Varkauden ruotsinkielinen peruskoulu

Ingås finskspråkiga majoritet är 42,7 %.

"En minä nyt tästä mitään hirvittävää valitusvirttä pysty lukemaan, vaan ihan asiallista raportointia 100- vuotiaan koulun lakkauttamispäätöksestä"

Maailma on kovasti muuttunut 100 vuodessa.

Montakohan tuhatta suomenkielistä pikkukoulua on jo lopetettu vähenevien asukkaiden pieniltä kyliltä . Ruotsinkielisiä kouluja tarvitsee ainoastaan muutamassa rannikkokylässä .

Anonyymi kirjoitti:

Montakohan tuhatta suomenkielistä pikkukoulua on jo lopetettu vähenevien asukkaiden pieniltä kyliltä . Ruotsinkielisiä kouluja tarvitsee ainoastaan muutamassa rannikkokylässä .

Lue lisää

I de här kustbyarna Helsingfors,Vanda,Esbo och Grankulla finns det 36 svenskspråkiga skolor.

Anonyymi kirjoitti:

Montakohan tuhatta suomenkielistä pikkukoulua on jo lopetettu vähenevien asukkaiden pieniltä kyliltä . Ruotsinkielisiä kouluja tarvitsee ainoastaan muutamassa rannikkokylässä .

Lue lisää

Niitä ruotsinkielisiä kouluja tarvitaan niin pitkään kun oppilaita riittää. Se kannattaako omassa kylässä pitää koulua, vai järjestetäänkö koulutus jossain muualla on tietysti inhimillisyys- mutta myös rahakysymys. Oma kotikunta maksaa joka tapauksessa koulunkäynnin ja myös koulumatkat.
Oikeus käydä koulunsa omalla äidinkielellään, suomella tai ruotsilla on kiistämätön perusoikeus.

Moni ruotsinkielinen perhe joutuukin muuttamaan paikkakuntaa lasten koulunkäynnin takia koska koulumatkat tulisivat liian pitkiksi. Aiemmin kun ruotsinkielisiä asui sisämaassa paljon enemmän kuin nykyään oli Kauniaisissa sisäoppilaitos ruotsinkielisille lapsille, joiden kotipaikkakunnalla ei ollut ruotsinkielistä koulua.

Kauniaisten sisäoppilaitosta kävi suuri joukko nk ”bruksbarn” , eli ruukkilapsia jotka olivat yleensä paperitehtaiden ympärille syntyneiden ruotsinkielisten virkamiesyhteisöjen lapsia.

Ankdam kirjoitti:

Niitä ruotsinkielisiä kouluja tarvitaan niin pitkään kun oppilaita riittää. Se kannattaako omassa kylässä pitää koulua, vai järjestetäänkö koulutus jossain muualla on tietysti inhimillisyys- mutta myös rahakysymys. Oma kotikunta maksaa joka tapauksessa koulunkäynnin ja myös koulumatkat.
Oikeus käydä koulunsa omalla äidinkielellään, suomella tai ruotsilla on kiistämätön perusoikeus.

Moni ruotsinkielinen perhe joutuukin muuttamaan paikkakuntaa lasten koulunkäynnin takia koska koulumatkat tulisivat liian pitkiksi. Aiemmin kun ruotsinkielisiä asui sisämaassa paljon enemmän kuin nykyään oli Kauniaisissa sisäoppilaitos ruotsinkielisille lapsille, joiden kotipaikkakunnalla ei ollut ruotsinkielistä koulua.

Kauniaisten sisäoppilaitosta kävi suuri joukko nk ”bruksbarn” , eli ruukkilapsia jotka olivat yleensä paperitehtaiden ympärille syntyneiden ruotsinkielisten virkamiesyhteisöjen lapsia.

Lue lisää

Många svenskspråkiga familjer väljer bostadsorten efter hur bra undervisningen är ordnad på svenska.Skolar ska finnas inom rimligt avstånd.

Taitaa olla malliesimerkki aikanaan 99% suomenkieliselle paikkakunnalle perustetusta koulusta, jonka perustajat halusivat eristää herraskakaransa rahvaan kakaroista, ja varmistaa että näille opetetaan säädynmukaisesti tehtaan reilulla lisärahoituksella.
Tehtaan rahoitus on ajat sitten loppunut, eli paikallinen rahvas maksaa tämän elitismin. Se on osaltaan suurentanut ryhmäkokoja paikkakunnan suomenkielisissä kouluissa.

Lopetettavan koulun oppilaiden itse on syytä herätä. Nykyään 0.1 % ruotsinkielisen seudun oppilaat ovat saaneet varmasti riittävän kielikylvyn suomeksi. Olisi syytä heidän itse vetää johtopäätökset tähänastisesta siivelläolostaan. Olisi aihetta kavahtaa pyrkyryyttä, joka oli useimpien heidän vanhempiensa peruste kouluvalinnassa.

