Pyöreässä metallivadissa, jonka halkaisija on 40 cm, on 10 cm paksuudelta 20,0-asteista vettä. Ympäristössä on tasan 20 asteen lämpötila, normaali ilmanpaine ja 20% suhteellinen ilmankosteus. Vuorokauden kuluttua osa vedestä on haihtunut. Mikä on jäljelle jääneen veden lämpötila?
Veden lämpötila
Anonyymi
44
2475
Vastaukset
- Anonyymi
Osa veden lämpötilasta on haihtunut.
- Anonyymi
Kokeile. Haihtuminen pyrkii jäähdyttämään astiassa olevan veden ympäröivää ilmaa vastaavaan märkälämpötilaan mutta haihtumisesta ja lämpötilaeroista aiheutuvat ilmavirtaukset astian ohi nostavat sen lämpötilaa.
- Anonyymi
on teillä typeriä vastauksia, jopa minä osaisin tuohon jotain sanoa, mutten sano
- Anonyymi
suurin typeryys on tämä suomi24.fi:n uusi systeemi, kun me kaikki ollaan anonyymejä
- Anonyymi
Kysymyksellä todennäköisesti haetaan märkälämpötilaa ja oletetaan että ilmavirtojen aiheuttama lämmitys on mitätöntä verrattuna veden haihtumiseen liittyvään jäähdytykseen.
- Anonyymi
Puhdas mutu-arvaus on jotain 18..19 asteen välissä. Ei tätä taida kukaan osata laskea.
- Anonyymi
Ei kai tuo nyt niin hankala ole! 20% ja 20°C → abs.kosteus on x = 0,622*0,20*2,337/(101,3-0,20*2,337) = 0,00288, rajapinnan välittömässä läheisyydessä x' = 0,622*1,00*2,337/(101,3-1,00*2,337) = 0,01469. Aineensiirtokerroin veden pinnalla on s = h/c, jossa h = vastaava lämmönsiirtokerroin eli noin 5-10 W/m²K ja c = ilman ominaislämpö eli 1000 J/kgK → s = 5/1000=0,005 kg/s,m².
Ilmaan siirtyvän (haihtuvan) vesihöyryn massavirrantiheys on m" = s(x'-x) = 0,005*(0,01469 - 0,00288) = 5,91E-5 kg/s,m². Vadin vesipinnan ala on 0,126 m², joten ilmaan haihtuva vesihöyrymäärä on 5,91E-5*0,126 = 7,4E-6 kg/s eli noin 0,027 kg/h eli noin 0,64 kg/vrk.
Haihtumisteho on 7,4E-6*2500 = 0,0185 kW eli noin 19 W. Kaikki olosuhteet oletettu tietenkin vakioiksi.
Tuo teho ei kyllä paljoakaan vadissa olevaa vettä jäähdytä! Vuorokaudessa vedestä poistuu lämpöä 0,0185*24*3600 = n. 1600 kJ. Toisaalta, heti kun vesi jäähtyy, niin ympäröivästä ilmasta alkaa siirtyä lämpöä takaisin veteen.
martta00 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai tuo nyt niin hankala ole! 20% ja 20°C → abs.kosteus on x = 0,622*0,20*2,337/(101,3-0,20*2,337) = 0,00288, rajapinnan välittömässä läheisyydessä x' = 0,622*1,00*2,337/(101,3-1,00*2,337) = 0,01469. Aineensiirtokerroin veden pinnalla on s = h/c, jossa h = vastaava lämmönsiirtokerroin eli noin 5-10 W/m²K ja c = ilman ominaislämpö eli 1000 J/kgK → s = 5/1000=0,005 kg/s,m².
Ilmaan siirtyvän (haihtuvan) vesihöyryn massavirrantiheys on m" = s(x'-x) = 0,005*(0,01469 - 0,00288) = 5,91E-5 kg/s,m². Vadin vesipinnan ala on 0,126 m², joten ilmaan haihtuva vesihöyrymäärä on 5,91E-5*0,126 = 7,4E-6 kg/s eli noin 0,027 kg/h eli noin 0,64 kg/vrk.
Haihtumisteho on 7,4E-6*2500 = 0,0185 kW eli noin 19 W. Kaikki olosuhteet oletettu tietenkin vakioiksi.
