Mistä tunnet sä ihastuksen?

Kysytkö tosissas? Kyllä kai jokainen tietää jos joku on itseensä ihastunu?

Minä vitsailen aina ja minulle vitsaillaan paljon, enkä ole pitänyt sitä koskaan merkkinä ihastumisesta.

Merkkejä ne nuokin. Mutta ollakko vai eikö olla sitä ei aina tiedä :)

Itse käyttäydyn ihastuneena juuri noin. Lisäksi välillä hyydyn kun nolottaa että kaikki näkevät sen minusta. Vitsailla saatan kenen kanssa tahansa, mutta ihastuksen kohteen kanssa siinäkin erilainen tyyli vitsailla.

No näitähän riittää: punastelen, sekoan sanoissani, höpötän mitä sattuu ja toisaalta joskus taas olen todella itsevarman oloinen ja käyttäydyn kuin sisälläni ei riehuisi ilmi liekit hänen seurassaan. Hymyilen jatkuvasti (paitsi silloin kun tajuan tilanteen toivottomuuden, saattaa kaikki ilmeet kasvoiltani valahtaa ja tuijotan vain tyhjyyteen). Keksin tikusta asiaa kunhan pääsen toisen kanssa juttelemaan. Vilkuilen, välillä tuijotan reilusti silmiin, välillä välttelen katsomasta päinkään. Jos toinen on vieressä tai koskee, en karkaa pois vaan ennemmin menen itsekin lähemmäs. Kyselen paljon ja kuuntelen vaikka välillä esitän etten muista jokaista yksityiskohtaa asioista mitä hän on kertonut. Yksinkertaisesti sytyn kuin aurinko hänen seurassa, mutta en tietenkään uskalla tehdä aloitetta.
Tässä ainakin muutama.

En niin sitten mistään tunnista. Mä oon ihan puusilmä näissä asioissa. Oon ystävällinen monille ja monet tietty takasin ja joskus kuvittelen (tai sitten en) liikoja. Mulle täytyy oikeesti sanoo.
T. Naispuoleinen puusilmä

Oon ihastunut sinuun brunette. En sanonut sitä ääneen, mut joka kerralla minut valtaa iloinen fiilis. Kun katseemme kohtaavat, on sitä jotakin. Haluaisin niin viettää kanssasi hetken pienen 👉🧑🆒