Pienien kyläkoulujen lopettaminen aiheuttaa ongelmia, tämän lopettaminen ei.
Koulutusmyönteisyyttään kuntapoliitikot voivat sensijaan osoittaa perustamalla esimerkiksi venäjäpainotteisen koulun paikkakunnalle.

Anonyymi kirjoitti:

Många svenskspråkiga familjer väljer bostadsorten efter hur bra undervisningen är ordnad på svenska.Skolar ska finnas inom rimligt avstånd.

130 km är en aning för lång skolväg.

Anonyymi kirjoitti:

Många svenskspråkiga familjer väljer bostadsorten efter hur bra undervisningen är ordnad på svenska.Skolar ska finnas inom rimligt avstånd.

Lyckliga de barn som har haft förmånen att börja skolgången ,lågstadiet i en liten byskola.
De stängs ju nu en efter en och alla elever åker till de stora "undervisningsfabrikerna ".

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla malliesimerkki aikanaan 99% suomenkieliselle paikkakunnalle perustetusta koulusta, jonka perustajat halusivat eristää herraskakaransa rahvaan kakaroista, ja varmistaa että näille opetetaan säädynmukaisesti tehtaan reilulla lisärahoituksella.
Tehtaan rahoitus on ajat sitten loppunut, eli paikallinen rahvas maksaa tämän elitismin. Se on osaltaan suurentanut ryhmäkokoja paikkakunnan suomenkielisissä kouluissa.

Lopetettavan koulun oppilaiden itse on syytä herätä. Nykyään 0.1 % ruotsinkielisen seudun oppilaat ovat saaneet varmasti riittävän kielikylvyn suomeksi. Olisi syytä heidän itse vetää johtopäätökset tähänastisesta siivelläolostaan. Olisi aihetta kavahtaa pyrkyryyttä, joka oli useimpien heidän vanhempiensa peruste kouluvalinnassa.

Pienien kyläkoulujen lopettaminen aiheuttaa ongelmia, tämän lopettaminen ei.
Koulutusmyönteisyyttään kuntapoliitikot voivat sensijaan osoittaa perustamalla esimerkiksi venäjäpainotteisen koulun paikkakunnalle.

Lue lisää

”Taitaa olla malliesimerkki aikanaan 99% suomenkieliselle paikkakunnalle perustetusta koulusta, jonka perustajat halusivat eristää herraskakaransa rahvaan kakaroista, ja varmistaa että näille opetetaan säädynmukaisesti tehtaan reilulla lisärahoituksella.”

Ja sinä edustat malliesimerkkiä herravihasta! Vain sairas mieli pitää sitä, että haluaa lastensa käyvän koulua äidinkielellään haluna eristää lapset rahvaasta.

Olet pimee!

Kaksikielinen koulun esittely.

https://peda.net/varkaus/ssiv/iostk/ssiv

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla malliesimerkki aikanaan 99% suomenkieliselle paikkakunnalle perustetusta koulusta, jonka perustajat halusivat eristää herraskakaransa rahvaan kakaroista, ja varmistaa että näille opetetaan säädynmukaisesti tehtaan reilulla lisärahoituksella.
Tehtaan rahoitus on ajat sitten loppunut, eli paikallinen rahvas maksaa tämän elitismin. Se on osaltaan suurentanut ryhmäkokoja paikkakunnan suomenkielisissä kouluissa.

Lopetettavan koulun oppilaiden itse on syytä herätä. Nykyään 0.1 % ruotsinkielisen seudun oppilaat ovat saaneet varmasti riittävän kielikylvyn suomeksi. Olisi syytä heidän itse vetää johtopäätökset tähänastisesta siivelläolostaan. Olisi aihetta kavahtaa pyrkyryyttä, joka oli useimpien heidän vanhempiensa peruste kouluvalinnassa.

Pienien kyläkoulujen lopettaminen aiheuttaa ongelmia, tämän lopettaminen ei.
Koulutusmyönteisyyttään kuntapoliitikot voivat sensijaan osoittaa perustamalla esimerkiksi venäjäpainotteisen koulun paikkakunnalle.

Lue lisää

Tehdaspaikkakunnilla päinvastoin elettiin hyvin yhteisönomaisesti. Tämä tarkoitti, että kaikkien tarpeista huolehdittiin, niin tehdastyöläisten lasten koulutuksesta kuin "herrakansan" lasten koulutuksesta. Nämä olivat toimivia yhteisöjä. Se, että joku edustaa "herrakansaa", vaikkapa tehtaan patruunaa, ei tee tällaisesta yhteisöstä huonoa, päinvastoin. Tehdaspaikkakunta ei olisi toiminut lainkaan, ellei näitä perusasioita olisi järjestetty hyvin.

