ikisinkku aloittaa parisuhteen, ahdistaa, miksi

Kyllä tuntemuksesi ovat ihan aitoja, ei sinua mikään vaivaa. Ehkä nainen ei ole oikea tai ehkä parisuhde-elämä ei ole sinua varten. Ja mitäänhän ei tarvitse valmiiksi osata, vaan kaikkea voi opetella, niin ruuanlaittoa kuin parisuhdetaitojakin, seksistä puhumattakaan.

Älkää menkö vielä yhteen asumaan tai perustako perhetta - kyllä aikaa riittää. Lapseilla on oikeus olla toivottuja ja heillä on oikeus sitoutuneisiin vanhempiin. Eihän tämä oikeus toteudu läheskään aina mutta sinulla on nyt kuitenkin aikaa miettiä.

Sataprosenttisesti varmistettua vastausta tulevaisuudesta ei saa kukaan - pitää vain uskaltaa, sitoutua omiin päätöksiin ja opetella.

Ei naisista ole parisuhteeseen. Naiset aina valittamassa kaikesta.

Mielestäni täysin ymmärrettävää että ahdistaa.. olet ehkä joutunut uudessa tilanteessa "epämukavuusalueellesi" vaikka varmasti seurustelussa on paljon hyvääkin. Minulle tulee vaikutelma että olisit epävarma itsestäsi ja siitä riitätkö toiselle.. Mitään muuta ei oikeasti tarvitse osata kun kohdata toinen aidosti :) jokainen parisuhde muodostuu omanlaisekseen ja sen osapuolet määrittelevät yhteiset pelisäännöt. Toiset tarvitsevat enemmän omaa aikaa ja tilaa ja siitä olisi hyvä puhua kumppanin kanssa. Tutustukaa rauhassa ja koittakaa elää tätä hetkeä miettimättä liian pitkälle tulevaisuuteen.. :)

Että mitä. Olet seurustellut hänen kanssaan 6kk ja seksiä ollut 1-2 krt.?

Etpä kertonut mitään tunteistasi tätä naista kohtaan.
Jaarittelet jotain täysin tyhjänpäiväisiä ruuan laitosta sun muusta.

Miltä sinusta tuntuu, vai eikö sinulla ole tunteita ollenkaan?????
Rakastatko, tuntuuko sydänalassa miltään kun soittelet naiselle?
Odotatko tapaamista, onko ikävä naista, haluatko kosketella häntä, katsotko silmiin ja haetko läheisyyttä, tuntuuko missään, tekeekö mieli suudella, tekeekö mieli hiplata naista, ihan mitä vaan, onko sinussa ja naisessa suurempaa tunnetta toisianne kohtaan???

Vai onko ne teidän tapaamiset ihan vaan kaveripohjalta tyyliin morjensta, pikainen pusu, kiva kun tulit otatko bissen? Tekis mieli saada oma kersa, joo, mutta eipä nyt kiinnosta naida kuitenkaan, häh?

Jos vastaus on ihan sama, ei se nainen oikein minkäänlaista isompaa tunnetta sulle mihinkään päin kroppaa tai aivoja tuo, niin jää kiskomaan sitä bissee ja elämään yksin eteenpäinkin.

Tää elämä on lyhyt, oot jo nelikymppinen, ei sulla enää niin hirveesti niitä toiminnallisia vuosia oo edessä! Jos haluut jotain muutosta sun elämään, sun ittes se on tehtävä. Sulla on pelko perseessä, etkä haluu elää enää yksin, kuiteski entistä syvemmälle yksinäisyyteen sinä ittees koko ajan työnnät.
Siis oikeesti, mieti millanen ihminen sinä oot ja millainen haluaisit olla. Jos masentaa, jos tuntuu siltä että erakoidut kun ei kerran oo niitä kavereitakaan, niin tee asialle jotain, kyläile sukulaisissa, liity johonkin joukkoharrastukseen, sakkiin jossa on paljon ihmisiä. Isossa porukassa hiljainenkin ihminen saa tilaa olla oma itsensä ei tarttee olla koko aika äänessä ja silti tuntee kuuluvansa joukkoon.
Jos masentaa käy mielenterveyshoitajalla, opettele tekeen safkaa se ei oo vaikeeta, opettele puhumaan, kysy naiselta millaista seksiä se haluaisi, mistä se tykkää. Tietokonetta osaat käyttää, käytä sitä johonkin hyödylliseen vaikka kielten opiskeluun ja matkustakaa yhdessä ulkomailla ja nauttikaa hyvästä ruuasta ja maisemista. Ihan sama vaikka opettelisit origamien tekoo tai veneen veistoo, kunhan nautit muistakin asioista kuin siitä keppanasta!

Niitä lapsia en sinuna tekis tähän maailmaan naisen kanssa jota et mitä ilmeisimmin tunne edes kunnolla pintapuolisestikaan! Lapsella on oikeus sellasiin vanhempiin jotka tuntevat itsensä ja pystyvät toimimaan lapsen huoltajana. Sun henkinen kantti ei aloitukses perusteella oo sellasessa kunnossa, että sillä hoidettais vauvaa.

