Tutkijat näyttävät päätyvän lopputulokseen, että Vierumäen vuoden 1918 joukkohaudassa tuskin onkaan mainittua yli 300 vainajaa, vaan ehkä kymmenesosa tästä:
https://www.hs.fi/paivanlehti/23042019/art-2000006080677.html
Perusteena on mm. että lähteiden mukaan Vierumäen risteysalueen taistelussa kaatuneita hautaamaan laitettiin 13 punavankia - huhtikuiseen routaiseen maahan heidän työpanoksensa tuskin olisi riittänyt satojen kuolleiden käsittelyyn. Asiaan saataneen selvyys pian, sillä Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut luvan haudan siirtämiseksi.
Entä Joensuun Siilaisten yhä tyhjentämätön joukkohauta? Vuonna 1992 pystytetyssä muistomerkissä on lähes 30 nimeä, mutta varmaa on, että ainakin osa nimeltä mainituista on jo aikoinaan siirretty hautausmaalle, kuuluisimpana ehkä täälläkin mainittu Johannes Karhapää.
Joensuun suojeluskunta teloitti paikalla reilut toistakymmentä punaista tai muuten epäsuosioonsa joutunutta kaupunkilaista Siilaisten metsässä helmi-maaliskuun vaihteessa 1918. Maaliskuun lopulla ratsuväkijääkärit teloittivat samalla paikalla palveluksesta kieltäytyneitä asevelvollisia. Routaisen maan kaivaminen ei tietenkään ollut yhtään helpompaa kuin Vierumäelläkään. Mataliksi jääneistä haudoista omaiset saivat hakea vainajiaan, mitä tapahtui ilmeisesti ainakin loppuvuodesta.
Siilaisten joukkohaudan siirtäminen olisi todennäköisesti siis Vierumäen hautaa helpompi tapaus. Uskoakseni vainajia siinä on enää alle 20.
Paljonko Siilaisten punahaudassa suomalaisia?
96
1615
Vastaukset
- Anonyymi
Asiaahan on käsitelty tällä foorumilla jo monista näkökulmista, kuten mm. seuraavassa ketjussa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14760737/siilainen-1918---muistomerkin-nimet
Myös uudempi aloitus aiheesta löytyy:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15626462/siilaisten-joukkohaudasta-nousi---pyhimys
Aiheena toki kiinnostava ja järkyttävä, mutta ei pidä unohtaa myöskään noita eri kansallisuuksia edustanutta 99 venäjän armeijan sotilasta, jotka ratsuprikaatin miehet humalassa huvikseen siilaisilla ampuivat.
Tekoa ei voi perustella sodalla tai rankaisutoimella, vaan kyseessä oli puhdas sotarikos jonka tekijät pääsivät kuin koira veräjästä, jättäen ainoastaan mustan häpeätahran suomen armeijan kilpeen. - Anonyymi
Mistä on peräisin tieto ratsujääkäreiden teloittamista kieltäytyneistä?
Montako ja minkä nimisiä?- Anonyymi
Ohto Manninen tutkimuksessaan "Asevelvollisuuden toimeenpano ja siihen suhtautuminen valkoisessa Suomessa kevättalvella 1918" mainitsee, että 25. tai 26.3. torikokouksen jälkeen palveluksesta Joensuussa karkasi noin 75 miestä. Karkulaisista moni oli Liperistä tai Polvijärveltä, ja heidät otettiin pian karkaamisen jälkeen kiinni.
3. ratsujääkärirykmentistä karkureista ammuttiin Mannisen mukaan neljä karkuria.
Kirjassa "Karjalan ratsuväkirykmentti vapaussodassa 1918" (s. 38) kerrotaan, että maaliskuun lopulla lähti 71 asevelvollista yksissä tuumin karkuun ehtien Liperin Taipaleelle asti. Vasta perustetun ratsuväkirykmentin ensimmäisiä tehtäviä olikin ottaa omat karkulaisensa kiinni. Kirjan mukaan näistä neljä teloitettiin 23.3. (?) Siilaisilla suojeluskunnan ampumaradan läheisyydessä.
Vilho Niitemaan "Suomen ratsuväen historia" -teoksessa asiaa selvästi kaunistellaan sanoen, että "liperiläiset karkurit suostuivat myöhemmin palaamaan." Karjalan ratsujääkärirykmentti perustettiin nimellisesti jo Vaasassa 27.2. ja sen toimipaikaksi määrättiin Joensuu. Joitakin Uudenmaan ratsuväkirykmentin ratsumiehiä kutsuttiin uuden rykmentin pesämunaksi, mutta suurin osa miehistöä Joensuuhun saatiin vasta 12.3. jälkeen kutsuntojen kautta. Sittenkin tarvittavaa määrää asevelvollisia oli vaikea saada kokoon.
Ratsuväkirykmentistä oli vastuussa luutnantti Edward Leonard Skarp, jonka muka tietämättä joukko ratsujääkäreitä myös 14.4. vei vartio-osaston vastustamatta Siilaisten metsään ammuttaviksi 100 valikoitua, Raudun taistelusta vangittua venäläisvankia. Näistä yksi suomea puhuva karjalaissyntyinen Sergejeff vapautettiin matkalla, mutta 99 Venäjän armeijan sotilasta murhattiin kuitenkin. Mainittakoon, että näistäkään kaikki eivät olleet etnisiä venäläisiä, vaan mm. virolaisia ja lättiläisiä. Niitemaan mukaan surmat saattoivat selittyä sotilaiden malttamattomuudella sillä kesti yli huhtikuun puolenvälin, ennen kuin ratsuväkirykmenttiä saattoi lähettää rintamalle. Hevosiakin saatiin riittävästi vasta Tampereen 6.4. valloituksen jälkeen.
Siilaisten muistomerkissä on 28 teloitetun suomalaisen nimet. Karjalainen-lehden artikkelin 27.1. 2018 mukaan (lähteenä tutkija Ismo Björn) Siilaisilla ammuttiin 30.3. yhteensä 12 vankia. Aiemmat teloitukset olivat 13.2. (kaksi joensuulaista) ja 25.-26.2. (13 Värtsilän taistelusta tuomittua). Kolmen (Pekka Hovatov, Heikki Mikkonen ja Eino Pitkonen) kotipaikaksi on merkitty Liperi. Kolme muuta on Polvijärveltä. Mahdollisesti myös tätä useampi teloituksista liittyi kutsunnoissa kieltäytymiseen, josta kerrotaan teloitetun myös Värtsilässä paikallisen suojeluskuntaesikunnan omalla päätöksellä. - Anonyymi
Ohto Mannisen mainitsemaksi neljäksi asevelvollisuuskarkuriksi sopisivat "Suomen sotasurmat" -tilaston mukaan liperiläiset Heikki Mikkonen ja Eino Pitkonen, joiden molempien kohdalla on paitsi päiväys 30.3. ja merkintä "mestattu", myös poikkeuksellisesti jopa syy: "tottelemattomuus", ja toiset kaksi ovat ilmeisesti samalle kuolinpäivälle merkityt polvijärveläiset Heikki Sormunen ja Isak Laakkonen, joista jälkimmäisen kohdalla tosin outo merkintä "kaatunut".
Sotasurmalista nimeää maaliskuun 30. päivälle myös neljä muuta mestattua/ammuttua/murhattua, mutta näistä joensuulaista Benjamin Karia rangaistiin keisarinaikaisesta poliisinvirasta, ja Jyväskylässä 7.2. pidätetty Bruno Kortelainen oli Pielisensuun punakaartin johtajia. Joensuulaisten Juho Nousiaisen ja Eino Sorsan syytteet eivät ole tiedossa.
Jos Ismo Björnin tieto 12 tuona ajankohtana teloitetusta pitää paikkansa, loput neljä jää "Sotasurmien" perusteella identifioimatta, koska listan päiväystiedot ovat epävarmoja. Hyvin todennäköisesti nämä olivat kuitenkin liperiläinen Pekka Hovatov (merkintä "mestattu, ?/3"), ilomantsilainen Ivar Korhonen (merkintä "murhattu Joensuu, ?/2") , lahtelainen rautatieläinen Emil Tuomi (merkintä "murhattu, Joensuu, ?/4") ja polvijärveläinen Aatami Tanskanen, josta vain merkintä "kadonnut".
Värtsilän taisteluun osallistumisen takia teloitettiin reilu kuukausi aiemmin 13 miestä, lähinnä värtsiläläisiä ja tohmajärveläisiä. Sen sijaan 30.3. teloitetuilla ei näyttäisi olevan Värtsilän tapahtumiin yhteyttä.
- Anonyymi
Pääasia että valkoiset voittivat eivätkä punaiset saaneet perustettua sosialistista Neuvosto-Suomea itänaapurin tuella 1918. Antaa vainajien olla siellä missä ovat.
- Anonyymi
Mitä voi päätellä ihmisestä, joka samaistuu mieluummin teloittajiin kuin teloitettaviin?
Siilaisten haudat ovat eräille sylkykuppeja ja toisille - SKP tekee Siilaisille aika ajoin kunnianosoituskäyntejä - sankarimuistomerkkejä.