Tuo teho ei kyllä paljoakaan vadissa olevaa vettä jäähdytä! Vuorokaudessa vedestä poistuu lämpöä 0,0185*24*3600 = n. 1600 kJ. Toisaalta, heti kun vesi jäähtyy, niin ympäröivästä ilmasta alkaa siirtyä lämpöä takaisin veteen.
martta00Päätelmäsi lämpötilasta ovat täysin oikeat, mutta laskelmasi haihtumisesta ei mitenkään voi pitää paikkaansa! Olettaen, että vesi haihtuu avoimeen tilaan, jonka kosteus pysyy vakiona eikä kasva, vettä siis haihtuisi noin 6,5 desilitraa vuorokaudessa. (En käy nyt tarkastamaan laskujasi.)
Jos oletamme, kuten tulisi olettaa, että päämekanismi haihtumiselle on difuusio, eikä erityistä konvektiovirtausta ole, konsentraatiorajakerros on paljon suurempi kuin kuvittelet. Kun vesi on suojassa vadissa, rajakerroksen osuus on arvioitava uudelleen ja erikseen, vaikka seos olisikin homogeeninen. Ulkoisen virtausnopeuden ollessa nolla tai hyvin lähellä nollaa, rajapintaan muodostuu eristävä kerros, joka hidastaa haihtumista.
Sen sijaan, ellei vadissa ole veden suhteen suojaavia laitoja eikä sellaisia myöskään haihtumisen myötä synny, konvektiovirtausta ei voida estää. Tällöin difuusio ei enää olekaan päämekanismi. Ilmavirta on avauksen tapauksessa kuitenkin oletettava nollaksi, eikä märkälämpötilaa erikseen ole olemassa.
Otitko veden haihtumisessa huomioon, että α = 4 2.4v W/m2K, siten, että v on arvioitava nollaksi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päätelmäsi lämpötilasta ovat täysin oikeat, mutta laskelmasi haihtumisesta ei mitenkään voi pitää paikkaansa! Olettaen, että vesi haihtuu avoimeen tilaan, jonka kosteus pysyy vakiona eikä kasva, vettä siis haihtuisi noin 6,5 desilitraa vuorokaudessa. (En käy nyt tarkastamaan laskujasi.)
Jos oletamme, kuten tulisi olettaa, että päämekanismi haihtumiselle on difuusio, eikä erityistä konvektiovirtausta ole, konsentraatiorajakerros on paljon suurempi kuin kuvittelet. Kun vesi on suojassa vadissa, rajakerroksen osuus on arvioitava uudelleen ja erikseen, vaikka seos olisikin homogeeninen. Ulkoisen virtausnopeuden ollessa nolla tai hyvin lähellä nollaa, rajapintaan muodostuu eristävä kerros, joka hidastaa haihtumista.
Sen sijaan, ellei vadissa ole veden suhteen suojaavia laitoja eikä sellaisia myöskään haihtumisen myötä synny, konvektiovirtausta ei voida estää. Tällöin difuusio ei enää olekaan päämekanismi. Ilmavirta on avauksen tapauksessa kuitenkin oletettava nollaksi, eikä märkälämpötilaa erikseen ole olemassa.
Otitko veden haihtumisessa huomioon, että α = 4 2.4v W/m2K, siten, että v on arvioitava nollaksi?no mikäs sinun laskelmasi tulos on (kg/d)?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no mikäs sinun laskelmasi tulos on (kg/d)?
Lewisin luvuksi saadaan 1,196.
Annetaan vaakasuoran konvektion lämmönsiirtokertoimeksi 4 ja korrelaatioksi 50 %, jolloin kylläisen höyryn lämpökapasiteetilla 1224 aineensiirtokertoimeksi saadaan 0,00356 m/s.
Höyrynpaine veden pinnassa on 2337 Pa ja ympäristössä (20 %) 467 Pa, jolloin haihtuva ainevirta ympäristöön on 0,00268 kg/m²s.
Vadin vesipinnan ala on 0,126 m², joten ilmaan haihtuva määrä on 1,2 kg/h.
Voimme päätellä, että laskelmassa on virhe, eikä konvektion käyttö sovi laskelmiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no mikäs sinun laskelmasi tulos on (kg/d)?
Ilman kylläisyys lähellä pintaa täyttyy höyrystymisen alkaessa hyvin nopeasti, mikä estää höyrystymisen kasvamista.
Uimahalleissa kokemusperäinen haihtuminen on, kun allas ei ole käytössä, noin 0,0022 kg/m²s.