Omasta historiastani tiedän että jos niitä tunteita naista kohtaan ei ole riittävästi niin monet asiat tuntuvat suhteessa hankalilta eikä erilaisten omien esteiden ylittäminen oikein tahdo luonnistua. Sitten taas kun löytää sen naisen joka todella vie ne jalat alta, suurin osa vaikeuksista jotenkin vain unohtuu ja itsensä voi löytää tekemästä asioita joita ei ole ajatellutkaan tekevänsä. Voi tietysti olla että sinulla on vain keskimääräistä suuremmat omat henkiset esteet mutta uskon että ongelmaa on vahän siinäkin miten syvästi tunnet tuota naista kohtaan. Kuten joku jo aikaisemmin kommentoikin niin puhut hyvin vähän mistään myönteisistä tunteista toista kohtaan vaan keskityt lähinnä käytännön asioihin ja omaan epävarmuuteesi. Parisuhteen perusta ovat kuitenkin ne teidän välisenne tunteet, ei ruoan laitto, ei seksi eikä edes lapsi. Mieti vielä hetki että mitä ihan oikeasti tunnet tuota naista kohtaan. Oletko hänen kanssaan koska tunnet jotain syvää tunnetta juuri häntä kohtaan vai vain siksi että hän mahdollistaisi sinulle parisuhteen jota haluat?

Aloittajan tarina on tuttu juttu, vaikka en itse olekaan vastaavaa kokenut, koska seurustelin ensikerran 20-vuotiaana.

Mutta kokemus siitä, että haluat pois tilanteesta, jossa olet, on vieraantumista itsestäsi. Niin on päässyt käymään olessasi sinkku ja kuitenkin saman aikaisesti olet haaveillut suhteesta mukavan naisen kanssa. Kun todellisuus on niin kaukana omista haaveista, sitä elää kuin jonkun muun elämää, joka ei tunnu omalta.

Kun nyt sitten olet "haavesi" toteuttaneena uudessa tilanteessa, vieraantumisesi vallitsee edelleen, etkä tavallaan olekaan siinä mukavan naisen kanssa, vaan edelleen entisen elämäsi sielunmaisemassa, vieraantuneena omasta itsestäsi.

Ainoa mikä tilanteessa voisi auttaa, on psykoterapia, jossa pääsisit käsittelemään vieraantumisen tunteitasi ja löytämään itsesi. Kumppanisi voi olla vaikea ymmärtää tuntemuksiasi, jos niistä yrität hänelle kertoa. (Niistä kertominen olisi ihanteellista, mutta varmasti vaikeaa puolin ja toisin.)

epävarmuus on ihan normaalia. Parisuhde on aika tuore ja se on aina iso muutos ihmiselle, vaikka siinä tietenkin on paljon hyviä puolia. Saattaa olla että tarvitset enemmän omaa aikaa kuin naisesi. Toivottavasti naisellasi ei ole kiire hankkiutua sinulle raskaaksi. valitettavasti joskus naisilla on kauhea kiire ja halutaan heti lapsi uudesta suhteesta.

Suosittelen ettet jatkaisi vastentahtoisesti pitemmälle, ei siitä tule kuin paha mieli molemmille jos väkisin jatkat vaikka ahdistaa. Mahdollinen lapsi pahentaa tilannetta entisestään ja äkkiä tulee syyllisyydentunne ettei enää voi perääntyä kun on lapsikin. älä siis missään nimessä pane naista paksuksi, sitä ne eukot aina yrittää että saavat kersan varjolla miehen nalkkiin.

Minä petyin nuorena pariin naikkoseen niin pahasti että koskaan en enää hairahdu. Ensimmäinen veti roolia ja osoittautui ihan muunlaiseksi kuin mitä itsestään antoi ymmärtää ja oli muutenkin omituinen, suunnitteli sitä ja tätä ja seuraavana päivänä kaikki oli taas toisin.

Jälkimmäinen oli sexy tapaus mutta mitä kukaan itseään vähänkään kunnioittava mies tekee akalla joka nai milloin missäkin ja kenenkin kanssa eikä kukaan ota selvää että onko se nyt tositarkoituksella liikkeellä vai seksin perässä vaan kun ei voinut suoraan sanoa mitään ja tämäkin oli samanlainen kuin nro 1, eli koko ajan mieli muuttui ja mahdoton pysyä perässä.

Nuo alkoi ahdistaa niin paljon etten enää sittemmin edes yrittänyt mitään. Nykyään saa olla rauhassa 100% varmasti kun en enää käy oikein missään, kalja ja herkuttelu on saaneet mahan suureksi ja puolet hampaista pois. Raha ja työtilannekin ovat niin heikot että ne kruunaavat koko homman. Joskus vähän masentaa mutta sitten taas kun muistelee noita kahta ja omaa silloista ahdistusta niin taas saa äkkiä itsensä takaisin tutuille kiskoille joiden päätepysäkki on joka päivä lähempänä eli kuten Bud Spencerkin itsestään totesi "tulen kuolemaan persaukisena yksinäisenä miehenä" pätee minuunkin.