Oikealla kirkkomaalla vainajat olisivat vain vainajia ja sitten olisi sotakin viimein ohitse. Sopisiko sinullekin? - Anonyymi
Minä olisi ollut vuonna 1918 siellä teloittajien puolella, jos tarve olisi sitä vaatinut. Eivät punaiset olisi olleet voittajina yhtään sen armollisimpia vaan olisivat luultavasti seuranneet Leninin ja Stalinin jalanjälkiä vakiinnuttaakseen aseman sosialistisessa Suomessa, jossa olisi ollut yksi sallittu puolue, työleirejä "kansanvihollisille" ja muuta mukavaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä olisi ollut vuonna 1918 siellä teloittajien puolella, jos tarve olisi sitä vaatinut. Eivät punaiset olisi olleet voittajina yhtään sen armollisimpia vaan olisivat luultavasti seuranneet Leninin ja Stalinin jalanjälkiä vakiinnuttaakseen aseman sosialistisessa Suomessa, jossa olisi ollut yksi sallittu puolue, työleirejä "kansanvihollisille" ja muuta mukavaa.
Todennäköisesti oppimattomana ja köyhänä kuitenkin olisit ollut punaisella puolella ja katsellut kiväärinpiippuja edestäpäin.
Nyt on helppo samaistua silloisiin hyväosaisiin, mutta silloin siihen tarvittiin manttaalia tai virka-asemaa.
Toki olihan köyhien perheiden poikia myös valkoisissa ja heidät juuri pistettiin teloittamaan punaisia, jopa omia veljiään ja muita sukulaisiaan. - Anonyymi
Sinäkö poistatit ketjun asiallisimpiin kuuluneen kirjoituksen?
Etkö osaa vai etkö halua keskustella aiheesta? - Anonyymi
ruumita ei paljoa tullut taisteluissa, vaan niiden jälkeen,
urhea tahko pihkalakin uskalsi ampua sairaat vuoteisiinsa ja hoitajat päälle,
erityisesti se tykkäs ampua niskalaukauksia pienille tytöille... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todennäköisesti oppimattomana ja köyhänä kuitenkin olisit ollut punaisella puolella ja katsellut kiväärinpiippuja edestäpäin.
Nyt on helppo samaistua silloisiin hyväosaisiin, mutta silloin siihen tarvittiin manttaalia tai virka-asemaa.
Toki olihan köyhien perheiden poikia myös valkoisissa ja heidät juuri pistettiin teloittamaan punaisia, jopa omia veljiään ja muita sukulaisiaan.Yksi minun esi-isistäni toimi 1920-luvulta alkaen sotilassoittokunnan vääpelinä ja kävi 1940-luvulla Äänislinnassa asti, joten meidän suku oli tiivisti valkoisten puolella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksi minun esi-isistäni toimi 1920-luvulta alkaen sotilassoittokunnan vääpelinä ja kävi 1940-luvulla Äänislinnassa asti, joten meidän suku oli tiivisti valkoisten puolella.
Äänislinnan reissulla ja muutenkin talvi- ja jatkososassa olivat kaikki, niin punikkien kuin valkoistenkin jälkeläiset. Talvisodan jo sanottiin yhtenäistäneen tämän kahtiajakautuneen kansan ja niin se silloin tekikin. Nyt noiden miesten lapsenlapsenlapset jne. alkavat taas hekumoida tuolla kahtiajaolla ja punikki-lahtari asetelmilla kaikkine raadollisuuksineen.
Sitä se autuas tietämättömyys teettää. - Anonyymi
punikt ja valkoiset...
siis punaiset ja lahtarit... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksi minun esi-isistäni toimi 1920-luvulta alkaen sotilassoittokunnan vääpelinä ja kävi 1940-luvulla Äänislinnassa asti, joten meidän suku oli tiivisti valkoisten puolella.
En epäile. Talvisota ja myöhemmät kokemukset yhdistivät kansaa. Tässä puhe onkin vuoden 1918 tapahtumista, ja niissäkin niistä aivan varhaisimmista helmi-maaliskuussa, kun suomalaisten enemmistö ei osannut vielä profiloitua sen enempää valkoiseksi kuin punaiseksikaan.
Paljon on Suomi ja sen yhteiskunta muuttunut sadan vuoden takaisista oloista. Pohjois-Karjalan kunniaksi on sanottava, että 1918 meni täällä läpi vähin yhteenotoin. Kun vielä tuon Siilaisten sotkun saisi loppuun käsiteltyä, voisi ylpeänä sanoa pohjoiskarjalaisten hoitaneen 1918 traumansa oikein esimerkillisesti. - Anonyymi
Siilaisilla 1918 ilman oikeudenkäyntiä murhatuilla ei ollut suunnitelmia Neuvostoliiton perustamisesta.
Heidän kalmojensa dumppaaminen kaupungin metsään on jatkettua hautarauhan rikkomista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä olisi ollut vuonna 1918 siellä teloittajien puolella, jos tarve olisi sitä vaatinut. Eivät punaiset olisi olleet voittajina yhtään sen armollisimpia vaan olisivat luultavasti seuranneet Leninin ja Stalinin jalanjälkiä vakiinnuttaakseen aseman sosialistisessa Suomessa, jossa olisi ollut yksi sallittu puolue, työleirejä "kansanvihollisille" ja muuta mukavaa.
Minun isoukki on ollut tuolla Joensuussa suojeluskunnalla vartijana ja todennäköisesti teloittamassa tuolla siilaisilla.
- Anonyymi
Miksi tuosta on poistettu yksi varsin yksityiskohtaisen analyyttinen kirjoitus siilaisen teloitusten aikajanasta ja tapahtumista? Pahoittiko joku mielensä kun teloitettujen nimet ja teloituspäivät mainittiin? Eikö tällä foorumilla saa kirjoittaa asiaa ja asioista kuten ne tapahtuivat?
Vaikuttaa vieläkin olevan tunteet liian herkillä että pystyttäisiin keskustelemaan aiheesta analyyttisesti ja faktapohjalta. Punikkeja täällä kyllä saa monttuun toivoa ja kirjoitella "siitäs saitte punikit" kommentteja mutta asialliselle historialle ei näy olevan sijaa.- Anonyymi
Olisin ollut varsin kiinnostunut mainitsemastasi aikajanasta. Ammuttujen nimet löytyvät toki Siilaisten muistomerkistäkin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisin ollut varsin kiinnostunut mainitsemastasi aikajanasta. Ammuttujen nimet löytyvät toki Siilaisten muistomerkistäkin
Sotasurmat tietokannan mukaan Joensuussa (siilaisilla) teloitettiin seuraavalla aikajanalla:
Helmikuussa 1918 (Päivämäärää ei mainita) 5 venäläistä ja 2 suomalaista.
13.2. 1 suomalainen
25.-26.2. 6 suomalaista
1.3. 1 suomalainen
7.3. 2 suomalaista
30.3. 6 suomalaista
14.4. 99 venäjän armeijan sotilasta (eri paikkassa)
Lisäksi mainitaan että vielä 11.8. olisi teloitettu 1 suomalainen, mutta tässä lienee tullut päivämäärävirhe?
Kaikkia teloitettuja ei liene viety ko. tietokantaan ja näyttäisi myös että tuomion julistamispäivä on joissain lähteissä merkattu teloituspäiväksi, vaikka teloitukset tapahtuivat myöhemmin.
Lisäksi nuo jossain mainitut 12 hengen teloituspäivät eivät vaikuta uskottavilta, sillä jo joukon hallittavuuden kannalta on ollut helpompi teloittaa tuomitut pienemmissä ryhmissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotasurmat tietokannan mukaan Joensuussa (siilaisilla) teloitettiin seuraavalla aikajanalla:
Helmikuussa 1918 (Päivämäärää ei mainita) 5 venäläistä ja 2 suomalaista.
13.2. 1 suomalainen
25.-26.2. 6 suomalaista
1.3. 1 suomalainen
7.3. 2 suomalaista
30.3. 6 suomalaista
14.4. 99 venäjän armeijan sotilasta (eri paikkassa)
Lisäksi mainitaan että vielä 11.8. olisi teloitettu 1 suomalainen, mutta tässä lienee tullut päivämäärävirhe?
Kaikkia teloitettuja ei liene viety ko. tietokantaan ja näyttäisi myös että tuomion julistamispäivä on joissain lähteissä merkattu teloituspäiväksi, vaikka teloitukset tapahtuivat myöhemmin.
Lisäksi nuo jossain mainitut 12 hengen teloituspäivät eivät vaikuta uskottavilta, sillä jo joukon hallittavuuden kannalta on ollut helpompi teloittaa tuomitut pienemmissä ryhmissä.Joensuun teloituksista ei kaikista ole varmoja päivämääriä. Ilmeisesti kaksi suurta keskittymää oli yöllä 25.-26.2. ja toinen 30.3.
Ensimmäinen saattaa selittyä Mannerheimin juuri tuohon aikaan antaneella "ammutaan paikalla" -käskyllä, jota sovellettiin takautuvasti Värtsilässä vangittuihin. Toisessa aallossa ammuttiin asevelvollisuuskarkureita Liperistä ja Polvijärveltä.