Laskelma antaa 0,0153 kg/h eli 0,37 l/vrk.
https://www.engineeringtoolbox.com/evaporation-water-surface-d_690.html - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilman kylläisyys lähellä pintaa täyttyy höyrystymisen alkaessa hyvin nopeasti, mikä estää höyrystymisen kasvamista.
Uimahalleissa kokemusperäinen haihtuminen on, kun allas ei ole käytössä, noin 0,0022 kg/m²s.
Laskelma antaa 0,0153 kg/h eli 0,37 l/vrk.
https://www.engineeringtoolbox.com/evaporation-water-surface-d_690.htmleli laskelmani oli likimain oikein, käytin ehkä liian suurta h arvoa..
martta00 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
eli laskelmani oli likimain oikein, käytin ehkä liian suurta h arvoa..
martta00Pistäkää ihmeessä vati huoneeseen vaakan päälle (noin) avauksen olosuhteisiin. Mitä korkeammat reunat vadissa ja mitä vähemmän illmanvaihtoa, sen varmemmin haihtuma jää myös alle 0,37 l/vrk.
Huomenna olemme viisaampia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pistäkää ihmeessä vati huoneeseen vaakan päälle (noin) avauksen olosuhteisiin. Mitä korkeammat reunat vadissa ja mitä vähemmän illmanvaihtoa, sen varmemmin haihtuma jää myös alle 0,37 l/vrk.
Huomenna olemme viisaampia.mutta eihän sitä kysytty!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
mutta eihän sitä kysytty!
Mitä sitten, ja sitä paitsi välillisesti kyllä kysyttiin? Ellei haihtuman määrää kykene laskemaan, jäljelle jäävän veden lämpötilan laskeminenkin on mahdotonta.
Täällä on nyt esitetty mitä ihmeellisimpiä arvauksia, mutta osa lukijoista on aivan oikein pyrkinyt laskemaan asiaa todellisten kaavojen mukaan. Jos eräänkin laskelman mukaan haihtuma on lähes seitsemän desilitraa (0,7 litran europullo) vuorokaudessa, lämpötilan muutos on selkeästi mitattavissa tarkalla mittarilla.
Kyse on siitä, tuleeko laskelmissa käyttää difuusiota vaiko konvektiota. Ilmiselvästi on osoitettu, että (pakotetun) konvektion käyttö on mahdotonta, joten laskelmiin tulisi soveltaa diffuusiota. Jos ja kun vadissa olevat laidat estävät tehokkaan konvektion, ilman ja vesipinnan väliin muodostuu eristävä välikerros, jossa sijaitsevan höyrynpaineen tunteminen olisi täysin oleellista. Sen laskemiseen kukaan ei ole osoittanut vielä mallia. Mitä syvempi vati on ja mitä vähemmäksi jäljelle jäävän veden määrä käy, sen pienempi difuusio ja konvektio ja edelleen: sitä pienempi on haihtuma.
Ymmärrätkö nyt, että avauksen kysymys vaatii todellista asian ymmärtämistä, eikä siis ole aivan helppo. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lewisin luvuksi saadaan 1,196.
Annetaan vaakasuoran konvektion lämmönsiirtokertoimeksi 4 ja korrelaatioksi 50 %, jolloin kylläisen höyryn lämpökapasiteetilla 1224 aineensiirtokertoimeksi saadaan 0,00356 m/s.
Höyrynpaine veden pinnassa on 2337 Pa ja ympäristössä (20 %) 467 Pa, jolloin haihtuva ainevirta ympäristöön on 0,00268 kg/m²s.
Vadin vesipinnan ala on 0,126 m², joten ilmaan haihtuva määrä on 1,2 kg/h.
Voimme päätellä, että laskelmassa on virhe, eikä konvektion käyttö sovi laskelmiin.Ihan saakelin älytön laskutoimitus. Näitä lueskellessa tuntee kyllä itsensä todella vähäjärkiseksi.
- Anonyymi
Haihtuminen on niin hidasta että lämpötilan muutosta ei ole havaittavissa. Kysytty lämpötila on edelleen 20,0 astetta, vaikka ilma onkin niin kuivaa (20 %), että vesihöyry haihtuu ympäröivään ilmaan.
Mollierin diagrammista asiat on tulkittavissa tai vesihöyryn osapaineesta laskemalla. 20 asteen lämpötilassa ilmankosteus on maksimissaan 17,2 g/m3 ja kyllästysosapine 2337 Pa.
