PUUKATTILA

saiskos vielä hyvän käänteis palokattilan merkin joka toimis varmasti hyvin.

Kerro nyt miten se puhallin sitten oikein polttaa niitä palokaasuja?

Poltetaanko alunperin kitumalla (onko siinä järkeä), jolloin savukaasuun jäisi häkäkaasua (jääkö vielä jotain muuta palavaa kaasua?)poltettvaksi asti. Tehokkaalla poltolla ei savukaasussa pitäisi olla merkittäviä määriä poltettavaksi? Hiilidioksidi ja vesihöyry ei sieltä enää mihinkään pala. Tietysti ympäristön kannalta on hyvä että poltetaan kaikki mahdolliset epäpuhtaudet pois, mutta miten lie energiataloudellsesti.

keppe kirjoitti:

saiskos vielä hyvän käänteis palokattilan merkin joka toimis varmasti hyvin.

Ainakin Ricalta löytyy käänteispalokattila...

Yksvaan kirjoitti:

Poltetaanko alunperin kitumalla (onko siinä järkeä), jolloin savukaasuun jäisi häkäkaasua (jääkö vielä jotain muuta palavaa kaasua?)poltettvaksi asti. Tehokkaalla poltolla ei savukaasussa pitäisi olla merkittäviä määriä poltettavaksi? Hiilidioksidi ja vesihöyry ei sieltä enää mihinkään pala. Tietysti ympäristön kannalta on hyvä että poltetaan kaikki mahdolliset epäpuhtaudet pois, mutta miten lie energiataloudellsesti.

Nyt en tarkkaan muista kunka tuo menee mutta palaessaan puu kaasuuntuu ensin. Puu ei sii svarsinaisesti pala vaan kuumuuden siitä irrottama kaasu. Jos lämpötila ei ole tarpeeksi korkea eivät kaikki kaasut vapaudu puusta -> tuhkan osuus nousee. Eri puukaasuyhdisteet palavat eri lämpötiloissa ja vaaditaan noin 900°C lämpötila ennenkuin kaikki kaasut saadaan poltettua.
Yläpaloinen ei tähän pysty koska koko klapikasa palaa kerralla -> puukaasujen määrä on valtava eikä täydellistä palamista ehdi tapahtua. Myöskään puun kaasuuntuminen ei ole hyvää ja suuri osa niistä karkaa palamattomina piipun kautta ulos.
Kun sitten 900-asteisiin palokaasuihin sekoitetaan toisioilmaa (happea) palaa loputkin yhdisteet. Tulikohan sekavasti sanailtua...

Myyjä kertoi eron vuosikulutuksessa olevan n. 3m3 puuta. Hinnan eron huomioon ottaen tulee
huomattavasti edullisemmaksi polttaa ne ylimääräiset 3m3 vuodessa.Jos käyttää ostopuuta on asia tietenkin eri.

kustannussyistä kirjoitti:

Myyjä kertoi eron vuosikulutuksessa olevan n. 3m3 puuta. Hinnan eron huomioon ottaen tulee
huomattavasti edullisemmaksi polttaa ne ylimääräiset 3m3 vuodessa.Jos käyttää ostopuuta on asia tietenkin eri.

Kyllä valitsisin alapalokattilan,koska se jälkipoltto on tosi tärkeää.En kyllä tiedä onko yläpalokattiloissa jälkipolttoa?Jos on niin hyvä niin.Pitäis aina katsoa se hyötysuhde kokonaisuutena,siis paljonko siitä kuutiomäärästä saadaan energiaa.Paras ratkaisu olis mun mielestäni pellettipoltin ja sen rinnalle mahdollisuus polttaa klapeja.

kustannussyistä kirjoitti:

Myyjä kertoi eron vuosikulutuksessa olevan n. 3m3 puuta. Hinnan eron huomioon ottaen tulee
huomattavasti edullisemmaksi polttaa ne ylimääräiset 3m3 vuodessa.Jos käyttää ostopuuta on asia tietenkin eri.