Sotasurmat-listan lähes ainoa lähde Joensuussa teloitetuista värtsiläläisistä on SDP:n 1919 keräämä lomaketieto, jonka kokosi nahkuri Antti Koljonen. Ymmärrettävästi monien kohtaloa hän ei kyennyt täysin selvittämään. Siilaisten muistomerkin nimistä usean hän olettaa tai tietää kuolleen Värtsilässä.
Johannes Karhapään teloituksesta kulkee lähteissä jopa kolme eri päivämäärätietoa.
Tavallaan helppo olettaa, että teloituksia tehtiin pienissä erissä, mutta 14.4. tapahtunut 99 Venäjän armeijan sotilaan teloitus osoittaa toista. Jotain voi toki päätellä tuolloisen teloittajajoukon koosta pelkästään siitä tiedosta, että nämä veivät vangit 18 vartioimaan määrätyn vartiosotilaan ohitse ilman, että nämä uskalsivat hakijoita vastustaa. Ja seuraavana päivänä "kukaan ei tiennyt mitään". Muka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joensuun teloituksista ei kaikista ole varmoja päivämääriä. Ilmeisesti kaksi suurta keskittymää oli yöllä 25.-26.2. ja toinen 30.3.
Ensimmäinen saattaa selittyä Mannerheimin juuri tuohon aikaan antaneella "ammutaan paikalla" -käskyllä, jota sovellettiin takautuvasti Värtsilässä vangittuihin. Toisessa aallossa ammuttiin asevelvollisuuskarkureita Liperistä ja Polvijärveltä.
Sotasurmat-listan lähes ainoa lähde Joensuussa teloitetuista värtsiläläisistä on SDP:n 1919 keräämä lomaketieto, jonka kokosi nahkuri Antti Koljonen. Ymmärrettävästi monien kohtaloa hän ei kyennyt täysin selvittämään. Siilaisten muistomerkin nimistä usean hän olettaa tai tietää kuolleen Värtsilässä.
Johannes Karhapään teloituksesta kulkee lähteissä jopa kolme eri päivämäärätietoa.
Tavallaan helppo olettaa, että teloituksia tehtiin pienissä erissä, mutta 14.4. tapahtunut 99 Venäjän armeijan sotilaan teloitus osoittaa toista. Jotain voi toki päätellä tuolloisen teloittajajoukon koosta pelkästään siitä tiedosta, että nämä veivät vangit 18 vartioimaan määrätyn vartiosotilaan ohitse ilman, että nämä uskalsivat hakijoita vastustaa. Ja seuraavana päivänä "kukaan ei tiennyt mitään". Muka.Niin, venäläiset teloitti armeijan säännöllinen joukko-osasto jolla oli väkeä käskettävissä ko. hommaan.
Punaisten teloituksista huolehti taas suojeluskunta jonka vahvuus oli paljon vähäisempi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joensuun teloituksista ei kaikista ole varmoja päivämääriä. Ilmeisesti kaksi suurta keskittymää oli yöllä 25.-26.2. ja toinen 30.3.
Ensimmäinen saattaa selittyä Mannerheimin juuri tuohon aikaan antaneella "ammutaan paikalla" -käskyllä, jota sovellettiin takautuvasti Värtsilässä vangittuihin. Toisessa aallossa ammuttiin asevelvollisuuskarkureita Liperistä ja Polvijärveltä.
Sotasurmat-listan lähes ainoa lähde Joensuussa teloitetuista värtsiläläisistä on SDP:n 1919 keräämä lomaketieto, jonka kokosi nahkuri Antti Koljonen. Ymmärrettävästi monien kohtaloa hän ei kyennyt täysin selvittämään. Siilaisten muistomerkin nimistä usean hän olettaa tai tietää kuolleen Värtsilässä.
Johannes Karhapään teloituksesta kulkee lähteissä jopa kolme eri päivämäärätietoa.
Tavallaan helppo olettaa, että teloituksia tehtiin pienissä erissä, mutta 14.4. tapahtunut 99 Venäjän armeijan sotilaan teloitus osoittaa toista. Jotain voi toki päätellä tuolloisen teloittajajoukon koosta pelkästään siitä tiedosta, että nämä veivät vangit 18 vartioimaan määrätyn vartiosotilaan ohitse ilman, että nämä uskalsivat hakijoita vastustaa. Ja seuraavana päivänä "kukaan ei tiennyt mitään". Muka.Wikipedian lainauksen mukaan venäläisvankeja saattamassa olisi ollut noin 40 ratsuväkijääkäriä. Joukon johtajan henkilöllisyys on jäänyt epäselväksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Joensuun_teloitukset
Joissakin artikkeleissa teloitusta oli kuvattu humalaisten päähänpistoksi, mutta pari humalaista ei olisi sataa elämästään kamppailevaa vankia paimentanut.
- Anonyymi
Siilaisten haudat pitäisi avata ja siirtää kaikki vainajat niistä siunattuun maahan. Näin pikkuhiljaa unohtuisi alueen synkkä kaiku ja vapautuisi kaupungin tarvitsemaa rakennusmaatakin.
- Anonyymi
Eiköhän lie hieman helpompaa siunata se maa siunatuksi, jossa luut lepäävät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eiköhän lie hieman helpompaa siunata se maa siunatuksi, jossa luut lepäävät.
On varmasti, mutta silloin ei siihen mitään myöskään rakenneta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eiköhän lie hieman helpompaa siunata se maa siunatuksi, jossa luut lepäävät.
Uskoakseni Siilainen on jo moneen kertaan siunattu, siunailtu ja kirottu. Kaiken sen, ja sadan vuoden jälkeenkin ne ruumiit, määrä ja henkilöllisyys tuntematon, yhä makaavat siellä. Tämä ei siunaamalla muutu, vaan haudat siirtämällä.
Totta on, että esimerkiksi Tammisaaren Dragsvikin sekä Helsingin Santahaminan joukkohaudat vuodelta 1918 ovat niin laajat, että pitää tyytyä hyväksymään ne hautausmaina. Ainakin kunnes joku tuleva sukupolvi kykenee purkamaan nekin. - Anonyymi
Mitähän sinne pitää rakentaa kun ne luut on siirrettävä pois?
Voisiko ne luut panna isoon sinkkirkkuun ja sitten arkku maahan. Siinä ne on helppo sitten siirtää seuraavaan paikkaan, joka tulee mieleen ja tuntuu sopivalta. - Anonyymi
Oikealle hautausmaalle saakka päätyneitä luita ei ole koskaan ollut tapana siirtää enää minnekään.
Koska Siilaisille oletettavasti haudattujen värtsiläläisten ja pälkjärveläisen kotikunnat ovat Venäjän puolella, siirto Joensuun hautausmaalle riittänee. Värtsilän manttelinperijänä tosin toimii nykyinen Tohmajärven kunta, johon kuuluvalla Värtsilän kylällä on myös oma hautausmaansa - vaikka ei tietenkään enää se sama, joka oli käytössä Vanhan Värtsilän aikaan 1918.
Vainajista kannattaa siirron yhteydessä ottaa DNA-näytteet, jotta heidät voidaan yhdistää elossa oleviin sukulaisiin ja sitä kautta tunnistaa. Tämän jälkeen voi neuvotella myös vainajan saattamisesta kotikuntansa kirkkomaalle. Siilaisten vainajien omaisia ja lähiomaisten hautoja löytynee niistäkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitähän sinne pitää rakentaa kun ne luut on siirrettävä pois?
Voisiko ne luut panna isoon sinkkirkkuun ja sitten arkku maahan. Siinä ne on helppo sitten siirtää seuraavaan paikkaan, joka tulee mieleen ja tuntuu sopivalta.Laajeneva kaupunki tarvitsee rakennusmaata, ihan turha hyvää maata pitää tyhjänpanttina metsähautojen takia kun on oikeitakin hautausmaita olemassa.
Arkeologit ja metallinetsijät vaan hommiin hoitamaan ylösotto, tutkiminen ja siirto.
Saattaisi paljastua historiastakin jotakin uutta. - Anonyymi
SKP lienee mieltynyt palvontapaikkaansa, ja Siilaisten muistomerkin suunnittelijankin sinänsä kaunista teosta pitää kunnioittaa, mutta vainajien ei tarvitse olla osana taideteosta. Heidän paikkansa on hautausmaalla. Muistomerkki voisi toki jäädä vaikka uudisrakennusten keskelle.
Muistomerkin tekstin asiavirheet olisi myös hyvä korjata. Parempi olisi, jos sen selitystekstit poistettaisiin kokonaan, sillä niiden pateettinen sisältö näyttää kärsivän vuosien mittaan inflaatiota. Näin on käynyt mm. Tammisaaren joukkohaudan mahtipontisille, kommunistien sanelemalle muistotekstille. 2018 nimilaattojen uusimisen yhteydessä Tammisaaressa myös niiden ohessa olevat selitystekstit aforismeineen vaihdettiin toisiin, jotka nekin jo kohta tuoreeltaan alkavat kuulostaa jälkeenjääneiltä. Hauta saisi mieluusti olla ilman jälkipolvien saarnatekstejä. Kuolleet ovat kylmä fakta - heidän kuolemaansa selittävät sepustukset aina vain pieleen menevää tulkintaa.
