Mikä auttaisi? minulla on nyt ollut jo parin kuukauden ajan ollut hirveä vauvakuume ja olen vasta 16..Olemme kihlattuni kanssa jutelleet lapsista,mutta sitten vasta muutaman vuoden päästä..Tiedän että vauvan kanssa en selviäisi,koska rahaa ei ole paljon ja koulu on kesken..Yritän kovasti aina keksiä muuta tekemistä kun mieleeni tulee ajatuksia vauvoista, mutta ei tunnu auttavan..Mikä auttaisi? Hermot menee vielä jossain vaiheessa..
neuvoja?
ei ihan vielä...
101036
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä sen vauvakuumeen kestää jos tietää että aika ei ole paras mahdollinen eikä voi lapselle "täydellistä" tarjota :) Minä olen kärvistellyt tuossa kuumeessa jo useamman vuoden ja hengissä vielä olen ja luulisin että suhteellisen järjissänikin! En tosin ole enää teinikään. Noh mutta poitti on se, että mielestäni kannattaa odottaa! Kunnes on koulut käyty ja ammatti ja mahdollista nauttia siitä lapsesta niin ettei joka penniä tarvitse venyttää! :)
Hyvää kevään jatkoa ja voimia :)
mullla on muuten sama tilanne;kihloissa,ja vauvakuume,koulut myöskin kesken jne...mutta meilläpä se vauva on jo rv.16 4!!!ja vieläpä ihan suunniteltu sellainen...en tiedä millainen ihminen olet,mutta uskon että jos OIKEASTI haluat lapsen kaikesta huolimatta(joudut tekemään paljon sen eteen että teillä on hyvä olla)niin onnea!ja mun pärjäämisestä;asumme vanhempieni luona ja opiskelen siihen asti kun jään äitiys lomalle,kihlattuni on 18,ja hänellä on vak. työpaikka...eli me tulemme pärjäämään...toivotavasti.nyt en jaksa kuin olla iloinen jokaisesta raskauspäivästä!jaksamista myös sinulle,päätit mitä vaan!=)
täällä palstalla puhutaan paljon TALOUDELLISESTA toimeentulemisesta.
muistakaa kuitenkin, että lapselle tärkeintä on aito huolenpito. varma ja lämmin vastaus hänen viesteihinsä, hoiva joka tulee turvallisena ja taattuna päivästä toiseen, vuodesta vuoteen. seuraavat 20 vuotta.
vaikka te itse olettekin nuoria, teini-ikäisiä äitejä, niin kehityspsykologian tutkimuksin on kiistatta todistettu, että aivot saavuttavat aikuisuuden vasta 22 vuotiaana. ja siihen asti meidän vanhempien tulisi jaksaa hoitaa ja opastaa lapsiamme.
ei se riitä, että on ihanat muotivaatteet vauvalla, koululaisella, murkulla ja rahaa käyttää joka haluun.
se riittää, että on hoiva ja kuuleva korva, vastuunsa tunteva aikuinen läsnä aina kunlapsi tarvii.
"niin kehityspsykologian tutkimuksin on kiistatta todistettu, että aivot saavuttavat aikuisuuden vasta 22 vuotiaana"
Mikähän tutkimus noin on osoittanut? Olen tässä just lukenut viisi kurssia psykologiaa huomiseen reaaliin, mutta en ole tuollaiseen törmännyt. Aivot saavuttavat aikuisuuden? Mitä se edes tarkoittaa? Puhutko hermoverkkojen järjestäytymisestä? Vai tarvitsevuuden ja sisäisen autonomian tasapainon saavuttamisesta? Kumpaankaan ei nimittäin ole mitään 22 vuoden ikärajaa. Haluaisin kuulla perusteen tälle väitteelle, vaikka ihan oppimismielessä.
varmaan moni sun ikäinen kouristelee samassa kuumeessa, myös minä silloin kun olin 16-v. Meninpä vielä kihloihin sen ikäisenä..näin jälkeenpäin ajateltuna, olipa lapsellista! Onneksi tajusin kuitenkin sen verran etten ruvennut vauvoja hankkimaan ja älysin myös purkaa kihaluksen ennen kuin täysin jämähdin siihen lapselliseen suhteeseen!