Kolme kuutiota eroa on vain yksi muuttuja ja sekin riippuu siitä kuinka paljon energiaa sinä ja talosi tarvitsette.
Ala- tai käänteispaloiseen riittää yksi pesällinen vuorokaudessa, yläpaloista saa ruokkia useampaan otteeseen. Epäpuhtaasta palamisesta aiheutuvat päästöt ovat myös sellaista luokkaa ettei ekologisesti kestävästä polttamisesta voida puhua.
- puuta kuluu enemmän, 10-15%
- oma työpanos on vähintään kaksinkertainen
- päästöt ovat sitä luokkaa että ne on jo monessa maassa kielletty!

lämmitysjärjestelmää!
Meillä oli ennen Arimax 240 yläpaloinen puukattila,2000 l varaaja ja siinä sähkövastukset.
Sähkövastuksia käytettiin lähinnä reissussa ollessa ja sähkönkulutus oli 4500 kWh/vuosi.
Puuta kului 30 m3/vuosi.Meillä on lämmintä tilaa 230 m2,kellarikerros lattiaputkilla ja kaksi ylempää kerrosta pattereilla.
Viime talvena saatiin tarpeeksi klapilämmityksestä.
Apulaitteita rupesi menemään rikki,mm. paisuntasäiliöstä vain toinen toimi,joten viime talvena pahimmillaan lämmitettiin 9 tuntia päivässä!
Vuosi sitten keväällä päätettiin pistää monen vuoden säästöt sileiksi ja päädyttiin stokerilämmitykseen.
Varaaja kappaleiksi ja irti sekä pannu pihalle.
Pannuhuoneen vieressä olevaan puuvarastoon asensin
Säätötulen Strong-mallin pohjaelementin,palopääksi
40 kW ja kattilaksi Jämä Bio 30 kW.Siilon tein vanerista pohjaelementin päälle ja pihalla olevasta puuliiteristä modasin 50 m3 hakekuivurin/varaston.
Lämmitys on ollut suhteellisen vaivatonta,kunhan säädöt sai kohdalleen.
Olemme ostohakkeen varassa,eli omaa mehtää ei ole.
Stokeri on siitä hyvä systeemi,että ei ole vain yhdestä polttoainetyypistä riippuvainen.
Esim. nyt meillä on koekäytössä turvepelletti.
Hakkeen kanssa saa olla tarkkana,ettei tilaa huonolaatuista haketta,kuten meillä kävi.
Tilasimme Vapolta haketta,jossa on kissanpään kokoisia paloja joukossa.Jokaikinen kottikärry on seulottava käsin,jottei ruuvi mene tukkoon.
Sen vuoksi kokeilemme nyt turvepellettiä.
Turvepelletti on niin jytyä ainetta,että jouduin pudottamaan säätöjä kymmenesosaan entisistä hakkeen säädöistä.
Polttoaineen hinnoista:
35000 kWh eli vuoden tarpeet
Palaturve 538 €
Hake 625 €
Turvepelletti 840 €
Puupelletti 980 €
Turpeen huono puoli on tuhkan alhainen sulamislämpötila,joka aiheuttaa tuhkan sulamista palopäässä.Asiaan auttaa hieman ylisuuri ilmamäärä ja teho pienelle.Tällöin palotapahtuman lämpö laskee hieman,jolloin sintraantumista tapahtuu vähemmän.
Hakkeen kanssa töitä piisaa siilon täytön muodossa eniten.
Kallein polttoaine on ominaisuuksiltaan parasta,mutta puupelletti ei kestä kosteutta,toisin kuin turvepelletti,joka voi lillua vedessä tuntikausia hajoamatta.
Meillä meni rahaa n. 12000 € systeemin vaihtoon.
Pattereita ei tarvinnut vaihtaa,koska ovat vielä
hyväkuntoisia.Samoin lattialämpöputket on uusittu myyjän toimesta ennen taloon muuttoa.