- Anonyymi
Hyvää vappua yliopistokaupunki Joensuulle! Haalariväki onkin raahustanut pitkin Yliopistonkatua jo viikon päivät.
Valkolakit ylpeästi esille! - Anonyymi
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta on arvostellut Vierumäen haudan avaamista. Ongelma on, lähestytäänkö asiaa hautaustoimilain vai muinaismuistolain näkökulmasta.
https://yle.fi/uutiset/3-10550770
Muinaismuistoksi on perinteisesti katsottu kaikki yli 100 vuotta vanha muinaisjäännös. 1918 tapahtumista on tuo aika kulunut juuri ja juuri.
Oma lukunsa on, riittääkö tässä tapauksessa ruumiiden siirto, vai tarvitaanko myös rikosteknisiä tutkimuksia, joissa väkivaltaiseen kuolemaan liittyvät rikosepäilyt suljetaan pois.- Anonyymi
Vierumäen joukkohaudan tyhjennys lienee ennakkotapaus, jonka kokemuksia voi hyödyntää Siilaisten huomattavasti pienemmässä kohteessa.
Vierumäellä rahoittajakin on selvä: tontin omistaja Versowood maksaa yhdessä kaupungin kanssa.
Sillaisilla kaavoitus ei vielä uhkaa hautaa ympäröivää puistometsää, mutta kun asia tulee ajankohtaiseksi, Joensuun kaupunki ja seurakunnat osallistunevat.
- Anonyymi
Vierumäellä tehtävään lähdetään mm. arkeologien voimin:
https://yle.fi/uutiset/3-10529219
Jossain määrin tehtävä muistuttaa myös Lappeenrannan Huhtiniemen hautojen avaamista, johon ryhdyttiin vainajien alkuperän selvittämiseksi., sitkeä huhu kun yhdisti ne 1944 suomalaisten sotilaiden rangaistusluonteisiin teloituksiin. Kaivauksissa selvisi paikan olevan venäläinen sotilashautausmaa 1800-luvulta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huhtiniemen_joukkohaudat- Anonyymi
Vierumäellä ehdittiin juuri 2019 loppuvuodesta paikantaa joukkohaudan sijainti poistamalla päällyskerros maata oletetusta kohdasta. Itse joukkohautaa ei vielä avattu, siihen ryhdyttäneen tänä kesänä 2020.
Siilaisilla tehtävä olisi tätäkin helpompi, koska haudattujen määrä on pienempi. Epäselvää on yhä, moniko loppujen lopuksi Siilaisilla makaa. 1920 lehtitietojen mukaan jopa kaikki olisi siirretty hautausmaalle. Tällöin koko hautamuistomerkki Siilaisilla olisi turha. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vierumäellä ehdittiin juuri 2019 loppuvuodesta paikantaa joukkohaudan sijainti poistamalla päällyskerros maata oletetusta kohdasta. Itse joukkohautaa ei vielä avattu, siihen ryhdyttäneen tänä kesänä 2020.
Siilaisilla tehtävä olisi tätäkin helpompi, koska haudattujen määrä on pienempi. Epäselvää on yhä, moniko loppujen lopuksi Siilaisilla makaa. 1920 lehtitietojen mukaan jopa kaikki olisi siirretty hautausmaalle. Tällöin koko hautamuistomerkki Siilaisilla olisi turha.Minunkin mielestäni muistomerkin oikea paikka olisi hautausmaalla tai jollakin muulla keskeisellä paikalla eikä tuolla metsässä. Siilaisen muistomerkillä nyt muistetaan vain teloitusta, ei itse vainajia. Eli muistomerkki on poliittinen.
Luin mielenkiintoisen kirjan, Jukka Partasen Isänmaa ja raja, Suojeluskunnat Pohjois-Karjalassa 1917-1944. Hyvä teos suojeluskuntien historiasta, kertoo hyvin mm. siilaisen keskusampumaradasta ja leirialueesta.
Teos on kuitenkin tyypillisen kaunisteleva ja siitä onkin sattumalta jätetty pois tärkeimmät osat suojeluskunnan toiminnasta punavankien käsittelyssä, tuomioissa ja tuomioiden täytäntöönpanossa.
Myöskin suojeluskunnan osuus 1939-44 sotilaskarkureiden yms. käsittelyssä, kuulustelussa jne. on jätetty kertomatta. Samoin kuin suojeluskunnan desanttijahdit ja toiminta desantteja vastaan.
Tuo punaisten hautahan sijaitsee juuri tuolla suojeluskuntien keskusampumaradan ja leirialueen maastossa. Sattumaltako, tuskin. Kuitenkin siitä edelleen halutaan vaieta ja se vielä nykyvalossakin ihmetyttää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vierumäellä ehdittiin juuri 2019 loppuvuodesta paikantaa joukkohaudan sijainti poistamalla päällyskerros maata oletetusta kohdasta. Itse joukkohautaa ei vielä avattu, siihen ryhdyttäneen tänä kesänä 2020.
Siilaisilla tehtävä olisi tätäkin helpompi, koska haudattujen määrä on pienempi. Epäselvää on yhä, moniko loppujen lopuksi Siilaisilla makaa. 1920 lehtitietojen mukaan jopa kaikki olisi siirretty hautausmaalle. Tällöin koko hautamuistomerkki Siilaisilla olisi turha.Laitappa tänne tarkemmat lähteet 1920 lehtitiedoista jos väität tuollaista. Tuo väite voi olla yhtä lailla tuulesta temmattu ja toisaalta ei kannata sokeasti uskoa kaikkea mitä lehdissä kirjoitetaan, varsinkin mitä tuolloin kirjoitettiin. Olen havainnut miten paljon lehtilähteissä on täysin väärää tietoa. Miten muistomerkki voi turha jos paikalla on tapettu ihmisiä? Onpa outoa logiikkaa. Antaa muistomerkin olla paikallaan, vaikka joillekin tuntuu olevan jostain syystä vaikeaa hyväksyä tosiasiat, että paikalla on teloitettu ihmisiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minunkin mielestäni muistomerkin oikea paikka olisi hautausmaalla tai jollakin muulla keskeisellä paikalla eikä tuolla metsässä. Siilaisen muistomerkillä nyt muistetaan vain teloitusta, ei itse vainajia. Eli muistomerkki on poliittinen.
Luin mielenkiintoisen kirjan, Jukka Partasen Isänmaa ja raja, Suojeluskunnat Pohjois-Karjalassa 1917-1944. Hyvä teos suojeluskuntien historiasta, kertoo hyvin mm. siilaisen keskusampumaradasta ja leirialueesta.
Teos on kuitenkin tyypillisen kaunisteleva ja siitä onkin sattumalta jätetty pois tärkeimmät osat suojeluskunnan toiminnasta punavankien käsittelyssä, tuomioissa ja tuomioiden täytäntöönpanossa.
Myöskin suojeluskunnan osuus 1939-44 sotilaskarkureiden yms. käsittelyssä, kuulustelussa jne. on jätetty kertomatta. Samoin kuin suojeluskunnan desanttijahdit ja toiminta desantteja vastaan.
Tuo punaisten hautahan sijaitsee juuri tuolla suojeluskuntien keskusampumaradan ja leirialueen maastossa. Sattumaltako, tuskin. Kuitenkin siitä edelleen halutaan vaieta ja se vielä nykyvalossakin ihmetyttää.Tuo kirja luo kuvan suojeluskunnista kivan puuhastelun ja maanpuolustuskasvatuksen vapaaehtoisina kerhoina, joissa urheiltiin ja kilpailtiin, harjoiteltiin sotilastaitoja ym. kivaa äijä touhua.
Kirja sivuuttaa kuitenkin täysin ne epämukavat paskahommat joita suojeluskunnat myös hoitivat, kuten juuri vankeihin, desantteihin ja jopa mielivaltaisiin kotitarkastuksiin liittyvät asiat.
Suoritettiin vangitsemisia, kuulusteluja, vartiointia, teloituksia, etsittiin kiellettyä materiaalia ja kirjallisuutta työläiskodeista, suljettiin ja avartioitin työväentaloja.
Iso osa suojeluskuntalaisista kuului myös lapuan liikkeeseen ja osallistui kyydityksiin ja kaiken huipentumana osa osallistui myös mäntsälän kapinaan laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan.
Osasta on puhuttu mutta osasta edelleen vaietaan. Olisi kuvitellut että kun nykyaikana tehdään em. kaltainen historianteokseksi tarkoitettu kirja, olisi myös kerronta siinä rehellistä ja monipuolista. Yksisilmäistä historiaa olemme lukeneet jo ihan tarpeeksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laitappa tänne tarkemmat lähteet 1920 lehtitiedoista jos väität tuollaista. Tuo väite voi olla yhtä lailla tuulesta temmattu ja toisaalta ei kannata sokeasti uskoa kaikkea mitä lehdissä kirjoitetaan, varsinkin mitä tuolloin kirjoitettiin. Olen havainnut miten paljon lehtilähteissä on täysin väärää tietoa. Miten muistomerkki voi turha jos paikalla on tapettu ihmisiä? Onpa outoa logiikkaa. Antaa muistomerkin olla paikallaan, vaikka joillekin tuntuu olevan jostain syystä vaikeaa hyväksyä tosiasiat, että paikalla on teloitettu ihmisiä.