Kutekoot muut keskenään, minä juon olutta ja katson lätkää ja pelaan tietokonepelejä eineksiä syöden ja kun rahaa joskus päivän pari on, ostan herkkuja ja pelaan pitkävetoa ym.
Elän kuten itse haluan, en niin kuin muut haluaisivat.
Tee sinä ap. samalla tavalla, on tämä kuitenkin kahdesta pahasta se ehdottomasti parempi.

IKISINKKU VASTAA.

kyllä on tunteita naista kohtaan. Tykkään todella paljon hänestä ja hyvä olla siinä rinnalla. Hän ymmärtää minua sellaisena kun olen. Kokematon sängyssä,kokematon kokki,kokematon parisuhteessa. Hän on sellainen nainen mitä olen etsinyt. Ymmärtää ja tykkää minusta tälläisenä. Pussaamme, puhumme, touhuamme yhdessä.

Mutta se kohta 40 vuotta yksin kämpässä istunut yksieläjä mieshaamu "nostaa päätään

Oo yksin... saa olla miten haluaa ja mennä... mihin sä ny naista tarvit... jos haluja on niin siihenkin on omat keinot...
Se on outo tunne kun olet onnellisesti löytänyt naisen... sitten tämä tunne! Mitä ihmettä! Mitä tämä on.. kuin pirun riivaus tulisi huutamaan pään sisällä

Sitoutumiskammo? Erityisen arka mies? Puuttuu uskallus/heittäytyminen.

"seksiä en osaa kunnolla, "

tuota ei kannata kertoa naiselle, koska naisten olettamus on että kaikki on harrastanut paljon seksiä ja toisenlainen mies saa naisen hämilleen.. pidät seksistä kokemattomuuden omana tietonasi niin kokemusta kyllä kertyy kun teidän parisuhde pääsee vauhtiin

Minulla on ihan samalaisii tuntemuksii, ikää on 39 ja parisuhde ahdistaa, muksu olis kiva mutta olen kai ollut liian pitkään, koko elämäni sinkuna joten vapuden menetys kai ahdistaa? Mutta yksinäisyys ei ole kiva juttu.

vitu seksi

Tämäkin tarina on ylläpidon keksimää ja samaa settiä hieman muunneltuna on ollut täällä ennenkin.
Mikäli joku olisi tuossa tilanteessa ei tulisi tänne selittämään. Partneri voisi tunnistaa.

En tiedä onko tämä totta vai ei,
mutta tämä "partneri voi tunnista" on ihan hölmö etenkin jos vaihtoi ikä parilla vuodella.

Monet ei taida ymmärttää kuinka yleinen tälläiset on. Itsellä oli aika pitkälti samalainen tilanne mutta noin 10v nuorempana

eli aika pitkälti sama tilanne oli minulla. ikisinkku 30v vaikka olen menestynyt hyvin (n. top 5% väestöstä).
Ennen ajattelin että kaikki olisi hyvin elämässä sitten kun on suhde ja partneri rinnalle.'

Mutta aika nopeasti sitä alkoi kaipaamaan oma rauha ym.

Silti minun mielestä annoin kaiken ja yritin, hän vaan alkoi käytäytymään huonommin koko ajan.
Luulen että hän oli itse onneton suhteessa mutta ei halunnut erota taloudellisistä syistä.

no, päätin erota pari vuotta sitten 6 vuoden suhteen jälkeen ja vähän taas sama.
että ennen ero ajattelin kaikki tulee olemaan hyvin elämässä sitten kun on taas yksin mutta nyt sitä kaipaa vähän suhdetta.

Silti kyllä sanoisin että olen yleisesti tyytyväisempi elämään mutta on vielä vähän hakusessa loppu elämän suunnitgelma.. en tiedä/usko että perinteinen asutaan yhdessä naisen kanssa on mun juttu, vaan enemmän jotain epävirrallinen

Miksi olet naisen kanssa? Rakastatko häntä niin, että tekisit mitä vain hänen vuokseen? Vai onko sinulla nainen vain sen vuoksi että se on yleinen normi ja olettamus ikäisilläsi miehillä?

Juttele naisen kanssa tuntemuksistasi. Sano, että kaipaat välillä omaa aikaa. Se että seurustelet, ei pitäisi olla este omille harrastuksillesi.

Se että ikäiselläsi miehellä on ollut seksiä 1 tai 2 kertaa, ei ole häpeän aihe. Eikä se että löysit kumppanin vasta nyt.

kuule, ei tässä vaiheessa ole enää kenelläkään ihmisellä ruusuista tulevaisuutta. 10 vuoden päästä joudumme elämään maailmassa mikä ei ole enää se kaunis ja rauhallinen paikka ilmastonmuutoksen takia. elä se pieni hetki mikä meille on suotu sen mukaan mikä omasta mielestä tuntuu parhaimmalta. ota elämästä kaikki irti!