Minä en pidä suhdettamme lapsellisena,olemme olleet yhdessä parisen vuotta ja viime jouluna mentiin sitten kihloihin..Poikaystäväni on 19 ja nyt siis armeijassa, eli senkään puolesta ei olisi nyt mukavaa odottaa lasta, kun olen suurimman osan ajasta yksin..Eikä hän pääsisi pois vielä lapsen syntymänkään aikoihin..Sitä paitsi on sitä mieltä että ei vielä...Kunnioitan hänen mielipidettään ja hyväksyn sen täysin omista tuntemuksistani huolimatta..Hän on sanonut,että minun tulisi käydä ensin kouluni, niin sitten ehkä..Hän olisi sitten itsekkin siinä iässä ettei olisi mahdoton ajatus..Niinpä odottelen innolla sinne asti, kunnes odotukseni täyttyisi..=)
Moi! Mä olin 19v. kun jätin pillerit pois ja päätettiin et vauva saa tulla. Meillä ammatit ja molemmat silloin jonkin verran töissä. No, eipäs sitä vauvaa vaan alkanut kuulumaan. Nyt ollaan 22v. ja rv 11 2 vauvan syntyessä 23 vuotiaita.
Talous on kunnossa.
Hommattiin siinä välissä 2 kissaa jotka todella rakkaita ja ovat saaneet paljon huomiota.
Olen näin jälkeenpäin tyytyväinen siitä että vauvaa ei silloin tullut. Nämä 3 vuotta yritystä on kasvattanut meitä molempia todella paljon ja nyt tästä raskaudesta ja tulevasta lapsesta osaa nauttia täysillä.
Muistan sen pahimman vauvakuume ajan silloin suhteen alussa. Kannattaa odottaa vielä muutama vuosi. Itse haluasin olla nuori äiti ja olen sitä vieläkin. Nyt saan hyvät äitiyspäivärahat ja työpaikka odottaa sitten parin vuoden päästä.
Tyhmä lohdutus mutta ota vaikka kissanpentu jolle saat antaa paljon rakkautta. Mun vauvakuumetta ja lapsettomuudesta kärsimistä on auttanu kisut.
Hauskaa kevään jatkoa!
oonpa harvinaisen samaa mieltä, hommaa joku eläin tai käy beibisittaamassa jotain pientä. oota vielä pari vuotta.
terv-16v:n äiti
No itseasiassa meillä on vähän alle vuoden ikäinen kissa-neiti...Tuntuu vaan välillä ettei meinaa kestää mun hellyyden osoituksia ja rakkauden paljoutta..mutta on siihenkin kai jo tottunut..=)
mulla kans vauvakuume...ollaan oltu tulevan mieheni kanssa kohta 6 v. yhessä. Tarkotus oli hakea vielä kouluun mutta hoksasin sen koulun johon oisin halunnu liian myöhään,hakuaika oli menny jo... jotenka aattelin et mitäpä tässä nyt taas vuotta oottamaan että pääsee kouluun,ehtiihän sitä käydä koulun sit myöhemminki vaikka lapsi onki,eihän se elämä siihen lapseen lopu! ite kylläkin oon 22 v. jotenka sun tilanne on vähän toinen....oot kyl aika nuori vielä! mulla on sellanen tarkotus lastenhankinnassa et oon nuorekas äiti ku lapsi täyttää esim. 15 v. etten mikään vanha ikäloppu! =) jotenki vaan pelottaa ryhtyä äitix....et katotaan nyt häitten jälkeen (jotka on elokuussa) mitä tapahtuu....