Nostan hattua pyynnöllesi laittaa lähdeviite Siilaisten hautojen siirrosta kertovaan artikkeliin. Myönnänkin erehtyneeni, vuosiluku oli 1922. Asiasta kirjoitti "Suur-Karjala"-lehti 4.2. 1922, ja artikkelia lainasi sellaisenaan "Mikkelin sanomat" 8.2.1922.
..."on syytä huomauttaa, ettei saatujen tietojen mukaan Siilaisille ole enää haudattuna ainoatakaan suomalaista, vaan ainoastaan ryssiä, sillä kaikki kapinalliset suomalaiset on sieltä siirretty muualle."
Työväenlehti "Kansan Voima" vastasi 7.2. myös sanomalehti "Karjalaisen" levittämään tietoon kiistäen sen: "suomalaisten ruumiita lienee sanotulla kankaalla kuinka paljon vielä", epäillen myös, että "paha omatunto vai mikä saattaneekin eräitä ihmisiä raivoamaan". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nostan hattua pyynnöllesi laittaa lähdeviite Siilaisten hautojen siirrosta kertovaan artikkeliin. Myönnänkin erehtyneeni, vuosiluku oli 1922. Asiasta kirjoitti "Suur-Karjala"-lehti 4.2. 1922, ja artikkelia lainasi sellaisenaan "Mikkelin sanomat" 8.2.1922.
..."on syytä huomauttaa, ettei saatujen tietojen mukaan Siilaisille ole enää haudattuna ainoatakaan suomalaista, vaan ainoastaan ryssiä, sillä kaikki kapinalliset suomalaiset on sieltä siirretty muualle."
Työväenlehti "Kansan Voima" vastasi 7.2. myös sanomalehti "Karjalaisen" levittämään tietoon kiistäen sen: "suomalaisten ruumiita lienee sanotulla kankaalla kuinka paljon vielä", epäillen myös, että "paha omatunto vai mikä saattaneekin eräitä ihmisiä raivoamaan".Totta on, että sotatilanteessa osapuolten sanomalehdet kuvasivat vastapuolta erittäin toisistaan poikkeavalla tavalla. Tyypillisesti vastapuoli pyrittiin epäinhimillistämään ja toisaalta tekemään sen sodankäynti naurettavaksi ja amatöörimiseksi. Osin liioittelu suuntaan ja toiseen jatkui vielä sodan jälkeen, vaikka lähdekriittisempikin tarkastelu olisi jo ollut mahdollista.
Noissa vuoden 1922 lehtitiedoissa hämmästyttää faktojen yhä ehdoton vastakkaisuus. Oikeistolehdet: Siilaisilla ei ole enää yhtään haudattua suomalaista. Työväenlehdet: Siilaisilla on edelleen huomattava määrä suomalaisia vainajia.
Entä viisaampi nykyhetki? Ei yhtään parempi!
Emme edelleenkään osaa vastata kysymykseen, ketkä 1918 teloitetuista suomalaisista yhä makaavat Siilaisten muistomerkin kupeessa.
Emme tiedä edes heidän lukumääräänsä, mikä on tutkimuksellinen häpeä.
- Anonyymi
Helsingissä Olympiastadionin viereisellä Mäntymäellä oli 1918 punaisten perustama "luokkasodassa kaatuneiden" sankarihautausmaa.
https://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/m-ntym-ki-t-rke-muistinpaikka
Helsingin sotasurmia esitelleen kirjan mukaan Mäntymäelle haudattuja oli 146. Valkoisten vallattua Helsingin koko punaiseksi sankarimuistomerkiksi tarkoitettu paikka tyhjennettiin vainajista, jotka siirrettiin Malmin hautausmaalle jo toukokuussa 1918.
Joensuussa tällainen toimenpide jäi tekemättä. - Anonyymi
Eräälle edelliselle nkirjoittajalle. Oli kiva kun suojeluskunnat "puuhastelivat" aikoinaan. Osaltaan sen ansiosta saattoi Suomi säilyä itsenäisenä vv. 1939-45 otteluissa. Ellei, niin joukkohaudat olisivat hyvin, hyvin paljon pitempiä.
- Anonyymi
Ei puuhastelussa ole mitään moittimista ja oman panoksensa maanpuolustusvalmiuteen suojeluskunta antoi, se on totuus joka ei muuksi muutu.
Mutta kritiikki kohdistuikin kaunisteluun. Miksi kaikista suojeluskunnan toimista ei voi edes virallisessa historiassa vieläkään puhua rehellisesti, vaikka koko järjestön laukkauttamisestakin on kulunut jo 75 vuotta?
Kirkkaimmassakin kilvessä on omat tahransa, eikä niille voi mitään. Miksi siis peitellä asioita? - Anonyymi
Suojeluskunnat vuosina 1917-1918 olivat hyvinkin erilaisia kuin suojeluskunnat 1920-1944. Suojeluskuntiin liittyvistä mielikuvista vuonna 2020 puhujat elävät puolestaan jo kolmannensorttista, joko kiiltokuvamaista tai sitten inhorealistista todellisuutta.
Suojeluskunnat 1918 alussa olivat väliaikaisiksi tarkoitettu ratkaisu. Tarkoitus oli säilyttää järjestys paikallistasolla paikallisin voimin. Koordinointi ontui aluksi pahastikin, ja poikkeusoloissa paikallistasolla tehtiin myös selkeitä laittomuuksia, olkoonkin, että suojeluskuntien tehtävä oli laillisuuden palauttaminen. Toteuttajat kun 1918 olivat molemmin puolin rintamaa enimmäkseen sodankäynnin amatöörejä.
1918 suojeluskuntiin liittyi ja niille tukeaan tarjosi huomattava määrä tavallisia kansalaisia, jotka eivät myöhempinä vuosikymmeninä politisoituneessa suojeluskuntatyössä jatkaneet. Jos kokonaiskuvassa voidaan suojeluskunnille antaa se arvo, mikä niille itsenäisyyden vakiinnuttamisprosessissa kuuluu, ei tarvitse silti sulkea silmiä tuona poikkeuksellisena aikana tapahtuneilta laittomuuksilta. Varsinkaan sitä ei tarvitsisi tehdä vuonna 2020, kun 1918 konfliktin osapuolista kukaan ei ole henkilökohtaisesti loukkaantumassa. Anonyymi kirjoitti:
Suojeluskunnat vuosina 1917-1918 olivat hyvinkin erilaisia kuin suojeluskunnat 1920-1944. Suojeluskuntiin liittyvistä mielikuvista vuonna 2020 puhujat elävät puolestaan jo kolmannensorttista, joko kiiltokuvamaista tai sitten inhorealistista todellisuutta.
Suojeluskunnat 1918 alussa olivat väliaikaisiksi tarkoitettu ratkaisu. Tarkoitus oli säilyttää järjestys paikallistasolla paikallisin voimin. Koordinointi ontui aluksi pahastikin, ja poikkeusoloissa paikallistasolla tehtiin myös selkeitä laittomuuksia, olkoonkin, että suojeluskuntien tehtävä oli laillisuuden palauttaminen. Toteuttajat kun 1918 olivat molemmin puolin rintamaa enimmäkseen sodankäynnin amatöörejä.
1918 suojeluskuntiin liittyi ja niille tukeaan tarjosi huomattava määrä tavallisia kansalaisia, jotka eivät myöhempinä vuosikymmeninä politisoituneessa suojeluskuntatyössä jatkaneet. Jos kokonaiskuvassa voidaan suojeluskunnille antaa se arvo, mikä niille itsenäisyyden vakiinnuttamisprosessissa kuuluu, ei tarvitse silti sulkea silmiä tuona poikkeuksellisena aikana tapahtuneilta laittomuuksilta. Varsinkaan sitä ei tarvitsisi tehdä vuonna 2020, kun 1918 konfliktin osapuolista kukaan ei ole henkilökohtaisesti loukkaantumassa.Perustetaan suojeluskunnat uudelleen, mutta pannaan nimeksi Punakaarti, niin vihervassarit eivät vastusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suojeluskunnat vuosina 1917-1918 olivat hyvinkin erilaisia kuin suojeluskunnat 1920-1944. Suojeluskuntiin liittyvistä mielikuvista vuonna 2020 puhujat elävät puolestaan jo kolmannensorttista, joko kiiltokuvamaista tai sitten inhorealistista todellisuutta.
