14 V leikattu narttu. Ollut elinvoimainen, vaateliaskin maatiaiskissa aina. Toissa talvena sillä oli jotain erikoista- ruokaa oli syövinään. Ja pian ei ilmeisesti muistanut syöneensäkään, vaatimuksista päätellen. Sitten keväällä tilanne koheni, on pysynyt viime päiviin asti hyvänä.
Nyt ilmeni muutama pv sitten lähes täydellinen syömättömyys. Maistoi- tuttuja ruokia mitä on vuosia sönyt. Levoton oli. Mietin eilen eläinlääkäriin soittamista.
Kävin kuitenkin kokeeksi ostamassa varmasti tuoreita kananpojan fileleikkeitä. Kissa joka ei koskaan ole tykännyt kaupan linnunlihoista- söi ihan kunnon aterian! On aiemmin linnunlihan pitänyt olla jotain extremeä, kuten sorsaa.
Kissa on? Muutoin ihan pirteä. Läheisyyttä tuntuu tarvitsevan paljon. Leikkikin jskus spontaanisti, tutkii joka aamu ja ilta sään parvekkeella. Ulos ei viime kesänä enää halunnut(valjaissa), ja ajattelin että pääasia kun tuntee olonsa hyväksi.
Ei ole laihuutta. Karva ei normaalia enempää irtoa, ja turkki hohtaa- paitsi että kissa vaatii nykyisin apua turkinpesussa. Ei vaivaudu enää selkäänsä pesemään, joskus on unohtanut takapuolensa pestä.
Aistit? Lähinäkö huonontunut- pitkältä erottaa normaalisti- miten muuten havaitsisi kaukanakin lentävät linnut?
Kuulee ilmeisimmin kuten ennen.
Mitä sijassani tekisitte? Minusta kissaystäväni jonka olen tuntenut pennusta ei ansaitse sitä että rupeaisi heikentymään sen takia kun se ruoka ei aina vain millään maistu. Nyt seurasin kun söi sitä kanafilejuttua- hampaissa ei ole vikaa, söi kumminkinpääin ja ronskisti. Ostan sille jatkossa välillä sitä kanaa. Raksuja sillä on aina tarjolla, syö vain muutaman raksun päivään. Kosteaa ruokaa tarjotaan 2xpv, maistuu tai ei- kun pyytää.
Vessajutut. Olen halunnut käyttää sitä ekojuttua, puupurusta. Ei toimi- kissa pidättää kunnes tulee savipohjainen hiekka!
Vaivaako kissaani mikä selkeä sairaus, vai vanhuus? Ja olisiko lopetuttaminen järkevä vaihtoehto vai loppuelämän haaskausta?
Nyt ilmeni muutama pv sitten lähes täydellinen syömättömyys. Maistoi- tuttuja ruokia mitä on vuosia sönyt. Levoton oli. Mietin eilen eläinlääkäriin soittamista.
Kävin kuitenkin kokeeksi ostamassa varmasti tuoreita kananpojan fileleikkeitä. Kissa joka ei koskaan ole tykännyt kaupan linnunlihoista- söi ihan kunnon aterian! On aiemmin linnunlihan pitänyt olla jotain extremeä, kuten sorsaa.
Kissa on? Muutoin ihan pirteä. Läheisyyttä tuntuu tarvitsevan paljon. Leikkikin jskus spontaanisti, tutkii joka aamu ja ilta sään parvekkeella. Ulos ei viime kesänä enää halunnut(valjaissa), ja ajattelin että pääasia kun tuntee olonsa hyväksi.
Ei ole laihuutta. Karva ei normaalia enempää irtoa, ja turkki hohtaa- paitsi että kissa vaatii nykyisin apua turkinpesussa. Ei vaivaudu enää selkäänsä pesemään, joskus on unohtanut takapuolensa pestä.
Aistit? Lähinäkö huonontunut- pitkältä erottaa normaalisti- miten muuten havaitsisi kaukanakin lentävät linnut?
Kuulee ilmeisimmin kuten ennen.
Mitä sijassani tekisitte? Minusta kissaystäväni jonka olen tuntenut pennusta ei ansaitse sitä että rupeaisi heikentymään sen takia kun se ruoka ei aina vain millään maistu. Nyt seurasin kun söi sitä kanafilejuttua- hampaissa ei ole vikaa, söi kumminkinpääin ja ronskisti. Ostan sille jatkossa välillä sitä kanaa. Raksuja sillä on aina tarjolla, syö vain muutaman raksun päivään. Kosteaa ruokaa tarjotaan 2xpv, maistuu tai ei- kun pyytää.
Vessajutut. Olen halunnut käyttää sitä ekojuttua, puupurusta. Ei toimi- kissa pidättää kunnes tulee savipohjainen hiekka!
Vaivaako kissaani mikä selkeä sairaus, vai vanhuus? Ja olisiko lopetuttaminen järkevä vaihtoehto vai loppuelämän haaskausta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meidän 17- ja 16-vuotiaat, ikänsä meillä asuneet kissat kuolivat viime kesänä neljän kuukauden välein, leikatut kolli ja narttu. Kyllä niiden vauhti hiljeni loppua kohti ja ruokahalukin heikkeni, mutta mielestäni se on normaalia vanhuutta. Koetettiin mekin vaihdella ruokavaliota, eri merkkisiä kissanruokia tarjoiltiin, porsaansydäntä, maksaa ja porsaanjauhelihaa annettiin muutaman kerran viikossa. Kissa tietää itse miten paljon se tarvitsee ravintoa ja syö sen mukaan. Seuraa ne kaipaavat enenevästi. Eläinlääkärissäkin käytiin, mutta ei siitä apua ollut.
Kotona meidän kissat kuolivat, omille tyynyilleen, rauhallisesti, nähdäkseni kivutta. Mielestäni ei kannata piikkiä suunnitella, jos kissalla ei ole kipuja ja se vain vanhenee.
Niin. Haluaisin katsoa ne ajat ennen kuopan kaivamista. Pitää kumminkin soitella sinne eläinlääkärille, ja kysyä mitä tutkimuksia hän pakollisina- ei siis valtavalla massipusilla tehtyinä- suosittelisi. Niinkuin peruskokeet, ilmeisesti jo tarpeen. Kissa on ollut perustervettä sorttia. Nuorena yksi alkava, äkkiä hoidettu korvatulehdus. Kerran paraffiinia vaativa tukos, ja kerran sai kirput.
Kysyinkin, mihin sairauteen, oireet voisi yhdistää. Mielestäni ovat dementoituvan kissan vanhuudenoireita. Esimerkiksi saattaa eksyä parvekkeelle ajoittain! Ihan hädissään huutaa, kunnes huikkaan ovelta että tänne päin. sitten purjehtii ilosena sisälle häntä pystyssä: jopas koti löytyikin.
Tämäntyyppistä oiretta asioiden kanssa siis- unohtaa. Siis nyt viimeksi unohti, ettei kana ole hänen ruokiaan, sehän on suorastaan herkkua!