Thuge kirjoitti:

lämmitysjärjestelmää!
Meillä oli ennen Arimax 240 yläpaloinen puukattila,2000 l varaaja ja siinä sähkövastukset.
Sähkövastuksia käytettiin lähinnä reissussa ollessa ja sähkönkulutus oli 4500 kWh/vuosi.
Puuta kului 30 m3/vuosi.Meillä on lämmintä tilaa 230 m2,kellarikerros lattiaputkilla ja kaksi ylempää kerrosta pattereilla.
Viime talvena saatiin tarpeeksi klapilämmityksestä.
Apulaitteita rupesi menemään rikki,mm. paisuntasäiliöstä vain toinen toimi,joten viime talvena pahimmillaan lämmitettiin 9 tuntia päivässä!
Vuosi sitten keväällä päätettiin pistää monen vuoden säästöt sileiksi ja päädyttiin stokerilämmitykseen.
Varaaja kappaleiksi ja irti sekä pannu pihalle.
Pannuhuoneen vieressä olevaan puuvarastoon asensin
Säätötulen Strong-mallin pohjaelementin,palopääksi
40 kW ja kattilaksi Jämä Bio 30 kW.Siilon tein vanerista pohjaelementin päälle ja pihalla olevasta puuliiteristä modasin 50 m3 hakekuivurin/varaston.
Lämmitys on ollut suhteellisen vaivatonta,kunhan säädöt sai kohdalleen.
Olemme ostohakkeen varassa,eli omaa mehtää ei ole.
Stokeri on siitä hyvä systeemi,että ei ole vain yhdestä polttoainetyypistä riippuvainen.
Esim. nyt meillä on koekäytössä turvepelletti.
Hakkeen kanssa saa olla tarkkana,ettei tilaa huonolaatuista haketta,kuten meillä kävi.
Tilasimme Vapolta haketta,jossa on kissanpään kokoisia paloja joukossa.Jokaikinen kottikärry on seulottava käsin,jottei ruuvi mene tukkoon.
Sen vuoksi kokeilemme nyt turvepellettiä.
Turvepelletti on niin jytyä ainetta,että jouduin pudottamaan säätöjä kymmenesosaan entisistä hakkeen säädöistä.
Polttoaineen hinnoista:
35000 kWh eli vuoden tarpeet
Palaturve 538 €
Hake 625 €
Turvepelletti 840 €
Puupelletti 980 €
Turpeen huono puoli on tuhkan alhainen sulamislämpötila,joka aiheuttaa tuhkan sulamista palopäässä.Asiaan auttaa hieman ylisuuri ilmamäärä ja teho pienelle.Tällöin palotapahtuman lämpö laskee hieman,jolloin sintraantumista tapahtuu vähemmän.
Hakkeen kanssa töitä piisaa siilon täytön muodossa eniten.
Kallein polttoaine on ominaisuuksiltaan parasta,mutta puupelletti ei kestä kosteutta,toisin kuin turvepelletti,joka voi lillua vedessä tuntikausia hajoamatta.
Meillä meni rahaa n. 12000 € systeemin vaihtoon.
Pattereita ei tarvinnut vaihtaa,koska ovat vielä
hyväkuntoisia.Samoin lattialämpöputket on uusittu myyjän toimesta ennen taloon muuttoa.

Ulos heittämäsi 240-kattila on myös hyvä stokerikattila. Tosin vaakakonvektiolla joten puhdistustarve on tiheämpää kuin pystykonvektioisella (Jämä on?). Mutta onhan uusi aina uusi :)

Putkimiess kirjoitti:

Ulos heittämäsi 240-kattila on myös hyvä stokerikattila. Tosin vaakakonvektiolla joten puhdistustarve on tiheämpää kuin pystykonvektioisella (Jämä on?). Mutta onhan uusi aina uusi :)

Vanhasta kattilasta puuttui kierukka,joten olisi pitänyt laittaa rinnalle pieni varaaja kierukkoineen.
K-raudan mies kävi katsomassa tilat ja sen mukaan
tilasi minulle tarvittavat vehkeet.
Uusi kattila meni heittämällä paikalleen ja ruuvi myöskin.
Vanha kattila olisi pitänyt siirtää entiseltä paikaltaan ja siihen olisi pitänyt tehdä palopäälle reikä.
Ja onhan uusi kattila aina uusi,hyötysuhdekin on roimasti parempi ja lämpöä siirtyy tehokkaasti kattilaveteen pystykonvektion ansiosta.
Savukaasujen lämpö pysyttelee normaalisti siinä 120 celsiuksen paikkeilla,joten harakoille ei mene
paljoakaan lämpöä.