Suojeluskunnat 1918 alussa olivat väliaikaisiksi tarkoitettu ratkaisu. Tarkoitus oli säilyttää järjestys paikallistasolla paikallisin voimin. Koordinointi ontui aluksi pahastikin, ja poikkeusoloissa paikallistasolla tehtiin myös selkeitä laittomuuksia, olkoonkin, että suojeluskuntien tehtävä oli laillisuuden palauttaminen. Toteuttajat kun 1918 olivat molemmin puolin rintamaa enimmäkseen sodankäynnin amatöörejä.
1918 suojeluskuntiin liittyi ja niille tukeaan tarjosi huomattava määrä tavallisia kansalaisia, jotka eivät myöhempinä vuosikymmeninä politisoituneessa suojeluskuntatyössä jatkaneet. Jos kokonaiskuvassa voidaan suojeluskunnille antaa se arvo, mikä niille itsenäisyyden vakiinnuttamisprosessissa kuuluu, ei tarvitse silti sulkea silmiä tuona poikkeuksellisena aikana tapahtuneilta laittomuuksilta. Varsinkaan sitä ei tarvitsisi tehdä vuonna 2020, kun 1918 konfliktin osapuolista kukaan ei ole henkilökohtaisesti loukkaantumassa.suojeluskunnista ja maalaisliitosta,
sikisi suomen ensimmäiset terroristit,
jotka kiersivät suomea ihmisiä murhaamassa... - Anonyymi
PekkaPeitsi kirjoitti:
Perustetaan suojeluskunnat uudelleen, mutta pannaan nimeksi Punakaarti, niin vihervassarit eivät vastusta.
Mihinköhän tarkoitukseen "suojeluskunnat" pitäisi nyt perustaa? Vuoden 1918 tilannetta ei voi mitenkään kopioida.
Ovatko Soldiers of Odin tämän päivän suojeluskuntalaisia? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihinköhän tarkoitukseen "suojeluskunnat" pitäisi nyt perustaa? Vuoden 1918 tilannetta ei voi mitenkään kopioida.
Ovatko Soldiers of Odin tämän päivän suojeluskuntalaisia?sitä ahdistaa,
ja se luulee että se on KOMMUNISTIEN syy... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
suojeluskunnista ja maalaisliitosta,
sikisi suomen ensimmäiset terroristit,
jotka kiersivät suomea ihmisiä murhaamassa...Anteeksi. Korjaan epähuomiossa sanomasi virheen.
Siis ne olivat punakaartien porukkaa, jotka ensimmäisinä kiersivät ihmisiä murhaamassa ja terrorisoimassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anteeksi. Korjaan epähuomiossa sanomasi virheen.
Siis ne olivat punakaartien porukkaa, jotka ensimmäisinä kiersivät ihmisiä murhaamassa ja terrorisoimassa.Juuri näin, kuten nykyään vihreä terrorismi tuo mustakaartilaisia ja muita manuja. Mitä tehdään jos nousevat vastarintaan, samaako, niinhän sitä sanotaan historia toistaa itseään.Syyriassaa on sadansuoden päästä vastaavaa kerrottavaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anteeksi. Korjaan epähuomiossa sanomasi virheen.
Siis ne olivat punakaartien porukkaa, jotka ensimmäisinä kiersivät ihmisiä murhaamassa ja terrorisoimassa.Tietääkseni tässä keskustelussa ei ollut aiheena kuka ensimmäiseksi ja kuka viimeiseksi kävi naimassa äitiäsi, vaan mitä Joensuussa aiotaan tehdä Siilaisten metsävainajille, joista ei edes lukumäärää tiedetä.
Onko 1918 sota käsittelemättä Joensuussa vielä 2118, kun muualla vainajat ovat saaneet rauhan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietääkseni tässä keskustelussa ei ollut aiheena kuka ensimmäiseksi ja kuka viimeiseksi kävi naimassa äitiäsi, vaan mitä Joensuussa aiotaan tehdä Siilaisten metsävainajille, joista ei edes lukumäärää tiedetä.
Onko 1918 sota käsittelemättä Joensuussa vielä 2118, kun muualla vainajat ovat saaneet rauhan?Siilaisilla lepää 2 99 eli 101 venäläistä. Erikoista kyllä, kaikki tiedetään nimiltä.
Siilaisilla lepää myös 0-20 suomalaista. Ehkä. Nimet selvittämättä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietääkseni tässä keskustelussa ei ollut aiheena kuka ensimmäiseksi ja kuka viimeiseksi kävi naimassa äitiäsi, vaan mitä Joensuussa aiotaan tehdä Siilaisten metsävainajille, joista ei edes lukumäärää tiedetä.
Onko 1918 sota käsittelemättä Joensuussa vielä 2118, kun muualla vainajat ovat saaneet rauhan?Siilaisilla lepää 2 99 eli 101 venäläistä. Erikoista kyllä, kaikki tiedetään nimiltä.
Siilaisilla lepää myös 0-20 suomalaista. Ehkä. Nimet selvittämättä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siilaisilla lepää 2 99 eli 101 venäläistä. Erikoista kyllä, kaikki tiedetään nimiltä.
Siilaisilla lepää myös 0-20 suomalaista. Ehkä. Nimet selvittämättä."Kansan Voima" kirjoitti 18.12. 1923 Värtsilä-teemanumerossaan:
"Moni värtsiläläinen sai astua Kangaspuron varrelle jossa voittajien kuula lopetti heidän työväen pyrkimyksilleen intoa ja lämpöä uhkuneen elämänsä."
Kyseisellä Kangaspurolla tarkoitetaan paikkaa Vanhassa Värtsilässä. Paikallisten muistitietojen mukaan sen varrelle olisi 1918 haudattu laittomasti ammuttuja punaisia. On epävarmaa, montako punaista sinne haudattiin, ja siirrettiinkö vainajat sieltä myöhemmin. Kangaspuron läheisyyteen perustettiin myös pian uusi hautausmaa - ehkä juuri "punahautojen" paikalle? Eri lähteet antavat myös eri tietoja teloituspaikasta. Jotkut Joensuun Siilaisten muistomerkissä mainitut miehet on perimätiedon mukaan sittenkin teloitettu Värtsilässä ja haudattu sinne.
Siilaisten muistomerkin nimilista saattaa olla virheellinen. Varmaa on, että kaikki listassa mainitut eivät ole enää tällä paikalla haudattuja.
- Anonyymi
Ei kai siellä ole yhtään, kaikki somaleita.
- Anonyymi
Kas siinäpä oiva esimerkki eräiden kansalaisten tietämyksestä ja sivistyksestä.
Tosin ymmärrys oli samalla tasolla jo 1918 ihmisillä, eihän noita joukkohautoja muuten edes olisi... - Anonyymi
Kiitos kommentistasi.
Sillä tulit todistaneeksi, että ihmisen typeryyden häviämiseksi 102 vuotta on liian lyhyt aika. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos kommentistasi.
Sillä tulit todistaneeksi, että ihmisen typeryyden häviämiseksi 102 vuotta on liian lyhyt aika.Mitä typerää on mielestäsi kumota väittämä että siilaisen joukkohaudassa olisi muka somaleita? Oikeassa olet, ei riitä 102 vuotta, ei läheskään...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä typerää on mielestäsi kumota väittämä että siilaisen joukkohaudassa olisi muka somaleita? Oikeassa olet, ei riitä 102 vuotta, ei läheskään...
Kommentti oli reaktio siihen "kaikki-somaleita" -aivopieruun tuossa edellisessä viestissä.
Kanssasi olen sen sijaan samaa mieltä.
Jos ihmiset ovat yhä tuolla lailla hullujen vietävissä, ei ihme, että myös vuonna 1918 niin oli.
- Anonyymi
Miks kuolivat. Tautiko vei.
- Anonyymi
Juu tauti. Punatauti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu tauti. Punatauti.
Onneksi punatauti katosi pääosin vuoden 1991 lopulla, vaikka kyseisen taudin kantajia esiintyy eri muodoissa edelleen mm. Kiinassa, Kuubassa ja muutama tapaus löytyy vielä Suomestakin. Heidän nykyinen peitejärjestönsä tunnetaan nimellä Vasemmistoliitto.
- Anonyymi
Tautipa tauti. Se tauti tosin ei jyllännyt näissä ammutuissa vaan heidän ampujiensa ja heidän käskijöidensä korvien välissä.
Mitä Tammisaaren leiriin tulee, siellä vangit kuolivat liki sataprosenttisesti leirillä riehuviin toisintokuumeeseen ja ehkä myös influenssaan, jota sittemmin espanjantaudiksi kutsuttiin. Siilaisten tapauksessa vain luoti oli kuolemaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onneksi punatauti katosi pääosin vuoden 1991 lopulla, vaikka kyseisen taudin kantajia esiintyy eri muodoissa edelleen mm. Kiinassa, Kuubassa ja muutama tapaus löytyy vielä Suomestakin. Heidän nykyinen peitejärjestönsä tunnetaan nimellä Vasemmistoliitto.