Oikeammin voisi kysyä, kuinka suuren ilmatilan avauksen vesimäärä voisi kyllästää. Vettä on siis 12,5 litraa. Oikea vastaus on 730 kuutiota. Ellei pintakonvektiota tapahdu, haihtuminen kestää huoneilmaan viikkoja. - Anonyymi
Matemaattisesti tms. haettua vastausta annetuilla vajavaisilla lähtötiedoilla ei edes voitaisi löytää. Vati on yleensä alaosastaan supistuva astia, siis annetuilla mittatiedoilla vesimäärää ei voida tietää, ilmoitettua haihtuman määrääkään ei ilmoiteta eikä myöskään ilmoiteta, miten suuressa tilassa vati sijaitsee. Jos nimittäin vati on vaikka yhden kuutiometrin tilassa, haihtuvuus alkaa pian nostaa ympäristön suhteellista kosteutta ja niiltä osin tilanne muuttuu, jos taas vati sijaitsee avoimessa ympäristössä, vaikka ulkona, muu tila on niin valtavan suuri, ettei haihtuminen kykene ympäristön suhteellista kosteutta merkittävästi nostamaan. Eli jos vati sijaitsee vaikka kuutiometrin suljetussa tilassa, haihtuma alkaa pienentyä merkittävästi aika nopeastikin.
Mutta onneksi oikea vastaus on yksinkertaisesti, että vadissa oleva vesi pyrkii itsepintaisesti pysymään samassa lämpötilassa ympäristön kanssa, mitään yhden- kahden asteen eroja on turha odottaa. Jos vadissa on alkuun 10 litraa 20- asteista vettä, siellä on 20- asteista vettä vielä kun vedestä on jo 9 litraa haihtunut pois. Muutoinhan vesi olisi jo lähes pakkasella jos sen lämpötila pelkästään yhden vrk aikana putoaisi asteen- kaksi!
Veden lämpötilassa toki tapahtuu pieniä muutoksia, annetuilla lähtötiedoilla niitä ei vain ole mahdollista selvittää, sikäli tyypillinen sivuston kysymys! - Anonyymi
Diffuusiovakio (Pruppacher and Klett (1997):
Dv = 2.11 * (Ta/273.15)exp1.94 * (Po/Pa)×10−5 [m2 s−1], missä
Ta = ilman lämpötila (K)
Po = ilmanpaine NTP (101 325 Pa)
Pa = ilmanpaine nyt (Pa)
Nyt Dv = 0,0705 m²/s.
Massavirtaus eli vuo Fickin diffuusiolaista
Fm = -Dv * (dC/dz), missä
dC = muutos aineen konsentraatiossa tai massassa (kg tai mol/m3)
dZ = muutos pituus- tai korkeusasemassa (m)
Tarkastellaan difuusiomuutosta 10 mm vesipinnan yläpuolella.
Nyt Fm = 0,0705 * (0,00042/0,01) m²/s * mol/m3 ^1/m = 0,00296 mol/m2-s
0,00296 * 0,018 * 0,126 * 3600 x 24 mol/m2-s * kg/mol * m2 * s/h * h/vrk = 0,08 kg/vrk
Haihtuma on 0,08 kg/vrk eli 80 grammaa, kun konvektio on nolla. Lämpötilavaikutus ei ole tavanomaisin keinoin mitattavissa, sillä astian seinämien kautta lämpöä siirtyy takaisin veteen.- Anonyymi
"astian seinämien kautta lämpöä siirtyy takaisin veteen. "
Mistä tuon keksit? - Anonyymi
Onko metallivati alumiinia vai peltiä vai emaloitua peltiä ja onko se eristetty? Johtuuko metallin läpi lämpöä lämpimästä kylmään? En tiedä mutta tuskin. Nykyisin vadit on muovivateja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"astian seinämien kautta lämpöä siirtyy takaisin veteen. "
Mistä tuon keksit?Keksin? Minkä keksin, Dominonko vai Jaffakeksin?
- Anonyymi
Kun vadin ympärillä ilma ei vaihdu, haihtuminen voidaan laskea vakiolla 0,00005 kg/m2-h-Pa (Meyer).
