Koko kiinteistö myyntiin?

Lawetti eli Lawetorder vinkkaa linkaten: Miksi et anonyymi tuota 1§ laittanut kokonaan?

" 1 §

Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään.

Tämän lain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle.

Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty. ----->Tämän lain säännösten estämättä on myös noudatettava mitä muun kuin lailla säännellyn yhtiön osakkaiden välisestä oikeudellisesta suhteesta on osakkaiden kesken katsottava sovituksi ja mitä muussa lainsäädännössä on yhteisestä omaisuudestä erikseen säädetty<------ [tämä nuolitettu aika tärkeä kohta]. (8.5.1987/485)"

Tässä jää nyt hämäräksi henkilön A ja B:n suhde ja mitä ilmeisimmin on omistus ollut kolmella?

Eli henkilö C on saanut siis 1/3 osan B:n kuoltua.

Olivatko A ja B naimisissa vaiko avoparina ja kysyjä on henkilön A ja B:n lapsi?

Nuo kun kertoisit, olisi helpompi silloin selvittää.

Eli kysymyksessä on siis ns. kuolinpesä toisen omistajan puolella saantotavasta riippuen (kysymyksestä ei ilmene mikä suhde C:llä on ollut toiseen omistuspuoleen ja kuinka perinyt?)

Eli tässä tapauksessa se purkaminen ei ole niinkään helppoa tuosta vain.

" 2 §

Kunkin yhteisomistajan on katsottava omistavan määräosuuden yhteisestä esineestä. Osuudet ovat, jollei muuta ilmene, samansuuruiset.

Yhteiseen esineeseen ja sen tuottoon kohdistuvat yhteisomistajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät heidän osuuksiensa mukaisesti. Milloin esine on luovutettu vastiketta vastaan taikka vaihdettu, kuuluu kullekin yhteisomistajalle hänen osuuttaan vastaava osa luovutushinnasta tai vaihdossa saadusta esineestä (kysymyksestä ei myöskään ilmene omistusosuudet, onko fifti fifti vaiko jotenkin muuten, mutta jos ja kerta on toisen omistajan mummola, niin mitä ilmeisimmin on saanto peritty)"

3§ kokonaisuudessaan: " 3 §

Yhteisomistajalla on oikeus toisia yhteisomistajia kuulematta luovuttaa osuutensa ja muutenkin siitä määrätä, samoin kuin myös käyttää yhteistä esinettä hyväkseen ----->sellaisella tavalla, että hänen toimenpiteensä eivät loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia<-----."
Eli jos luovuttaminen taikka oma osuutensa myynti loukkaa muun omistajan oikeuksia, niin miten asia silloin katsotaan?

Tälle lakianonyymille joka lainailee vain osan lakipykälistä, niin heikosti menee jos et osaa käsittää lakia KOKONAISUUTENA ja erottaa ESINETTÄ KIINTEISTÖSTÄ, niin ei kannata tänne tulla neuvomaan.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetti eli Lawetorder vinkkaa linkaten: Miksi et anonyymi tuota 1§ laittanut kokonaan?

" 1 §

Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään.

Tämän lain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle.

Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty. ----->Tämän lain säännösten estämättä on myös noudatettava mitä muun kuin lailla säännellyn yhtiön osakkaiden välisestä oikeudellisesta suhteesta on osakkaiden kesken katsottava sovituksi ja mitä muussa lainsäädännössä on yhteisestä omaisuudestä erikseen säädetty<------ [tämä nuolitettu aika tärkeä kohta]. (8.5.1987/485)"

Tässä jää nyt hämäräksi henkilön A ja B:n suhde ja mitä ilmeisimmin on omistus ollut kolmella?

Eli henkilö C on saanut siis 1/3 osan B:n kuoltua.

Olivatko A ja B naimisissa vaiko avoparina ja kysyjä on henkilön A ja B:n lapsi?

Nuo kun kertoisit, olisi helpompi silloin selvittää.

Eli kysymyksessä on siis ns. kuolinpesä toisen omistajan puolella saantotavasta riippuen (kysymyksestä ei ilmene mikä suhde C:llä on ollut toiseen omistuspuoleen ja kuinka perinyt?)

Eli tässä tapauksessa se purkaminen ei ole niinkään helppoa tuosta vain.

" 2 §

Kunkin yhteisomistajan on katsottava omistavan määräosuuden yhteisestä esineestä. Osuudet ovat, jollei muuta ilmene, samansuuruiset.

Yhteiseen esineeseen ja sen tuottoon kohdistuvat yhteisomistajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät heidän osuuksiensa mukaisesti. Milloin esine on luovutettu vastiketta vastaan taikka vaihdettu, kuuluu kullekin yhteisomistajalle hänen osuuttaan vastaava osa luovutushinnasta tai vaihdossa saadusta esineestä (kysymyksestä ei myöskään ilmene omistusosuudet, onko fifti fifti vaiko jotenkin muuten, mutta jos ja kerta on toisen omistajan mummola, niin mitä ilmeisimmin on saanto peritty)"

3§ kokonaisuudessaan: " 3 §

Yhteisomistajalla on oikeus toisia yhteisomistajia kuulematta luovuttaa osuutensa ja muutenkin siitä määrätä, samoin kuin myös käyttää yhteistä esinettä hyväkseen ----->sellaisella tavalla, että hänen toimenpiteensä eivät loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia<-----."
Eli jos luovuttaminen taikka oma osuutensa myynti loukkaa muun omistajan oikeuksia, niin miten asia silloin katsotaan?

Tälle lakianonyymille joka lainailee vain osan lakipykälistä, niin heikosti menee jos et osaa käsittää lakia KOKONAISUUTENA ja erottaa ESINETTÄ KIINTEISTÖSTÄ, niin ei kannata tänne tulla neuvomaan.

Lue lisää

Tämän palstan tunnetuin sekoilija Lawetorder sotkee asioita jälleen. Aivan turha sekoittaa alkutilanteeseen (Ap A B) jakamatonta kuolinpesää, kun siitä ei mitään mainita. Kysymysessä oli yhteisomistussuhde Ap - A - B. Sitten B kuoli ja tilalle tuli C. Ei ole merkitystä, onko C kuolinpesä vai B:n jäämistön jaossa tahi ainoana B:n perillisenä osakseen saanut henkilö. Nyt yhteisomistussuhde on Ap - A - C.