Ja johtajanaan ruotsalainen Li Andersson. Punatauti on edelleenkin vahvasti nousemaan päin. Katsokaa vain eduskuntaa ja hallitusta, vain 10%:n kannatuksella on mukana keskusta ja muut ovatkin sitte enemmän tai vähemmän punatautiisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onneksi punatauti katosi pääosin vuoden 1991 lopulla, vaikka kyseisen taudin kantajia esiintyy eri muodoissa edelleen mm. Kiinassa, Kuubassa ja muutama tapaus löytyy vielä Suomestakin. Heidän nykyinen peitejärjestönsä tunnetaan nimellä Vasemmistoliitto.
Kyllä joka maassa taitaa olla "vasemmisto"-puolue, ja myös "oikeisto"-puolue.. yhtä pahoja jos pääsee vallankahvaan kiinni. oikesto =rikkaat ja "ääri"-oikeisto =Natiolistit "natsit".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja johtajanaan ruotsalainen Li Andersson. Punatauti on edelleenkin vahvasti nousemaan päin. Katsokaa vain eduskuntaa ja hallitusta, vain 10%:n kannatuksella on mukana keskusta ja muut ovatkin sitte enemmän tai vähemmän punatautiisia.
Pääasia, ettei hallituksessa ole yhtä ainoata puoluetta, jonka mielestä Suomen ainoa laki on "1918 Siilaisten laki".
- Anonyymi
Niin. Sitä oli tautija ennen vanhaan monenlaisia. Hyvä kun muistavat tautijen uhria.
- Anonyymi
Laittomien teloitusten tekijät on pitkälle mahdolllista selvittää. Heille ei muistomerkkiä tosin ole luvassa.
Murha ei vanhene koskaan - eikös niin? - Anonyymi
Laittomien teloitusten tekijät on pitkälle mahdolllista selvittää. Heille ei muistomerkkiä tosin ole luvassa.
Murha ei vanhene koskaan - eikös niin? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laittomien teloitusten tekijät on pitkälle mahdolllista selvittää. Heille ei muistomerkkiä tosin ole luvassa.
Murha ei vanhene koskaan - eikös niin?99 viattoman venäjän sotilaan teloittajille on muistomerkki ja ihan kirkon kupeella.
Karjalan ratsujääkärien muistomerkki siellä tököttää muistuttamassa että sen joukon miehet tuon joukkomurhan tekivät. Kaikki painettiin villaisella ja unohdettiin, kunnes 1960-luvun lopulla tietyöt siilaisilla toivat tapahtuman taas päivänvaloon. Hiljaista on tosin ollut senkin jälkeen, asiasta ei haluta puhua koska virallista suomea hävettää vieläkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
99 viattoman venäjän sotilaan teloittajille on muistomerkki ja ihan kirkon kupeella.
Karjalan ratsujääkärien muistomerkki siellä tököttää muistuttamassa että sen joukon miehet tuon joukkomurhan tekivät. Kaikki painettiin villaisella ja unohdettiin, kunnes 1960-luvun lopulla tietyöt siilaisilla toivat tapahtuman taas päivänvaloon. Hiljaista on tosin ollut senkin jälkeen, asiasta ei haluta puhua koska virallista suomea hävettää vieläkin.Siilaisten 99 venäläisen murhat ollsivat nykyään sotarikos.
28 suomalaisen murhia Siilaisill voisi yhä tutkia siviilirikoksina. Varsinkin kun ei ole tietoa siitä, että teloittajat olisivat olleet sotilashenkilöitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
99 viattoman venäjän sotilaan teloittajille on muistomerkki ja ihan kirkon kupeella.
Karjalan ratsujääkärien muistomerkki siellä tököttää muistuttamassa että sen joukon miehet tuon joukkomurhan tekivät. Kaikki painettiin villaisella ja unohdettiin, kunnes 1960-luvun lopulla tietyöt siilaisilla toivat tapahtuman taas päivänvaloon. Hiljaista on tosin ollut senkin jälkeen, asiasta ei haluta puhua koska virallista suomea hävettää vieläkin.Siilaisten 99 venäläisen murhat ollsivat nykyään sotarikos.
28 suomalaisen murhia Siilaisill voisi yhä tutkia siviilirikoksina. Varsinkin kun ei ole tietoa siitä, että teloittajat olisivat olleet sotilashenkilöitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siilaisten 99 venäläisen murhat ollsivat nykyään sotarikos.
28 suomalaisen murhia Siilaisill voisi yhä tutkia siviilirikoksina. Varsinkin kun ei ole tietoa siitä, että teloittajat olisivat olleet sotilashenkilöitä.Vierumäen haudan tapauksessa museovirasto antoi periaatteellisen luvan uudelleenhautaukseen. Sahayrityksen pitäisi kuitenkin vastata kustannuksista . Siilaisissa siirrolle ei ole vielä ilmaantunut kustantajaa. Kunnan intresseissä voisi olla tontin puhdistaminen.
- Anonyymi
Lisää tietoa nyt 2020. Haudan siirto on vieläkin kesken, vaikka alustava katsaus paikalla on tehty:
https://yle.fi/uutiset/3-11438517
Tutkijat Ilkka Jokipii ja Ville-Pekka Kääriäinen päätyivät siihen, että Vierumäen haudassa olisi ehkä 50 vainajaa hautamuistomerkissä ilmoitetun 300 sijaan. Tieto perustuu mm. sille, että 42 Vierumäellä kuolleelle on löydetty nimetkin, ja enimmäkseen kuolleet ovat Lahden punakaartilaisia.
Laskutavan heikkous toki siinä, että vetäytyvien punaisten matkassa oli taistelijoita vierailta paikkakunnilta, mm. Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Jos näitä kuoli tatako?istelussa vieraalla paikkakunnalla, he saattoivat jäädä tunnistamatta. Sen sijaan Helsingissä ja Tampereella jäätiin kaipaamaan useita miehiä, jotka oli mm. Tampereen taisteluun lähetetty.
Haudan avaaminen voi antaa varmuuden lukumäärästä.
Sama epätietoisuus on Joensuun Siilaisilla. Vainajia ei ole paikalla kovin montaa jäljellä, mutta montako?- Anonyymi
Siilaisten haudan siirto olisi huomattavasti helpompi tehtävä kuin Vierumäen haudan. Joensuun kaupunki voisi ottaa tehtävän tehdäkseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siilaisten haudan siirto olisi huomattavasti helpompi tehtävä kuin Vierumäen haudan. Joensuun kaupunki voisi ottaa tehtävän tehdäkseen.
Siirretäänkö hauta hiekkoineen eli kokonaisuudessaan vai pelkät luut. Pelkät luut eivät riitä koska hiekassa on näiden jäänteitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siirretäänkö hauta hiekkoineen eli kokonaisuudessaan vai pelkät luut. Pelkät luut eivät riitä koska hiekassa on näiden jäänteitä.
102 vuotta maan alla oltuaan on jäljellä ehkä epämääräistä vaateriekaletta ja luut. Muu on "kompostoitunutta" eikä ihmiseksi tunnistettavaa.
Luista voisi saada vielä DNA-näytteet - helpoiten säilytää sellaista on yleensä hampaiden juurissa.
Koska päitä on ihmisellä vain yksi, kallojen määrä laskemalla selviää haudattujen lukumäärä heikkolaskutaitoisellekin. - Anonyymi
"päätyivät siihen, että Vierumäen haudassa olisi ehkä 50 vainajaa hautamuistomerkissä ilmoitetun 300 sijaan."
Kaksi hautakuoppaa siis avattiin nyt 2020 joulukuussa, ja vainajien summaksu saatiin tasan 50. Tarkkaanpa tutkijat arviossaan osuivat!
Herää epäilys, että laskettiinko jäänteet oikeasti - vai hyväksyttiinkö tutkijain arvio lopullisena totuutena luukasaa enemmän penkomatta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"päätyivät siihen, että Vierumäen haudassa olisi ehkä 50 vainajaa hautamuistomerkissä ilmoitetun 300 sijaan."
Kaksi hautakuoppaa siis avattiin nyt 2020 joulukuussa, ja vainajien summaksu saatiin tasan 50. Tarkkaanpa tutkijat arviossaan osuivat!
Herää epäilys, että laskettiinko jäänteet oikeasti - vai hyväksyttiinkö tutkijain arvio lopullisena totuutena luukasaa enemmän penkomatta?Vielä vaan taitaa Joensuussa punaiset ja valkoiset tapella. Seuraava etappi on sitten talvisota,kun nyt ensin jauhetaan parikymmentä vuotta tätä joka kulmalta.Meneehän se aika näinkin 🎬🎥
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"päätyivät siihen, että Vierumäen haudassa olisi ehkä 50 vainajaa hautamuistomerkissä ilmoitetun 300 sijaan."
Kaksi hautakuoppaa siis avattiin nyt 2020 joulukuussa, ja vainajien summaksu saatiin tasan 50. Tarkkaanpa tutkijat arviossaan osuivat!
Herää epäilys, että laskettiinko jäänteet oikeasti - vai hyväksyttiinkö tutkijain arvio lopullisena totuutena luukasaa enemmän penkomatta?Kaipa sen hautamuistomerkin pystyttivät samalla aatteella varustetut, joten ei heidän intressissään ollut ainakaan vähennellä kuolleitten määrää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siirretäänkö hauta hiekkoineen eli kokonaisuudessaan vai pelkät luut. Pelkät luut eivät riitä koska hiekassa on näiden jäänteitä.
