Pattayan rumimmat naiset.

Pave oli hieno mies, (RIP) silloin jo eläkkeellä mutta teki minulle työkeikkoja osa- aikaisena tarpeeni ja omien halujensa mukaisesti.
Oli tulipunainen kommunisti ja ollut luottamusmiehenä; minä aivan toisella laidalla poliittisesti ja nimimerkkini mukaisesti. Kuitenkin ystävystyimme mikä on nykyisille globalisteille varmaankin kauhea ajatus.

Olimme käyneet kahteen pekkaan Kuubassa toteamassa sosialismin ihanuutta. Sen parhaat puolet ilmenivät kuitenkin vain turisteille; tajuttoman halpaa oli kaikki. Dollarilla aukenivat kaikki ovet mitä keksiä saattoi. Varsinkin kaikenväriset kuumat tyttöset pyörivine rotupyllyineen salsa- tanssin huumaavissa tunnelmissa ovat jääneet muun ohessa mieleeni.

Pavehan innostui matkaseurastani ja tarjoutui lähtemään mukaani Pattayalle josta olin hänelle paljon kertonut. Tuskin tuo oli aivan kaikkea uskonut.

Meillä oli kuukauden matka ja kolmen viikon päästä Pave kävi jo konkarista; nopea äijä oli oppimaan.
Olimme nättejä likkasia yöseuraksemme haalineet ja niitä tiuhaan vaihtaneet.
Eräänä aamuna ehdotin pientä kilpailua että kumpi löytää rumemman naisen ja sen kanssa on sitten yö vietettävä. Pavehan oli veijari ja lähdimme liikenteeseen.

Omani löysin rantakävelyltä. Hoikka ja pieni tuo oli mutta kasvot lättänenän ohella rokonarpiset. Lähti siltä istumalta käsikynkkääni. Omasta mielestäni tein oivan valinnan.
Pave toppuutteli orastavaa voitonintoani. Baarikierroksella hän hoksasi sitten nelikymppisen löysän hymyilemättömän akkasen jota ei kauneudella oltu pilattu.
Totesimme tasapelin syntyneen.

Mutta mitä ihmettä? Naiset olivat tosi mukavia, ystävystyivät keskenään ja vietimme heidän kanssaan koko jäljellä olevan lomamme eli viikon.
Pattayalta on miljoonia tarinoita; tämä on varmasti yksi pienimmistä mutta ainakin totta.