C:llä yhteisomistajana on oikeus vaatia yhteisomistussuhde purettavaksi, Kun se ilmeisesikään ei voi tapahtua lohkomalla hänelle tilasta 1/3, purkaminen tapahtuu myymällä koko tila.

"Olivatko A ja B naimisissa vaiko avoparina ja kysyjä on henkilön A ja B:n lapsi?"

Mistä Lowe... päättelee, että A ja B olisivat olleet joku pari, kun mitään vihjettä sellaisesta ei ole. Kyllä todennäköisempää on, että Ap, A ja B ovat sisaruksia tahi serkuksia, kiinteistöhän oli ollut heidän mummolansa. Kiinteistö on siis ilmeisimmin tullut mummon perintönä näille kolmelle taholle.

Kun sitten B:n kuoltua hänen tilalleen on tullut C, viimeksi mainitulla on sama oikeus kuin B:llä eli oikeus vaatia yhteisomistussuhde purettavaksi kerrotulla tavalla.

"Eli jos luovuttaminen taikka oma osuutensa myynti loukkaa muun omistajan oikeuksia, niin miten asia silloin katsotaan?"

Tyypillistä Lowe...:n asiantuntemattomuutta! Ei se, että Ap:llä ja B:llä ei ole varaa ostaa C:n osuutta, ja he tämän takia ehkä menettävät mummolansa, ole mikään peruste estää yhteisomistuksen purkaminen koko kiinteistö myymällä. Valitettava tosiasia heidän kannaltaan, mutta minkäs teet, laki on tässä aivan yksiselitteinen.

Minä referoin ne säännökset, jotka Ap:n tilanteessa ovat oleellisia. Lowe---:n tyyli on lainata lakeja sivukaupalla - etsi nytsiitä sitten se, mikä kulloinkin olisi oleellista. Vaikeaa tämän palstan taviksille, kun kovin vaikeaa näkyy olevan hra/rva Love.....:llekin

Anonyymi kirjoitti:

Tämän palstan tunnetuin sekoilija Lawetorder sotkee asioita jälleen. Aivan turha sekoittaa alkutilanteeseen (Ap A B) jakamatonta kuolinpesää, kun siitä ei mitään mainita. Kysymysessä oli yhteisomistussuhde Ap - A - B. Sitten B kuoli ja tilalle tuli C. Ei ole merkitystä, onko C kuolinpesä vai B:n jäämistön jaossa tahi ainoana B:n perillisenä osakseen saanut henkilö. Nyt yhteisomistussuhde on Ap - A - C.

C:llä yhteisomistajana on oikeus vaatia yhteisomistussuhde purettavaksi, Kun se ilmeisesikään ei voi tapahtua lohkomalla hänelle tilasta 1/3, purkaminen tapahtuu myymällä koko tila.

"Olivatko A ja B naimisissa vaiko avoparina ja kysyjä on henkilön A ja B:n lapsi?"

Mistä Lowe... päättelee, että A ja B olisivat olleet joku pari, kun mitään vihjettä sellaisesta ei ole. Kyllä todennäköisempää on, että Ap, A ja B ovat sisaruksia tahi serkuksia, kiinteistöhän oli ollut heidän mummolansa. Kiinteistö on siis ilmeisimmin tullut mummon perintönä näille kolmelle taholle.

Kun sitten B:n kuoltua hänen tilalleen on tullut C, viimeksi mainitulla on sama oikeus kuin B:llä eli oikeus vaatia yhteisomistussuhde purettavaksi kerrotulla tavalla.

"Eli jos luovuttaminen taikka oma osuutensa myynti loukkaa muun omistajan oikeuksia, niin miten asia silloin katsotaan?"

Tyypillistä Lowe...:n asiantuntemattomuutta! Ei se, että Ap:llä ja B:llä ei ole varaa ostaa C:n osuutta, ja he tämän takia ehkä menettävät mummolansa, ole mikään peruste estää yhteisomistuksen purkaminen koko kiinteistö myymällä. Valitettava tosiasia heidän kannaltaan, mutta minkäs teet, laki on tässä aivan yksiselitteinen.

Minä referoin ne säännökset, jotka Ap:n tilanteessa ovat oleellisia. Lowe---:n tyyli on lainata lakeja sivukaupalla - etsi nytsiitä sitten se, mikä kulloinkin olisi oleellista. Vaikeaa tämän palstan taviksille, kun kovin vaikeaa näkyy olevan hra/rva Love.....:llekin

Lue lisää

Lawettia ei lannista sekopäiset: Voe nolo, halavatun paappa (anteeksi tunturoilijat), kun et osaa edes lukea, vaan tulet sekoittaan selvää asiaa omilla p (paska)-lisäyksilläsi.

KIINTEISTÖN ON OMISTANEET KYSYJÄ (Y M M Ä R S I T K Ö?), AAAAAA ja BEEEEE, BEEEE kuoli ja hänen tilalleen tuli CEEE.

Niin tässä on erittäin oleellista se, kuinka ja miten kysyjän ja AAAA:n omistus on syntynyt, koska jo kysymyksestä selviää, että on kyse jostain kuolinpesästä HEIDÄN MUMMONSA JÄLKEEN ELI JAKAMATON KUOLINPESÄ ja tästä ei selviä sitä onko se vaiko ei, NIIN TÄLLÖIN MENNÄÄN IHAN PERINTÖKAAREN MUKAISESTI, jolloinka C ei voi myydä omaa osuuttaan ja tällöin ei asiassa mennä edes YHHTEISOMISTUSLAINkaan mukaisesti.


On se vittu saatana että joutuu isänisejä opettaan nussiin eettei jälkipolvi olisi noin AIIIIVVVOOOOOTTTOOOONNTTTAAAAAAA, kuin nolo onkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Lawettia ei lannista sekopäiset: Voe nolo, halavatun paappa (anteeksi tunturoilijat), kun et osaa edes lukea, vaan tulet sekoittaan selvää asiaa omilla p (paska)-lisäyksilläsi.

KIINTEISTÖN ON OMISTANEET KYSYJÄ (Y M M Ä R S I T K Ö?), AAAAAA ja BEEEEE, BEEEE kuoli ja hänen tilalleen tuli CEEE.