"Haudan 2 maaperäolosuhteet ovat ensimmäiseen hautaan verrattuna kuivempia, minkä vuoksi jäänteet ovat osittain maatuneet pitemmälle muuttuen multaiseksi hiekaksi. Tekstiilejä ei ole säilynyt juuri lainkaan."
https://www.versowood.fi/fi/konserni/uutiset-ja-tapahtumat/vierumaen-vuoden-1918-hauta-alueelta-loytyi-yhteensa-50-vainajan-jaanteet - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä vaan taitaa Joensuussa punaiset ja valkoiset tapella. Seuraava etappi on sitten talvisota,kun nyt ensin jauhetaan parikymmentä vuotta tätä joka kulmalta.Meneehän se aika näinkin 🎬🎥
Sitä "jauhamista" kutsutaan historiantutkimukseksi ja sitä opetetaan myös yliopistoissa.
- Anonyymi
Nyt pitäs sitten vielä selvittää onko siellä haudassa savolaisia vai karjalaisia...
- Anonyymi
Heillä kaikilla oli joskus nimet.
Savolaisista en tiedä, mutta uhreista osa oli kirjoilla Tohmajärvellä, osa Polvijärvellä, jokunen Liperistä ja Joensuusta, yksi Lahdesta ja ainakin yksi Helsingistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heillä kaikilla oli joskus nimet.
Savolaisista en tiedä, mutta uhreista osa oli kirjoilla Tohmajärvellä, osa Polvijärvellä, jokunen Liperistä ja Joensuusta, yksi Lahdesta ja ainakin yksi Helsingistä.Viime aikoina on ollut puhetta 1873 Pälkäneen kirkon lattian alta Ruotsiin vietyjen luiden palauttamisesta takaisin Pälkäneelle haudattaviksi. Luut olivat ruotsalaisen tutkimusretkikunnan saalista, ja niitä säilytetään nykyään Karoliinisessa instituutissa. Presidentti Sauli Niinistö kutsui luiden kohtaloa hautarauhan häpäisyksi.
DNA-näytteiden oton jälkeen ei estettä luiden hautaamiselle pitäisi ollakaan. Näytteenoton tulokset ovat hyödyllisiä niin Ruotsin kuin Suomenkin tiedemiehille.
Myös Siilaisten kalmot on helposti siirrettävissä hautausmaalle, kunhan DNA-näytteet on vastaisia tunnistamistoimia varten otettu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viime aikoina on ollut puhetta 1873 Pälkäneen kirkon lattian alta Ruotsiin vietyjen luiden palauttamisesta takaisin Pälkäneelle haudattaviksi. Luut olivat ruotsalaisen tutkimusretkikunnan saalista, ja niitä säilytetään nykyään Karoliinisessa instituutissa. Presidentti Sauli Niinistö kutsui luiden kohtaloa hautarauhan häpäisyksi.
DNA-näytteiden oton jälkeen ei estettä luiden hautaamiselle pitäisi ollakaan. Näytteenoton tulokset ovat hyödyllisiä niin Ruotsin kuin Suomenkin tiedemiehille.
Myös Siilaisten kalmot on helposti siirrettävissä hautausmaalle, kunhan DNA-näytteet on vastaisia tunnistamistoimia varten otettu.Ennakkotapauksena Vierumäen punavainajat haudattiin Heinolan hautausmaalle nyt 29.5. 1918. Tunnistamiset jäivät puolitiehen, sillä:
"Yli sata vuotta sitten kuolleiden henkilöiden, joiden lähiomaiset eivät enää ole elossa, tunnistaminen on mahdollista ainoastaan niin kutsutuilla uuden sukupolven DNA-menetelmillä. Tällä hetkellä viranomaistahoilla Suomessa ei ole valmiuksia tämänkaltaisiin oikeusgeneettisiin tutkimuksiin."
https://www.heinola.fi/ajankohtaista/vierumaen-vuoden-1918-sisallissodan-joukkohauta/
"Vaikka tunnistaminen ei tällä hetkellä ole mahdollista, jokaisesta Vierumäen vainajasta on taltioitu näyte, josta DNA-tutkimus voidaan suorittaa, mikäli se myöhemmin osoittautuu mahdolliseksi. Näytteitä hallinnoi Kansallisarkisto, ja niitä tullaan säilyttämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiloissa Helsingissä." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ennakkotapauksena Vierumäen punavainajat haudattiin Heinolan hautausmaalle nyt 29.5. 1918. Tunnistamiset jäivät puolitiehen, sillä:
"Yli sata vuotta sitten kuolleiden henkilöiden, joiden lähiomaiset eivät enää ole elossa, tunnistaminen on mahdollista ainoastaan niin kutsutuilla uuden sukupolven DNA-menetelmillä. Tällä hetkellä viranomaistahoilla Suomessa ei ole valmiuksia tämänkaltaisiin oikeusgeneettisiin tutkimuksiin."
https://www.heinola.fi/ajankohtaista/vierumaen-vuoden-1918-sisallissodan-joukkohauta/
"Vaikka tunnistaminen ei tällä hetkellä ole mahdollista, jokaisesta Vierumäen vainajasta on taltioitu näyte, josta DNA-tutkimus voidaan suorittaa, mikäli se myöhemmin osoittautuu mahdolliseksi. Näytteitä hallinnoi Kansallisarkisto, ja niitä tullaan säilyttämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiloissa Helsingissä.""Yli sata vuotta sitten kuolleiden henkilöiden, joiden lähiomaiset eivät enää ole elossa, tunnistaminen on mahdollista ainoastaan niin kutsutuilla uuden sukupolven DNA-menetelmillä. "
Ja p-skat!
DNA-tutkimuksista on tullut arkipäivän hupia. Sata vuotta sitten kuollut on sukututkimuksessa helppo kohde. Isoisäni veli lukeutui punaisiin, ja DNA-tutkimuksen itsestään teettänyt 80-vuotias isäni on hänestä vain yhden sukupolven päässä. DNA-sukututkimus kykenee osoittamaan sukulaisuuden jopa kymmenien sukupolvien takaa.
- Anonyymi
Vastauksena aloituksen otsikkoon: aivan liian vähän. Enemmänkin olisi Neuvostokätyreitä mahtunut.
- Anonyymi
Neuvostokätyreitä? Ei 1918 keväällä oltu vielä neuvostoliitosta kuultukaan.
Luepa penska hstoriaa ennenkuin osallistut aikuisten keskusteluun. - Anonyymi
eihän sille mitään mahda,
kun on lusikalla annettu,
niin ei voi kauhalla vaatia... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Neuvostokätyreitä? Ei 1918 keväällä oltu vielä neuvostoliitosta kuultukaan.
Luepa penska hstoriaa ennenkuin osallistut aikuisten keskusteluun.Neuvosto-Venäjä perustettiin kyllä vallankumouksen yhteydessä 7.11.1917 Ihan tiedoksi vaan sulle vitun viisaalle! Lueppa itse historiasi hiukan tarkemmin IDIOOTTI
- Anonyymi
Siilainen on tyhjennettävä.
- Anonyymi
Hieman samantapaisen joukkohautakysymyksen eteen on hiljattain tultu myös Israelissa.
Hiekkarannastaan kuuluisan Nachsholimin kibbutzin mailla oli 1948 asti Tantura-niminen palestiinalaiskylä. Israelin itsenäisyyssodassa kylän vallannut israelilaisosasto ilmeisesti ampui siellä useita palstiinalaissiviilejä, joiden joukkohauta sijaitsisi nykyisen parkkipaikan alla.
Asiahan olisi helppo kaivauksella selvittää, mutta esteenä ovat olleet poliittiset erimielisyydet siitä, saisiko omaa pesää likaavaa joukkomurhaa ollenkaan ottaa puheeksi. Toisaalta pidikkeenä ovat myös uskonnolliset tunteet, sillä niin muslimit kuin juutalaisetkin suhtautuvat kielteisesti hautojen avaamisiin.
https://www.haaretz.com/opinion/.premium-palestinians-have-talked-about-the-tantura-massacre-but-a-jewish-film-made-it-fact-1.10565816 - Anonyymi
selkeä natsi-piiloviesti laittaa SVULin urheilukeskus Vierumäelle- kun SVULhan ei ottanut työväenluokkaisa urheilijoita vaikka olisivat olleet prempia- koska äärioikeisto-RKP ghallitsee suomea ja kai olisi ollut nöyryyttävää natsi-aatteelle että työväki onkin parempaa- ja 'arjalaiset' häviää-
niin joutui TUL perustaan oman liiton.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17474889/suomi-oli-serbiaakin-pahempi-100-vuotta-sitten
Suomi on fasistien maa- jossa köyhäkansa alistettuna ja riistettynä.- Anonyymi
Joko se on pietarissa talvi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joko se on pietarissa talvi?
Siilaisilla kakkiminen on ympäristöteko.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4510272
- 816863
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon444964- 614567
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella724296Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme333873- 472888
- 362675
- 402310
- 2161912