Arka aihe ehkä....

En mä traumoista tiedä, mutta kyllä se helpottaa, kun lakkaa itse ajattelemasta, että on jotenkin vääränlainen.

Kyllä, todellakin on. Kun piti elää elämää jonkalaista "kuului" elää.

Minusta on loukkaavaa entistä kumppaniaan vaikka tämä olisikin ollut mies kohtaan puhua traumoista. Tuo mies on varmasti ollut ap:n kanssa hyvässä uskossa mutta ap on salannut todellisen luontonsa. Mies olisi varmasti mieluummin halunnut olla naisen kanssa joka haluaa hänet eikä tuhlata aikaansa ap:n. Tämä biseksuaalien ja lesbonaisten pohjaton itsekkyys jaksaa aina yllättää. Ymmärrän hyvin miksi oikeat lesbot karttavat bissejä sillä nämä ainakin vähän vanhemmat ymmärtävät että tunteet ovat samoja niin heteroiden, bissejen kuin lesbojenkin osalta.

On. Paitsi etten ole saanut mitään traumoja. Mieheni tiesi, että pidän enemmän naisista, mutta hänen kanssaan synkkasi ja kaikki oli hyvin sen kymmenen vuotta mitä suhde kesti.
Nyt taustani joskus silti hiukan häiritsee kun sekä miehet, että naisetkin usein olettavat minun olevan kiinnostunut yhä myös miehistä. Olen tapaillut vain naisia eroni jälkeen ja olen ihan sinut henkilöhistoriani kanssa, mutta minua tietysti pidetään bi-seksuaalina. Enpä voi siihen määritelmään vastaankaan väittää, vaikka itse pidän itseäni bi-taustaisena lesbona. Ja jos se nyt jollekin on hirveän iso kynnys, niin painukoon... suolle.

Te joilla jonkinlaisia ns.traumojakin jäänyt, niin miten olette niistä selvinneet ja ovatko ne näkyneet vielä jollakin tapaa, vaikka olisitte itsellenne paremman/luonnollisemman suhteen löytäneet?

T: ap

Tunnistan kyllä ilmiön, olin itse 5 vuotta heterosuhteessa ja seksi muuttui vuosi vuodelta ahdistavammaksi (varmaankin kun kumppani kasvoi samalla sirosta ja sileästä teinipojasta mieheksi) ja nyt välillä tulee flash backeja kauhean ällötyksen kanssa siitä mieleen. Jotenkin se miehen haju ja karvaisuus ja muutenkin yleinen ruumiillinen "karuus" aiheutti paljon vastenmielisyyden tunteita, joita en ihan osannut paikantaa ja joita itse silloin vähättelin. Jotenkin ajattelin että ne tunteet ovat sairaita ja ne lähtevät kunhan käyn tarpeeksi terapiassa, kun eihän ollut mitään syytä kokea sellaista parisuhteessa, jossa kaikki piti olla OK. Ja kyllä ne näkyivät vielä seuraavassa suhteessa naisen kanssa, jonkin aikaa suhteen alussa kumppani kertoi että välillä seksiä aloitettaessa kasvoillani näkyi inho ja ällötys. Onneksi kumppani on ollut todella ymmärtäväinen ja hänen kanssaan olen saanut purettua noita tunteita. Ja ollaan aina pidetty tarkkaan huolta, ettei seksiä harrasteta IKINÄ jos molemmat ei halua, ja jos tulee ahdistusta niin seksi lopetetaan heti ja halaillaan sen sijaan. Nyt kahden vuoden jälkeen seksi on jo paljon helpompaa ja muutenkin inhottavat flash backit vähentyneet, mutta työtä on vielä jäljellä.

Joten ymmärrän hyvin tunteen, että heteroseksi voi traumatisoida jos siihen pakottaa itsensä "kun niin kuuluu tehdä". Ja vaikka se onkin karua sille entiselle kumppanille, niin totuus on, että traumoja tuli, eikä muutu muuksi siksi, että se on jonkun mielestä epäreilua (luonnollisesti miehelle, ei sille traumatisoituneelle naiselle).

Kiitos vastauksesta. :)
Itse lähemmäs kolmikymppiseksi yritin saada itseäni "mahtumaan muottiin" ja vuosi vuodelta seksi ja kaikki läheisyys alkoi vain kasautua niin pahaksi, että oli jatkuva ahdistus ja paha olo.
Nyt naissuhteessani alkuun toimin jollain automaatilla ja toistin samaa kuin heterosuhteissani ja huomasin,että en osannut edes tunnistaa omia fyysisiä rajojani ja mistä edes pidän miten kosketaan yms.
Tämä on hieman hankaloittanut suhdetta, sekä myös jotkin tilanteet, jotka muistuttavat aiemmasta saavat minut jopa paniikkiin tai pois tilanteesta.
Lohdulkista tietää, että tämä voi helpottaa ymmärtäväisen kumppanin avulla ja varmaan myös ajan. Mietin silti pitäisikö tästä käydä viel juttelemassa jollekin vai riittääkö aika ja oikea kumppani siihen.

T: ap

Hei sinä, joka ollut tällaisen heterotaustaisen kanssa, minulla nyt suhde myös, jossa pitkä heterotausta. Millaisia ongelmia sinä olet kohdannut? Olisiko mitään neuvoja miten voisn parhaiten olla tilanteessa? Tämä muuten paras ja pitkäkestoisin suhteeni.