Niin tässä on erittäin oleellista se, kuinka ja miten kysyjän ja AAAA:n omistus on syntynyt, koska jo kysymyksestä selviää, että on kyse jostain kuolinpesästä HEIDÄN MUMMONSA JÄLKEEN ELI JAKAMATON KUOLINPESÄ ja tästä ei selviä sitä onko se vaiko ei, NIIN TÄLLÖIN MENNÄÄN IHAN PERINTÖKAAREN MUKAISESTI, jolloinka C ei voi myydä omaa osuuttaan ja tällöin ei asiassa mennä edes YHHTEISOMISTUSLAINkaan mukaisesti.


On se vittu saatana että joutuu isänisejä opettaan nussiin eettei jälkipolvi olisi noin AIIIIVVVOOOOOTTTOOOONNTTTAAAAAAA, kuin nolo onkaan.

Lue lisää

Lowe,,,,,,,,,, huutaa suureen ääneen, mikä osoittaa ainoastaan hänen hysteriaansa ja tietämättömyyttään. Ap:n tuoreiden täsmennysten jälkeen uudistan Lowe.........:lle aikaisemmin sanomani:

Aivan turha sekoittaa alkutilanteeseen (Ap A B) jakamatonta kuolinpesää, kun siitä ei mitään mainita. Kysymysessä oli yhteisomistussuhde Ap - A - B. Sitten B kuoli ja tilalle tuli C. Ei ole merkitystä, onko C kuolinpesä vai B:n jäämistön jaossa tahi ainoana B:n perillisenä osakseen saanut henkilö. Nyt yhteisomistussuhde on Ap - A - C.

Mennän siis yhteisomistuslain mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Lowe,,,,,,,,,, huutaa suureen ääneen, mikä osoittaa ainoastaan hänen hysteriaansa ja tietämättömyyttään. Ap:n tuoreiden täsmennysten jälkeen uudistan Lowe.........:lle aikaisemmin sanomani:

Aivan turha sekoittaa alkutilanteeseen (Ap A B) jakamatonta kuolinpesää, kun siitä ei mitään mainita. Kysymysessä oli yhteisomistussuhde Ap - A - B. Sitten B kuoli ja tilalle tuli C. Ei ole merkitystä, onko C kuolinpesä vai B:n jäämistön jaossa tahi ainoana B:n perillisenä osakseen saanut henkilö. Nyt yhteisomistussuhde on Ap - A - C.

Mennän siis yhteisomistuslain mukaisesti.

Lue lisää

Nolo se ei edellenkään ymmärrä lukemaansa, JOTEN LAITETAAN HÄNELLE ISOIN AAKKOSIN, ilman huutomerkkiä oleva kirjoitus ei ole huutamista, sitäkään hän ei ymmärrä.

Aloittajan eli kysyjän tekstistä lainattua: " mutta emme haluaisi myöskään luopua kiinteistöstä (mummolasta) HUOOOOM, NOLOOO. M U M M O L A S TA", eli hänen äidinäitinsä, isänäitinsä PERINNÖKSI JÄTTÄMÄ KIINTEISTÖ.

Yhä edelleen KIINTEISTÖ EI OLE ESINE, mistä puhutaan yhteisomistuslaissa, auto, kiikkustuoli, vene ja muu tavara ON ESINE, maapohjakaan ei ole esine.

YMMÄÄRRSSSIIIIKKÖÖÖÖ NOOLLOOOO jonka isä pani väärinpäin ja antoi kustakin pullosta mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nolo se ei edellenkään ymmärrä lukemaansa, JOTEN LAITETAAN HÄNELLE ISOIN AAKKOSIN, ilman huutomerkkiä oleva kirjoitus ei ole huutamista, sitäkään hän ei ymmärrä.

Aloittajan eli kysyjän tekstistä lainattua: " mutta emme haluaisi myöskään luopua kiinteistöstä (mummolasta) HUOOOOM, NOLOOO. M U M M O L A S TA", eli hänen äidinäitinsä, isänäitinsä PERINNÖKSI JÄTTÄMÄ KIINTEISTÖ.

Yhä edelleen KIINTEISTÖ EI OLE ESINE, mistä puhutaan yhteisomistuslaissa, auto, kiikkustuoli, vene ja muu tavara ON ESINE, maapohjakaan ei ole esine.

YMMÄÄRRSSSIIIIKKÖÖÖÖ NOOLLOOOO jonka isä pani väärinpäin ja antoi kustakin pullosta mukaan.

Lue lisää

Naurettava Lowe.... osoittaa tässä - jälleen kerran - mikä tämän harrastelijan tiedon taso on:

Lowe.............:
"Yhä edelleen KIINTEISTÖ EI OLE ESINE, mistä puhutaan yhteisomistuslaissa, auto, kiikkustuoli, vene ja muu tavara ON ESINE, maapohjakaan ei ole esine."

1 §.
"Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1958/19580180#P1

Lyhyyden vuoksi laissa puhutaan "esineestä", mutta heti lain alussa kerrotaan, mitä "esineellä" laissa tarkoitetaan: muun ohessa sillä tarkoitetaan kiinteistöä.

Lowe.....:n käsitys on tyypillinen sellaisille maallikoille, jotka koskaan eivät ole juridiikan oppikirjaa avanneet. Kun minä aikanaan opiskelin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä oikeudenalaa, jonka nimi oli esineoikeus, niin kyllä se valtaosin käsitteli maahan liittyviä asioita. Mutta sen tuntemista tietenkään Lowe.....:n kaltaisilta harrastelijoilta ei voi edellyttää.

Aloittaja täydentää aloitustaan, jos se auttaa selventämään asiaa.

Kiinteistön on alkujaan omistanut kolme sisarusta. Yhdellä ollut lapsi, kaksi ollut lapsettomia. Minä ja siskoni (henkilö A) perimme testamentilla yhden näiden sisaruksen osuuden tämän kuoltua (minulle tuli siis 1/6 osuus ja siskolleni 1/6).

Toisen alkuperäisen sisaruksen osuuden ostimme aikaisemmin siskoni kanssa henkilöltä C, kun tämä oli perinyt sen edesmenneeltä isältään. Tämän jälkeen omistusosuuteni oli 1/3 ja siskoni 1/3.