Se oli silloin, toista on nyt. Nyt ruotsinkielisiä on paikkakunnalla 0.1% .
Esimerkiksi englannikielisiä asiantuntijoita tulee enenevästi, mutta näistä useimpien asenne on toinen - on kunnia-asia oppia yhteisön kieli, ja lapset oppivat sen nopeasti.
Valitushan kertoo lähinnä asenneviasta.

Anonyymi kirjoitti:

Se oli silloin, toista on nyt. Nyt ruotsinkielisiä on paikkakunnalla 0.1% .
Esimerkiksi englannikielisiä asiantuntijoita tulee enenevästi, mutta näistä useimpien asenne on toinen - on kunnia-asia oppia yhteisön kieli, ja lapset oppivat sen nopeasti.
Valitushan kertoo lähinnä asenneviasta.

Lue lisää

"Se oli silloin, toista on nyt. "

Miksi sitten puhut "herrakansasta"? Onko sinulla alemmuudenkompleksi? Elämme vuotta 2019.

Puhuin kyllä asiasta, en herrakansasta.

Anonyymi kirjoitti:

Puhuin kyllä asiasta, en herrakansasta.

"Tehtaan rahoitus on ajat sitten loppunut, eli paikallinen rahvas maksaa tämän elitismin. Se on osaltaan suurentanut ryhmäkokoja paikkakunnan suomenkielisissä kouluissa."

Tämä on lainattu viestistäsi. Elät menneessä. Nyt on vuosi 2019.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla malliesimerkki aikanaan 99% suomenkieliselle paikkakunnalle perustetusta koulusta, jonka perustajat halusivat eristää herraskakaransa rahvaan kakaroista, ja varmistaa että näille opetetaan säädynmukaisesti tehtaan reilulla lisärahoituksella.
Tehtaan rahoitus on ajat sitten loppunut, eli paikallinen rahvas maksaa tämän elitismin. Se on osaltaan suurentanut ryhmäkokoja paikkakunnan suomenkielisissä kouluissa.

Lopetettavan koulun oppilaiden itse on syytä herätä. Nykyään 0.1 % ruotsinkielisen seudun oppilaat ovat saaneet varmasti riittävän kielikylvyn suomeksi. Olisi syytä heidän itse vetää johtopäätökset tähänastisesta siivelläolostaan. Olisi aihetta kavahtaa pyrkyryyttä, joka oli useimpien heidän vanhempiensa peruste kouluvalinnassa.

Pienien kyläkoulujen lopettaminen aiheuttaa ongelmia, tämän lopettaminen ei.
Koulutusmyönteisyyttään kuntapoliitikot voivat sensijaan osoittaa perustamalla esimerkiksi venäjäpainotteisen koulun paikkakunnalle.

Lue lisää

Tehtaat, niiden koulut ja kaikki se toiminta siellä, on ollut yksi tekijä Sumen menestymisessä: maamme vientikauppa saatiin käyntiin ja lapset pääsivät kouluun.

Täytyy olla hieman rajoittunut, jos kieltää tällaisen tosiasian Suomen historiasta vain siksi, ettei pidä ruotsin kielestä....

Anonyymi kirjoitti:

Tehtaat, niiden koulut ja kaikki se toiminta siellä, on ollut yksi tekijä Sumen menestymisessä: maamme vientikauppa saatiin käyntiin ja lapset pääsivät kouluun.

Täytyy olla hieman rajoittunut, jos kieltää tällaisen tosiasian Suomen historiasta vain siksi, ettei pidä ruotsin kielestä....

Lue lisää

Näissä tehdasyhdyskunnissa huolehdittiin kaikesta, ei pelkästään koulusta, vaan myös terveydenhoito oli järjestetty.

Det finns otaliga svenskspråkiga barn som både gått och går i finskspråkiga skolor.
Det är säkert flere orsaker varför man vill behålla skolan,kanske "en svenskspråkig ö "i det stora finskspråkiga havet ?Kultur ,historia ,minne över grundaren ?

Suomenkielinen peruskoulu ei ole sen "normaalimpi" kuin ruotsinkielinen peruskoulukaan, ihan samoilla periaatteilla ja valtion tuella ne toimivat. Totta kai ruotsinkielinen ensisijaisesti laittaa lapsensa omankieliseen kouluun, miksi ei laittaisi? Lapsen kielitaitoa kannattaa tukea hyödyntämällä kielikylpyjä, ne ovat erinomaisia paikkoja oppia kieltä.

Semmoinen ero kumminkin että joissain "suomenkielisissä" kouluissa oppilaista yli puolet on maahanmuuttajataustaisia. Monessakohan ruotsinkielisessä koulussa on vastaava tilanne?

Sven-Håkan kirjoitti:

Semmoinen ero kumminkin että joissain "suomenkielisissä" kouluissa oppilaista yli puolet on maahanmuuttajataustaisia. Monessakohan ruotsinkielisessä koulussa on vastaava tilanne?

Lue lisää

I Österbotten,här i södra Finland har det varit förbjudet för invandrare att integreras på svenska.