Kun ilmankosteus on nyt 20 %, höyrynpaine-eroksi saadaan 2337 - 467 Pa = 1870 Pa
Haihtuva ainevirta ympäristöön on, kun vesipinnan ala on 0,126 m², vuorokaudessa haihtuma on 0,28 kg/vrk. - Anonyymi
Korjaan vielä hieman tuota yllä olevaa laskelmaani. Jos h = 4 W/m²K (liikkumaton ilma) ja c = 1,022 kJ/kgK ja Lewisin luku = 1, niin massavirta on 4/1022*(0,01469-0,00268)*0,126 = 5,92E-6 kg/s eli 0,021 kg/h eli 0,51 kg/d.
Jäähtymisteho saadaan helpoimmin entalpioiden avulla 4/1,022*(57,4 - 26,9)*0,126 = 15,0 W. Tuo 57,4 kJ7kg on kostean ilman entalpia veden pinnan läheisyydessä ja 26,9 kJ/kg kauempana.
martta00 - Anonyymi
Tällä hetkellä hiemankaan uskottavat arvot haihtumalle ovat 0,08 kg /vrk ... 0,51 kg/vrk. Joku on sentään (osannut) ja vaivautunut tekemään laskelmia, josta omasta puolestani kiitos.
Kun haihtuma on tiedossa, myös lämpötilan muutos saadaan tietoon. Siitä tosin kaikki taisivat olla yhtä mieltä paitsi "keksimies".
Jos pitäisi lyödä asiassa vetoa, veikkaisin haihtuman edellisten puoleen väliin eli 0,3 kg/vrk.
Pistän uunipellille vettä ja käyn mittaamaan painoja ennen ja jälkeen, ilmoitan huomenna tuloksia.
(Kiitos avaajalle, oli ihan mielenkiintoinen kysymys.)- Anonyymi
Tuloksia:
Huonetila, seisova ilma, ei erityistä ilmanvaihtoa astian (pannu) ympärillä. Tasapohjaisessa astiassa noin 20 mm kerros vettä, jonka päällä noin 45 mm reunusta eli tyhjää ilmatilaa.
Korkealaitaisen metallisen lasagnepannun pinta-ala 0,114 m2.
Haihtuma 24 tunnin kuluessa 111 grammaa.
Lämpötila 23 astetta.
Huoneilman suhteellinen kosteus 36 %.
TEHTÄVÄT KORJAUKSET
Haihtuma suhteutettuna avauksen pinta-alaan = 123 grammaa.
Höyrynpaine 1 = 2808 Pa
Höyrynpaine 2 = 1011 Pa
Höyrynpaine-ero nyt = 1697 Pa
Avauksen alkuperäinen höyrynpaine-ero: 1870 Pa
Korjauskerroin 1870/1697 = 1,10
Todellinen haihtuma avauksen olosuhteissa olisi 123 * 1,1 = 136 grammaa eli 0,14 kg/vrk.
Mitään muuta selitystä pienelle haihtumalle ei ole kuin konvektion pienuus, jolloin difuusio on vallitseva ilmiö. Reunat mahdollistavat sen, että astian sisälle muodostuu suhteettoman korkea eristävä kerros, jossa höyrynpaine hidastaa merkittävästi haihtumista.
Lähimmäksi arvannut oli laskelmallisessa lukemassa 0,08 kg/vrk. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuloksia:
Huonetila, seisova ilma, ei erityistä ilmanvaihtoa astian (pannu) ympärillä. Tasapohjaisessa astiassa noin 20 mm kerros vettä, jonka päällä noin 45 mm reunusta eli tyhjää ilmatilaa.
Korkealaitaisen metallisen lasagnepannun pinta-ala 0,114 m2.
Haihtuma 24 tunnin kuluessa 111 grammaa.
Lämpötila 23 astetta.
Huoneilman suhteellinen kosteus 36 %.
TEHTÄVÄT KORJAUKSET
Haihtuma suhteutettuna avauksen pinta-alaan = 123 grammaa.
Höyrynpaine 1 = 2808 Pa
Höyrynpaine 2 = 1011 Pa
Höyrynpaine-ero nyt = 1697 Pa
Avauksen alkuperäinen höyrynpaine-ero: 1870 Pa
Korjauskerroin 1870/1697 = 1,10
Todellinen haihtuma avauksen olosuhteissa olisi 123 * 1,1 = 136 grammaa eli 0,14 kg/vrk.
Mitään muuta selitystä pienelle haihtumalle ei ole kuin konvektion pienuus, jolloin difuusio on vallitseva ilmiö. Reunat mahdollistavat sen, että astian sisälle muodostuu suhteettoman korkea eristävä kerros, jossa höyrynpaine hidastaa merkittävästi haihtumista.