Nyt viimeinen kiinteistön alkuperäinen sisarus menehtyi ja hänen osuutensa meni henkilö C:lle. Hän oli ainoa kuolinpesän osakas.

Vaikka kirjoitin kyseessä olleen mummolamme, minä ja siskoni emme ole kiinteistön alkuperäisten omistajien biologisia lapsenlapsia. Kyse ollut sosiaalisesta isovanhemmuudesta.

Henkilö Cn isä asunut muualla, eikä C:llä ole tosiaan tunnesidettä kiinteistöä kohtaan. Toisin kuin minulla.

Vaikuttavatko nämä seikat tilanteeseen? Mitä niistä siis seuraa?

Mutta hallintaoikeus voi perustua muuhunkin kuin lakiin. Omaisuuteen voi olla testamenttiin perustuva hallintaoikeus tai onhan osuus kiinteistöstä voinut tulla lahjana ja lahjanantaja on voinut pidättää itselleen ja/tai jollekulle muulle hallintaoikeuden.

Ei oikeastaan kannata spekuloida sen enempää ennen kuin kysyjä tosiaan kertoo faktat.

Lawetorder lainaa:"Em. tilanteessa Ap:llä ei ole lakiin perustuvaa hallintaoikeutta ko. kiinteistöön, joka "mummonmökkinä" on vapaa-ajan asunto.". Kerro nolo123 sinulta lainatusta, niin mistä päättelit ettei sinun "Ap:lla ole hallintaoikeutta ja miten voi olla omistusoikeus ilman hallintaoikeutta annettu testamentilla kuin ainoastaan silloin jos erikseen testamentissa on annettu hallintaoikeus jollekkin muulle, niin ilmaiseeko aloittaja jotenkin sen, ettei hänellä ole omistajuuden lisäksi myös hallintaoikeus tai on omistajuus, muttei hallintaoikeutta?

Lawetorder kysäisee: Kertoisitko noloimmasta noloin, että millä kohtaa aloittaja ilmaisee, sinun ilmaisutavan mukaisesti "mummonmökkinä" on vapaa-ajan asunto", että kyseinen kiinteistö on tuollaisessa käytössä?

Oletko jotenkin tietoinen siitä ettei viimeisin edesmnnyt asunut tuossa kiinteistössä?

Sitähän se minäkin, että se olikin sinulla mainintana vain sekoittamassa selkeää asiaa ja että kun se on "vapaa.ajan asunto vain, niin sillä ei ole edes tunnearvoakaan.

Tällaistahan se tahtoo olla kun rahan ahneet paskat alkaa sekoittaan asioita, niin asuinkäytössä oleva kiinteistö muuttuukin rahaksi (lihoiksi) muutettavaksi esineeksi.

Nolo123, kun kerran teet noinkin korkealentoisia päätelmiä ilman mitään perusteita, niin kertoisit nyt ilman summia, kuinka korkeat älykkyyden lahjat sinulla oikeasti onkaan.

Jo alussa antamani säännökset pätevät tapaukseen.

"Ei se, että Ap:llä ja B:llä ei ole varaa ostaa C:n osuutta, ja he tämän takia ehkä menettävät mummolansa, ole peruste estää yhteisomistuksen purkaminen koko kiinteistö myymällä. Valitettava tosiasia heidän kannaltaan, mutta minkäs teet, laki on tässä aivan yksiselitteinen."

Anonyymi kirjoitti:

Jo alussa antamani säännökset pätevät tapaukseen.

"Ei se, että Ap:llä ja B:llä ei ole varaa ostaa C:n osuutta, ja he tämän takia ehkä menettävät mummolansa, ole peruste estää yhteisomistuksen purkaminen koko kiinteistö myymällä. Valitettava tosiasia heidän kannaltaan, mutta minkäs teet, laki on tässä aivan yksiselitteinen."

Lue lisää

Nolo entinen 1, 2, ja 3 luokan noloin henkilön kommentit on siansaksaa, kannattaa jättää huomioimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Nolo entinen 1, 2, ja 3 luokan noloin henkilön kommentit on siansaksaa, kannattaa jättää huomioimatta.

Lowe.....:n kohtaus taisi helpottaa, kun pystyi yhden lauseen kirjoittamaan huutamatta hysteerisesti. Ota vain rauhallisesti ja nuku riittävästi.

Lawetorder vastaa aloittajalle.

Selvensi erittäin paljon, eli kyse on siis JAKAMATTOMISTA KUOLINPESISTÄ.

Kuolinpesään kuuluu testamentilla saatu omaisuus ja täten testamentin hyväkseen saanut on kuollinpesän osakas NIIN KAUAN kunnes kuolinpesä on jaettu ja hän on saanut omistukseensa testamentatun omaisuuserän (perintökaari).

Kyse on nyt siis kahden kuolinpesän yhteisomistuksesta ja jota yksi kuolinpesä haluaa purkaa.

Selvennän, mutten nololle (hän ei ymmärrä kuitenkaan) eli tämä kysyjän alkuperäisessä aloituksessa oleva C on nyt tämän viimeisimmäksi kuolleen sisaruksen lapsi, "Kiinteistön on alkujaan omistanut kolme sisarusta. Yhdellä ollut lapsi" ja kaksi muuta on ollut lapsettomia ja yhdeltä heistä olette testamentilla saaneet hänen osuutensa ja toisen osuuden olette ostaneet toiselta lapsettomalta, jolloinka on tullut omistussuhteeksi 2/3 ja yksi osuus on ollut tuon nyt kuolleen ja hänellä ainoana lapsi ja joka alkuperäisessä aloituksessa on tuo henkilö C ja joka haluaa purkaa yhteisomistuksen (hänen isäänsä ei kannata tähän asiaan sekoittaa mitenkään, hänellä ei ole merkitystä, hän ei omista mitään, eikä ole minkään kuolinpesän osakas).

Tilanne on nyt se, että te olette testamentillanne, jolta testamentti teille, niin hänen kuolinpesänsä osakkaita ja osaomistajia tuon toisen lapsettoman osuuden verran ostamalla, eli tässä on nyt kaksi kuolinpesää jossa omistussuhteet on, teillä 2/3osa ja viimeisimmän kuolleen osa joka mennyt hänen lapselleen perintönä eli viimeiseksi edesmenneen sisaren kuolinpesä omistaa 1/3osan.

