä käskystä. Siinä on jotain vinoutunutta.

Minun seurakunnassani vedän luokseni aivan toisenlaisia ihmisiä, sisältää monenmoista kauneutta. Ja elämäntarinaa. Välillä todella erikoisia sieluja. Mutta huorimuksia he eivät ole.

Siksi hämmästyttää kummastuttaa ajatus huorimus seurakunnasta ja siitä, että pitääkö sellainen olla hyväksyttävää. Eikö sellaista ihmistä neuvota jonkinlaisen avun piiriin, sekin löytyy käskyistä älä himoitse mitään toisen omaa. Palvelijoita, puolisoa yms.

Tuntuu vain kun jotkin uskovaiset kailottaa joidenkin muiden olevan saatanasta, että puhuvatkin ihan itsestään. Sellaista seurakuntaa vetää puoleensa, minkälainen itse on. Ja sellaista elämää eläessään tulee narsistisesti tuhottua useiden uhrien elämän. Joidenka kanssa ei rakenna mitään, ei kuuntele toisen tunteita ja tarpeita vaan narsisti toimii, kuten on jo useiden muiden kanssa tehnyt, ei yhdessä mitään.

Huono seurakunta tarvitsee ehkä puhdistamista.

Narsisti yrittää muuttaa kuljeskelemistaan naisten joukossa ja heidän hyväksikäyttöään ihan muuksi kuin mitä se on. Hän yrittää maalata jotain sellaista kuvaa että hän on naisille tarpeellinen ollut siellä jossain tilanteessa ja auttanut näitä selviytymisessä näiden vaikeuksissa.
Tosiasiassa hän on hypännyt kyllä keskelle hätätilannetta mutta vain voidakseen käyttää hyväkseen ja repiäkseen irti mitä revittävissä on.
Hän soittelee petetyiksi tulleille raivostuneille naisille vain voidakseen todistaa muille jotka puheluita ovat sillä hetkellä kuuntelemassa että on hyvissä väleissä entisiin. Ja ehkä vielä että hänellä on pääsy entisten luo jos niin vain haluaisi.
Narsisti järjestelee puheluita itselleen miten milloinkin niistä hyötyy.

pihavalaisin

Hyvä että ilmiö tunnistetaan.
Jos haluaa käydä kirkossa, tavallinen ev.lut srk on normaalein.
Rukoilla voi yksinkin. Ei tarvi teeskentelijöiden kanssa istua.
Jättäkää ne siat.