Lähimmäksi arvannut oli laskelmallisessa lukemassa 0,08 kg/vrk.Veden ominaishöyrytymislämpö on 2256 kJ/kg, joten vedestä haihtuu vuorokaudessa 0,14 kg/vrk * 2256 kJ/kg = 315 kJ/vrk ja siten 13,16 kJ/h.
Edellinen vastaa tehoksi muutettuna 13,16 / 3600 kWs/s = 3,7 wattia ja lämmöksi muutettuna alkuperäisessä laskelmassa noin 10 kiloa vettä jäähtyy tunnissa 0,315 astetta. Edellyttäen, että vadin ympärillä on ääretön (riittävä) määrä ilmaa, todellista jäähtymistä ei tapahdu, sillä ilman lämpö siirtyy (johtuu) veteen vadin pintojen läpi.
- Anonyymi
Hienoja laskelmia, varsinkin kun yksikään niiden tekijöistä ei ole kiinnostunut edes vadin muodoista! Mikä on esim. sellainen määre kuin kWs/s? Siis mitä tarkoittaa kilowattisenkunti per sekunti?
Ja noin muuten, se vadissa olevan veden lämpötila pysyy sitkeästi samassa lämpötilassa ympäristön lämpötilan kanssa, olipa vaikea kysymys?
Ellette usko, mittailkaa...- Anonyymi
Et taida itse olla mikään fysiikkaa tai fysikaalista kemiaa yläkoulun oppimäärää enempää lukenut henkilö? Oletko ja ellet ole, kannattaisi ehkä pysyä maailman menoa ja marttakerho -foorumilla, siellä sinäkin pystyisit kentien pätemään taidoillasi. Ellet usko, niin kokeile edes!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et taida itse olla mikään fysiikkaa tai fysikaalista kemiaa yläkoulun oppimäärää enempää lukenut henkilö? Oletko ja ellet ole, kannattaisi ehkä pysyä maailman menoa ja marttakerho -foorumilla, siellä sinäkin pystyisit kentien pätemään taidoillasi. Ellet usko, niin kokeile edes!
Mittailemisiin...
- Anonyymi
Diffuusiovakio (Pruppacher and Klett (1997):
Dv = 2.11 * (Ta/273.15)exp1.94 * (Po/Pa)×10−5 [m2 s−1], missä
Ta = ilman lämpötila (K)
Po = ilmanpaine NTP (101 325 Pa)
Pa = ilmanpaine nyt (Pa)
Nyt Dv = 0,0705 m²/s.
Massavirtaus eli vuo Fickin diffuusiolaista
Fm = -Dv * (dC/dz), missä
dC = muutos aineen konsentraatiossa tai massassa (kg tai mol/m3)
dZ = muutos pituus- tai korkeusasemassa (m)
Tarkastellaan difuusiomuutosta 40 mm (aikaisemmin 10 mm) vesipinnan yläpuolella.
Nyt Fm = 0,0705 * (0,00042/0,04) m²/s * mol/m3 ^1/m = 0,00074 mol/m2-s
0,00074 * 0,018 * 0,126 * 3600 x 24 mol/m2-s * kg/mol * m2 * s/h * h/vrk = 0,145 kg/vrk
Teoreettinen haihtuma on 0,145 kg/vrk eli 145 grammaa, kun konvektio on nolla, ja käytettävä difuusiomuutos 40 mm korkeudelta vesipinnan yläpuolelta. Lämpötilavaikutus ei ole tavanomaisin keinoin mitattavissa, sillä astian seinämien kautta lämpöä siirtyy takaisin veteen. - Anonyymi
>>>>> Edellinen vastaa tehoksi muutettuna 13,16 / 3600 kWs/s = 3,7 wattia ja lämmöksi muutettuna alkuperäisessä laskelmassa noin 10 kiloa vettä jäähtyy tunnissa 0,315 astetta. Edellyttäen, että vadin ympärillä on ääretön (riittävä) määrä ilmaa, todellista jäähtymistä ei tapahdu, sillä ilman lämpö siirtyy (johtuu) veteen vadin pintojen läpi. <<<<<
Veden lämpötila siis vaihtelee keskimäärin välillä 19,7 - 20,0 astetta C.