Tätä asiaa ei voida käsitellä OLLENKAAN yhteisomistuslainperusteella jo silläkään perusteella koska omistussuhde ei koske esinettä (typerää lainsäädäntöä kun sekoitetaan kuolinpesää, esinettä ja kiinteistöä, koska voitaisiin rakentaa selkeä yksinkertainen laki) joka OSTETTU yhteistuumin (esim paritalo), vaan tässä laissa selkeästi ilmaistaan näin: "Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän (HUOOOM NOLOOOOO, JAKAMATTOMAN KUOLINPESÄN) on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty".

Laki ei ilmaise tarkemmin sovelletaanko kokonaan perintökaarta vaiko ei, jäljempänä on viite yhteen kohtaan eli vain ja ainoastaan TESTAMENTILLA saatuun käyttöoikeuteen, mutta se ei koske jo omistuksessa olevaa osuutta, mutta se ei kumoa kuitenkään tätä viitettä jakamattomasta kuolinpesästä josta säädetään perintökaaressa eli testamentilla saatu OMISTUSsuhde on eri asia kuin käyttöoikeus jolloinka jakoon ja myymiseen tulee silloin soveltaa perintökaarta koska kyse on jakamattomista kuolinpesistä.

Selite: Testamentti kysyjän ja hänen sisarensa hyväkseen ja testamentilla he tulee osakkaaksi kuolinpesään jossa on edesmenneen sisaret osakkaina ja lähimpinä perijöinä, testamentin saajat ostavat joltain yhden lapsettoman? sisaren osuuden?, eli heillä on omistuksessaan todistettavasti 2/3 osaa kun taas perinnöksi (C) saaneella joka muodostaa yhden kuolinpesän (KUMPAAKAAN KUOLINPESÄÄ EI OLE JAETTU) omistaa 1/3 ja koska kyse on jakamattomista kuolinpesistä, niin tällöin kiinteistön myymiseen sovelletaan perintökaarta ja jakamiseen, kuten se jo ilmaistaan YHTEISOMISTUSLAIN alussa, sanoin "on noudatettava mitä niistä on ERIKSEEN säädetty" ja koska yhteisomistuslaissa ainoa viite on käyttöoikeuteen ja laissa ei erikseen mainita muuta, niin tällöin sovelletaan tuon yhteisomistuksen purkamiseen perintökaaren säännöstöä ja tällöin astuu esiin pesänjakakasta määräykset.

Olisi ollut helpompaa aloittajan esittää näin:

Aloittaja = A, sisareni = B, viimeksi edesmenneen lapsi = C.
A ja B ovat saaneet omistuksen testamentilla ja ostamalla osuuden kiinteistöstä jota sanoimme "mummolaksi" (lapsetta kuolleelta)? Oli kolme sisarusta joista kaksi lapsetonta, yksi jolla oli lapsi ja lapsen isä on kuollut ja C peri häneltä osuuden, nyt kuoli viimeinen sisarus ja kyseinen C peri myös hänet, jolloinka hän tuli omistamaan 1/3 osan tuosta kiinteistöstä ja nyt C vaatii yhteisomistajuuden purkua.

Anonyymi kirjoitti:

Lowe.....:n kohtaus taisi helpottaa, kun pystyi yhden lauseen kirjoittamaan huutamatta hysteerisesti. Ota vain rauhallisesti ja nuku riittävästi.

Lawetorder ihmettelee: Ai, älä seuraa laki & rikos palstaa jos saat herkästi kohtauksia.

Kysyn sinulta äidinkielen lehtorilta, että mikä merkitys on huutomerkillä rivin loppumerkkinä, jos tiedät, niin hae teksteistäni yksikin huutomerkki, kiitos.

Kysyn samalla, että oliko sinulla aloitukseen jotain annettavaa taikka muuta viisasta nolon tapaan?

Anonyymi kirjoitti:

Jo alussa antamani säännökset pätevät tapaukseen.

"Ei se, että Ap:llä ja B:llä ei ole varaa ostaa C:n osuutta, ja he tämän takia ehkä menettävät mummolansa, ole peruste estää yhteisomistuksen purkaminen koko kiinteistö myymällä. Valitettava tosiasia heidän kannaltaan, mutta minkäs teet, laki on tässä aivan yksiselitteinen."

Lue lisää

Lawetorder antimoi nololle ohjeen: Nolo, sekoita vielä vähän summiakin jotta menee sekaisemmaksim vaikkapa tähän tapaan: "kiinteistön arvo on 1 800 000 ja josta 1/16 osa on arvoltaan 112 500 ja kiinteistöstä 1/3 osan arvo on 600 000 ja josta tällöin 2/3 arvo on se ja se jolloinka yhteisomistajuudn purkua hakeneen omistusarvo on se ja se jolloinka saadaan yhteisomistajuuden kokonaisarvoksi se ja se, jolloinka jakamattoman kuolinpesänomaisuuden arvo on se ja se ja josta tulee tällöin verotuksellinen arvo koko kiinteistölle ja josta 1/3 osan verotus arvo on se ja se.

Teeppäs tälleen niin kaikille selviää heti kuinka jaetaan ja millä summilla.

Lawetorder huhuilee: Huuuhuuutruuuui trruuuiihh, tulukkee kottii trhuuuiii, ei kun siis taas nolo123 katos kuin pieru saharaan kun tajusi että onkin ihan väärässä, niin aina se katoaa ja viikkojen päästä taas aukoo niin "viisasta" päätään ja jälleen kadotakseen.

On ne, on ne vaan viisaita nuo älliopiston käyneet kun alkavat jauhaan vain yhtä kohtaa, tajuamatta, että asioissa viitataan ihan eri säännöksiin, eivät huomioi tilannetta tajuamatta edes kysymyksen kokonaisuutta,

>>Viisautta se on tuo koulujen käynti<<, sanoi jussi, löi kuokan suohon ja tuhahti perään, >>olis se tämäkin suo jäänyt ylösnostamatta sillä viisaudella, kuukausi olisi mennyt suunnitellessa ja sitten vasta olisi päädytty vanhaan kunnon ratkaisuun, kuokkaan<<.

Anonyymi kirjoitti:

Jo alussa antamani säännökset pätevät tapaukseen.

"Ei se, että Ap:llä ja B:llä ei ole varaa ostaa C:n osuutta, ja he tämän takia ehkä menettävät mummolansa, ole peruste estää yhteisomistuksen purkaminen koko kiinteistö myymällä. Valitettava tosiasia heidän kannaltaan, mutta minkäs teet, laki on tässä aivan yksiselitteinen."

Lue lisää

Voisikohan lohkomalla? Ja se rahana haluava myy tämän lohkotun tontin sitten ja muu osa kiinteistöstä säilyy omistajillaan.

Lawetorder oikoo kai: vaihtoehto 1 on oletus tilanteesta, mutta osuus on siis testamentattu kahdelle henkilölle, ostettu yksi osuus, eli on sekoitus omistajuudesta, että kuolinpesästä ja lisäksi toinen kuolinpesä eli 1 kpl omistajuutta kahdella henkilöllä täydellä omistus- ja hallintaoikeudella, 1 kpl testamenttiperintöä samaisilla joilla omistajuus täydellä omistus- ja hallintaoikeudella ja 1kpl perintöosuus rintaperillisenä.

2kpl siis kuolinpesiä jotka jakamatta, testamentilla saaneita on siis kaksi eri ihmistä (jakamaton) ja yksi joka saanut normaalina perintönä (jakamaton) perintökaaressa sinällään hassusti, ettei se katso onko kuolinpesässä yksi osakas vaiko useampi, vaan vaatii perintökaaren mukaista perinnönjakoa.

Laissa yhteisomistuksessa taas ilmaistaan, että jakamattoman kuolinpesän kohdalla tulee toimia kuin muualla säädetäänkin, eli perintökaaren mukaan.

Vaihtoehto 2. C jolla on 1/3 ei perintökaaren mukaan voi tehdä jakoa, koska perintökaaren mukaan tähän tulee hakea oikeusistuimelta pesänselvittäjä/jakaja ja tuon hakemuksen tekijä tulee olla pesänosakas, hakija taas ei voi ehdottaa itseään siihen ja jo siksikin koska on sen hakija, eli se pitää olla ulkopuolinen.

Kuolinpesä voi olla myös jakamaton jos kumpikaan osakas ei hae pesänselvittäjää/jakajaa, oikeus taas ei voi pesään kuulumattoman hakemuksesta määrätä jakajaa/selvittäjää pesään.

Tavallaan patti tilanne.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder oikoo kai: vaihtoehto 1 on oletus tilanteesta, mutta osuus on siis testamentattu kahdelle henkilölle, ostettu yksi osuus, eli on sekoitus omistajuudesta, että kuolinpesästä ja lisäksi toinen kuolinpesä eli 1 kpl omistajuutta kahdella henkilöllä täydellä omistus- ja hallintaoikeudella, 1 kpl testamenttiperintöä samaisilla joilla omistajuus täydellä omistus- ja hallintaoikeudella ja 1kpl perintöosuus rintaperillisenä.

2kpl siis kuolinpesiä jotka jakamatta, testamentilla saaneita on siis kaksi eri ihmistä (jakamaton) ja yksi joka saanut normaalina perintönä (jakamaton) perintökaaressa sinällään hassusti, ettei se katso onko kuolinpesässä yksi osakas vaiko useampi, vaan vaatii perintökaaren mukaista perinnönjakoa.

Laissa yhteisomistuksessa taas ilmaistaan, että jakamattoman kuolinpesän kohdalla tulee toimia kuin muualla säädetäänkin, eli perintökaaren mukaan.

Vaihtoehto 2. C jolla on 1/3 ei perintökaaren mukaan voi tehdä jakoa, koska perintökaaren mukaan tähän tulee hakea oikeusistuimelta pesänselvittäjä/jakaja ja tuon hakemuksen tekijä tulee olla pesänosakas, hakija taas ei voi ehdottaa itseään siihen ja jo siksikin koska on sen hakija, eli se pitää olla ulkopuolinen.

Kuolinpesä voi olla myös jakamaton jos kumpikaan osakas ei hae pesänselvittäjää/jakajaa, oikeus taas ei voi pesään kuulumattoman hakemuksesta määrätä jakajaa/selvittäjää pesään.

Tavallaan patti tilanne.

Lue lisää

Älä nyt ihan noin pahasti nolaa itseäsi!

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt ihan noin pahasti nolaa itseäsi!

Lawetorder esittää oopperan "caruso": Voitko esittää jotain muuta, kun vaikuttaa että tuuli heiluttaa näppäimistöäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt ihan noin pahasti nolaa itseäsi!

Lawetorder esittää lainsäädäntöä nimikkeellä laki eräistä yhteisomistussuhteista selityksineen: " 1 §

Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään.

Tämän lain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle.

------>Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän<----- sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta ----->on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty<------".

Kysymys, mitä tarkoittaa viimeisimmät nuolitetut kohdat, selostaisitko meille ja kaikille muillekkin tietämättömille vai olisiko tuo ensimmäinen, 'aviopuolisoiden' sitä, että koska avioerosta ja jakamisesta on säädetty muualla, niin sitä lain säädäntöä noudatetaan tämän lain asemesta? Oletko eri mieltä?

Entäpä tuo toinen kohta, olisiko niin, että jakamattomaan kuolinpesään käytetäänkin juurikin perintökaaressa olevaa jakamissäännöstä TÄMÄN LAIN ASEMESTA?

Anteeksi kovasti, että kyselen näin tyhmiä, mutta sinähän voisit viisaampana vastailla, että miten on.

Lawetorder uudistaa: siinäpä se kompa tuleekin vastaan ja et vieläkään ymmärtänyt, kun on KAKSI jakamatonta eli siinä on kaksi sisarusta jotka ovat saaneet osan kiinteistöstä TESTAMENTILLA ja lisäksi he ovat ostaneet yhden osan,

Yhden osan taas omistaa joku muu joka on sen saanut perintönä eli kiinteistössä on siis kolme omistajaa joista yksi on yksittäisosakas kuolinpesässä ja sitten nämä kaksi muodostaa toisen kuolinpesän.

Pesänselvittäjä, jos tuo yksittäinen hakee pesänselvittäjän/jakajan ei voi puuttua tuohon toiseen kuolinpesään, eikä voi sitä ulkopuolisena hakea siihen jakajaa, koska se on kuolinpesänosakkaan tehtävä hakea lain mukaan eli nämä kaksi voivat niin kauan kuin haluavat, niin olla jakamatta omaa pesäänsä, laki ei tunne tällaista tilannetta eli kyseessä on ns. pattitilanne.