Vadissa on kuitenkin löydettävissä lämpötilagradientti ts. veden pintalämpötila saattaa laskea haihtumisen seurauksena huomattavastikin, mutta lämpötila pysyy keskimäärin muuttumattomana. Jos oletetaan, että suurin osa lämmöstä haihtuisi ylimmän yhden sentin korkeudelta, pintaveden lämpötila saattaisi laskea hetkellisesti, siis ennen tasaantumista, jopa yhdellä...kolmella asteella. Hieman viilentynyt pintavesi vajoaa kuitenkin lopulta suuremman tiheytensä vuoksi alempiin kerroksiin.
Tarkalla lämpömittarilla veden lämpötila vadin eri kerroksissa on kyllä mitattavissa. - Anonyymi
Lienee selviö, että veden lämpötila on vuorokauden kuluttua ympäristöä alempi. Toki seinämien kautta virtaa lämpöä haihtumisen jäähdyttämään veteen. Mutta jotta näin tapahtuisi, on oltava se lämpötilaero. Jossain on kuitenkin se lämpötilan tasapainopiste. Mutta jos yksinkerttaistetaan tilannetta niin, että astia on laskujen kannalta lämpöä eristävä, jolloin vain haihtuminen tarvitsee huomioida.
Pisti vielä silmään tämä: " alkuperäisessä laskelmassa noin 10 kiloa vettä jäähtyy tunnissa 0,315 astetta", josta seuraavassa viestissä: "Veden lämpötila siis vaihtelee keskimäärin välillä 19,7 - 20,0 astetta C.". Kysyttiin kuitenkin lämpötilaa vuorokauden, eikä tunnin kuluttua. - Anonyymi
Lämpötilan laskua tunnissa 0,315 astetta ja 24 tunnissa tietysti 7,56 astetta, eli veden lämpötila vuorokauden kuluttua olisi 12,44 astetta. Tämähän on helppoa kuin heinänteko kun tämän osaa. Ja erityisesti jos uskoo...
- Anonyymi
Kas kun et väitä että vesi on kolmen päivän kuluttua jäässä. Se on silloin helppoa kuin heinänteko ja saman periaatteen mukaisesti vesi ei järvissä ja merissä koskaan kesällä lämpene, koska haihtuma on niin kovaa. Jäässähän ne bruukaavat kesäisin olla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kas kun et väitä että vesi on kolmen päivän kuluttua jäässä. Se on silloin helppoa kuin heinänteko ja saman periaatteen mukaisesti vesi ei järvissä ja merissä koskaan kesällä lämpene, koska haihtuma on niin kovaa. Jäässähän ne bruukaavat kesäisin olla.
Kun kysyjä kysyy esimerkkitapauksessaan, että mikä on veden lämpötila vuorokauden kuluttua, mikä se sitten sinusta on, jätit kertomatta. Esität sen sijaan teorioitasi veden jäätymisestä, missä asuu ajatustesi ydinidea? ( Jos mitään sellaista lainkaan löytyy ).
Ja ihan ohimenevä huomautus: Kysyjä ei käsittele tilannetta, jossa ympäristön lämpötila olennaisesti muuttuu ja astiassa olevan vedenkin lämpötila siksi muuttuu! Järvivesien lämpötila kun lämpenee kesäkaudella kun ilman lämpötila nousee ja päinvastoin.
Minä vain esitän väitteeni matemaattisesti osaavampien tällä sivulla aiemmin esittämiin laskelmiin pohjautuen, esim. 14.5 klo 11:21, 15.5 klo 12:20 ja 16.5 klo 13:02 on kerrottu miten vei jäähtyy tunnin kuluessa. Jos vesi tunnin aikana jäähtyy 0,315 astetta ja jäähtyminen samaan tahtiin jatkuu, veden lämpötila vuorokauden kuluttua on 12,44 astetta. Ja aivan totta, jos jäähtyminen samaan tahtiin jatkuu, kolmen vuorokauden kuluttua vesi pyrkii jo jäätymään.
Ja sinusta se ei ole uskottavaa, kas kun se ei ole minustakaan uskottavaa, etkö tajua että kyseenalaistin kommentillani koko jäähtymisteoria kirjoittajan jutun, et tajua, et tajua, et tajua. Lue kaikki sivun kommentit vielä kerran ajatuksella ja rauhassa, vaikka sittenkään et todennäköisesti tajua, kun et tajua, niin et tajua etkä tajua! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun kysyjä kysyy esimerkkitapauksessaan, että mikä on veden lämpötila vuorokauden kuluttua, mikä se sitten sinusta on, jätit kertomatta. Esität sen sijaan teorioitasi veden jäätymisestä, missä asuu ajatustesi ydinidea? ( Jos mitään sellaista lainkaan löytyy ).