Lawetorderi hyssyttää idiootteja oleen hiljaa ja meneen nukkuun.

Eikö ymmärrys riittänyt: "23 luku
Perinnönjaosta
1 §

Kun pesä on selvitetty, on ----->jokaisella sen osakkaalla<------ oikeus vaatia jakoa. (KAKSI KUOLINPESÄÄ)

Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus.
2 §

Vastoin osakkaan kieltoa älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon.
3 § (13.10.1995/1153)

------>Osakkaat saavat<------ toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla - Jako on pesänjakajan toimitettava, ---->jos osakas sitä vaatii<----- tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu."

Selitetään, jotta edes vähänkään ymmärtäisit: Nyt kun kiinteistöä omistaa siis kaksi kuolinpesää, toinen erillinen kuolinpesä vaatii yhteisomistuksen purkua, mutta se ei onnistu koska kyseessä on kuolinpesät jotka jakamatta, toisessa kuolinpesässä on kaksi osakasta ja kumpikaan ei vaadi jakoa omassa kuolinpesässään, eikä kumpikaan osakkaista tee sovintojakoa omassa kuolinpesässä ja yhteisomistuksen purkuun ei voida ryhtyä koska on jakamaton kuolinpesä ja laissa selkeästi määrätään, että kuolinpesän kohdalla toimitaan kuin perintökaaressa säädetään

Koska muuta omaisuutta kuolleella ei ole ollut kuin osuus tuohon kiinteistöön ja kyseessä on ollut lapseton ns. vanhapiika (jollainen sinäkin ilmeisesti olet) ja joka on testamentannut osuutensa kahdelle siskokselle eli he ovat testamentilla siis kuolinpesänosakkaita, kuten se jo laissa mainitaan: "18 luku
Kuolinpesän hallinnosta
1 §

---->Kuolinpesän osakkaita ovat<------ perilliset ja ----->yleisjälkisäädöksen (Lawetorder suomentaa: ELI TESTAMENTTI on yleisjälkisäädös, tiesithän?) saajat<----- sekä eloonjäänyt puoliso".

Tuletko katsomaan sitä pattitilannettani?

Vastaa minulle, kuinka se kuolinpesä jaetaan jollei sitä kumpikaan osakas tee, eikä vaadi jakoa?

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorderi hyssyttää idiootteja oleen hiljaa ja meneen nukkuun.

Eikö ymmärrys riittänyt: "23 luku
Perinnönjaosta
1 §

Kun pesä on selvitetty, on ----->jokaisella sen osakkaalla<------ oikeus vaatia jakoa. (KAKSI KUOLINPESÄÄ)

Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus.
2 §

Vastoin osakkaan kieltoa älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon.
3 § (13.10.1995/1153)

------>Osakkaat saavat<------ toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla - Jako on pesänjakajan toimitettava, ---->jos osakas sitä vaatii<----- tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu."

Selitetään, jotta edes vähänkään ymmärtäisit: Nyt kun kiinteistöä omistaa siis kaksi kuolinpesää, toinen erillinen kuolinpesä vaatii yhteisomistuksen purkua, mutta se ei onnistu koska kyseessä on kuolinpesät jotka jakamatta, toisessa kuolinpesässä on kaksi osakasta ja kumpikaan ei vaadi jakoa omassa kuolinpesässään, eikä kumpikaan osakkaista tee sovintojakoa omassa kuolinpesässä ja yhteisomistuksen purkuun ei voida ryhtyä koska on jakamaton kuolinpesä ja laissa selkeästi määrätään, että kuolinpesän kohdalla toimitaan kuin perintökaaressa säädetään

Koska muuta omaisuutta kuolleella ei ole ollut kuin osuus tuohon kiinteistöön ja kyseessä on ollut lapseton ns. vanhapiika (jollainen sinäkin ilmeisesti olet) ja joka on testamentannut osuutensa kahdelle siskokselle eli he ovat testamentilla siis kuolinpesänosakkaita, kuten se jo laissa mainitaan: "18 luku
Kuolinpesän hallinnosta
1 §

---->Kuolinpesän osakkaita ovat<------ perilliset ja ----->yleisjälkisäädöksen (Lawetorder suomentaa: ELI TESTAMENTTI on yleisjälkisäädös, tiesithän?) saajat<----- sekä eloonjäänyt puoliso".

Tuletko katsomaan sitä pattitilannettani?

Vastaa minulle, kuinka se kuolinpesä jaetaan jollei sitä kumpikaan osakas tee, eikä vaadi jakoa?

Lue lisää

Lawetorder lisää omaansa: Oikeus ei voi määrätä pesänjakoa ILMAN jakovaatimusta eli hakemusta pesänselvittäjän/jakajan määräämiseksi näin: "19 luku
Pesänselvittäjästä ja testamentin toimeenpanijasta
1 §

Pesän osakkaan hakemuksesta oikeuden on päätettävä, että pesän omaisuus on luovutettava pesänselvittäjän hallintoon, ja määrättävä joku pesänselvittäjänä pitämään huolta pesän hallinnosta. Jos joku on testamentissa määrätty perillisten tai yleisjälkisäädöksen saajain sijasta testamentin toimeenpanijana pesää hallitsemaan, on määräys annettava myös hänen hakemuksestaan. Sellaista määräystä voi niin ikään hakea erityisjälkisäädöksen saaja tai se, jolla on oikeus ajaa kannetta tarkoitemääräyksen toteuttamisesta, milloin tämän harkitaan olevan tarpeen säädöksen tai määräyksen täytäntöön saattamiseksi. Sama oikeus on sillä, jolle perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja on luovuttanut osuutensa pesään.

Hakemuksen voi tehdä myös sellainen avustukseen oikeutettu henkilö, joka ei ole kuolinpesän osakas, milloin tämän harkitaan olevan tarpeen avustusvaatimuksen toteuttamiseksi. (25.2.1983/209)

Hakemuksen voi tehdä myös säätiölain (487/2015) 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu testamentin määräyksen toimeenpanija. (24.4.2015/489)

Jos testamentissa on sen toimeenpanijaa määräämättä pesän omaisuus erotettu pesän osakkaiden hallinnosta tai toimeenpanijaksi määrätty ei tehtävään ryhdy, antakoon oikeus 1 momentissa tarkoitetun määräyksen sen hakemuksesta, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen, tai saatuaan muutoin asiasta tiedon.