Ja ihan ohimenevä huomautus: Kysyjä ei käsittele tilannetta, jossa ympäristön lämpötila olennaisesti muuttuu ja astiassa olevan vedenkin lämpötila siksi muuttuu! Järvivesien lämpötila kun lämpenee kesäkaudella kun ilman lämpötila nousee ja päinvastoin.
Minä vain esitän väitteeni matemaattisesti osaavampien tällä sivulla aiemmin esittämiin laskelmiin pohjautuen, esim. 14.5 klo 11:21, 15.5 klo 12:20 ja 16.5 klo 13:02 on kerrottu miten vei jäähtyy tunnin kuluessa. Jos vesi tunnin aikana jäähtyy 0,315 astetta ja jäähtyminen samaan tahtiin jatkuu, veden lämpötila vuorokauden kuluttua on 12,44 astetta. Ja aivan totta, jos jäähtyminen samaan tahtiin jatkuu, kolmen vuorokauden kuluttua vesi pyrkii jo jäätymään.
Ja sinusta se ei ole uskottavaa, kas kun se ei ole minustakaan uskottavaa, etkö tajua että kyseenalaistin kommentillani koko jäähtymisteoria kirjoittajan jutun, et tajua, et tajua, et tajua. Lue kaikki sivun kommentit vielä kerran ajatuksella ja rauhassa, vaikka sittenkään et todennäköisesti tajua, kun et tajua, niin et tajua etkä tajua!"Ja sinusta se ei ole uskottavaa, kas kun se ei ole minustakaan uskottavaa, etkö tajua että kyseenalaistin kommentillani koko jäähtymisteoria kirjoittajan jutun, et tajua, et tajua, et tajua. Lue kaikki sivun kommentit vielä kerran ajatuksella ja rauhassa, vaikka sittenkään et todennäköisesti tajua, kun et tajua, niin et tajua etkä tajua! "
Tuon kirjoittajan kommentti on itse-itsensä-selittävä. Hyvää jatkoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ja sinusta se ei ole uskottavaa, kas kun se ei ole minustakaan uskottavaa, etkö tajua että kyseenalaistin kommentillani koko jäähtymisteoria kirjoittajan jutun, et tajua, et tajua, et tajua. Lue kaikki sivun kommentit vielä kerran ajatuksella ja rauhassa, vaikka sittenkään et todennäköisesti tajua, kun et tajua, niin et tajua etkä tajua! "
Tuon kirjoittajan kommentti on itse-itsensä-selittävä. Hyvää jatkoa.Entä mitä mieltä sinä olet tästä veden lämpötilasta tms. asioista?
Hyvää jatkoa!
- Anonyymi
Jos sama vesimäärä laitetaan neliskulmaiseen astiaan, mikä on veden lämpötila vastaavissa olosuhteissa vuorokauden kuluttua?
- Anonyymi
Minulla olisi sama kysymys kolmikulmaisesta, viisikulmaisesta ja tähden muotoisesta astiasta. Mitä jos muoto on epämääräinen?
- Anonyymi
Jäljelle jäävän veden lämpötila on 19 tai 20 celsiusta
- Anonyymi
vastaisin muuten mutta yhtälö on mahdoton laskea kun ei kerrota sen vadin lämpötilaa
- Anonyymi
Voisitko antaa vastauksesi kahdenkymmenen asteen tarkkuudella ja sen kaavan, jolla laskisit asian, jos vadin lämpötila olisi tiedossa? Noista tiedosita olisi suuri apu. Annathan ainakin tuon kaavan, jolla pääsen eteen päin.
- Anonyymi
Onko kukaan ottanut huomioon iman olevakosteuden huomioon ilman kosteus on aika suuri uimahallissa muutenkin ja mitä lämpimämpää sitä enemän on huoneen kosteuskin jos ympäristön kosteus mitä suurempi sitä hitaampää on myös veden haihtuminen jos haluaa konkreettisesti manuaalisesti tutkia pitää mitatamyös ympärillä olevan ilmankosteuden myös samoin lämpötilan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387725Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381945Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251900- 911623
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801555Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p104988- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4879Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28820- 34802