Tämän pykälän mukainen päätös voi perustua myös testamenttiin, joka ei ole saanut lainvoimaa.
2 §

Pesän omaisuus voidaan myös 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon pesän tai vainajan velkojan taikka pesän tai vainajan velasta vastuussa olevan hakemuksesta. Pesää ei kuitenkaan voida luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon, jos hakijalla on saatavastaan maksun turvaava takaus tai muu vakuus tai osakkaat tarjoavat hänelle sellaisen vakuuden. Velkojan on ennen hakemuksen tekemistä esitettävä kuolinpesälle maksuvaatimus ja varattava sille kohtuullinen aika maksaa velka tai esittää selvitys kuolinpesän taloudellisesta tilanteesta, jollei tästä aiheudu huomattavaa viivästystä hakemuksen käsittelylle. (20.8.2004/783)

Hakemuksen voi tehdä myös ulosottomies, jos velallisen velasta on ulosmitattu hänen osuutensa kuolinpesään. (8.6.2006/471)" eli ainoat hakijat voi olla pesän osakkaat, tai no, kait osaat lukea tuosta yllä ketkä sen ainoastaan voivat tehdä ja siihen ei kuulu toisen kuolinpesän osakas taikka sen pesän selvittäjä/jakaja.

Eikö ole erittäin yksinkertaista?

Lawettipa viisoo toiselle tosielämänsä idiootille:

Kerro ensinnä, kuinka monta jakajaa on toisessa pesässä eli osakasta, olisko vain yksi, kuse on siis naimattomasta taikka eronneesta jolla vain yksi lapsi ja hän on saanut perinnöksi siitä kiinteistöstä osuuden joka on ollut kolmen henkilön omistuksessa, sisaruksia joista kaksi on ollut ns. vanhojapiikoja.

Yksi kuoli ja ennen kuolemaansa laati testamentin jolla määräsi osuutensa kahdelle henkilölle eli aloittajalle ja hänen sisarelleen, aloittaja ei ole selvittänyt muuta siitä, mutta vaikka olisi jollain tapaa ollutkin tuossa joku uskottu mies, niin hänen määräyksensä on silloin jo aikaa sitten päättynyt, nyt sitten kuoli seuraava ja he ostivat joltain sen toisen osuuden eli he omistavat siis kahdestaan jakamattoman kuolinpesän osakkaina 1/3 ja ostettuna 1/3 osan eli yhteensä koko kiinteistöstä 2/3 osa ja josta jakamaton kuolinpesä on 1/3 osa osuudella eli nämä sisarukset ei ole jakaneet sitä 1/3 osaa koska ei ole ollut tarpeen eli he ovat siis kuolinpesän osakkaita.

Nyt sitten kuoli viimeinen sisar noista kolmesta ja hänellä ainoana oli lapsi joka peri tuon viimeisimmän ja mitä ilmeisimmin siinäkään ei ole selvityksiä tehty taikka kelle jakaa osuuksia.

Niin kerro mulle vielä, jos on kaksi täysin erillistä kuolinpesää ei edes sukua keskenään, niin millä perusteella voi toisen kuolin pesän "jakaminen" edistää yhteisomistuksen purkua koska toinen on jakamatta ja ei haekkaan mitään jakamista koska ovat sisaruksia ja tämä yksi perijä ei millään tavalla liity näihin kahteen muuhun kun eivät edes ole sukua eli ei ole mitään laissa määriteltyjä perusteita hakea sitä kahden omistamaa kuolinpesää jakoon eikä edes voi, kuin he itse ainoastaan, ei edes velkojat koska heillä ei ole sellaisia velkoja, kiinteistöä ei ole kiinnitettykkään, eikä edes ulosmittauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Lawettipa viisoo toiselle tosielämänsä idiootille:

Kerro ensinnä, kuinka monta jakajaa on toisessa pesässä eli osakasta, olisko vain yksi, kuse on siis naimattomasta taikka eronneesta jolla vain yksi lapsi ja hän on saanut perinnöksi siitä kiinteistöstä osuuden joka on ollut kolmen henkilön omistuksessa, sisaruksia joista kaksi on ollut ns. vanhojapiikoja.

Yksi kuoli ja ennen kuolemaansa laati testamentin jolla määräsi osuutensa kahdelle henkilölle eli aloittajalle ja hänen sisarelleen, aloittaja ei ole selvittänyt muuta siitä, mutta vaikka olisi jollain tapaa ollutkin tuossa joku uskottu mies, niin hänen määräyksensä on silloin jo aikaa sitten päättynyt, nyt sitten kuoli seuraava ja he ostivat joltain sen toisen osuuden eli he omistavat siis kahdestaan jakamattoman kuolinpesän osakkaina 1/3 ja ostettuna 1/3 osan eli yhteensä koko kiinteistöstä 2/3 osa ja josta jakamaton kuolinpesä on 1/3 osa osuudella eli nämä sisarukset ei ole jakaneet sitä 1/3 osaa koska ei ole ollut tarpeen eli he ovat siis kuolinpesän osakkaita.

Nyt sitten kuoli viimeinen sisar noista kolmesta ja hänellä ainoana oli lapsi joka peri tuon viimeisimmän ja mitä ilmeisimmin siinäkään ei ole selvityksiä tehty taikka kelle jakaa osuuksia.

Niin kerro mulle vielä, jos on kaksi täysin erillistä kuolinpesää ei edes sukua keskenään, niin millä perusteella voi toisen kuolin pesän "jakaminen" edistää yhteisomistuksen purkua koska toinen on jakamatta ja ei haekkaan mitään jakamista koska ovat sisaruksia ja tämä yksi perijä ei millään tavalla liity näihin kahteen muuhun kun eivät edes ole sukua eli ei ole mitään laissa määriteltyjä perusteita hakea sitä kahden omistamaa kuolinpesää jakoon eikä edes voi, kuin he itse ainoastaan, ei edes velkojat koska heillä ei ole sellaisia velkoja, kiinteistöä ei ole kiinnitettykkään, eikä edes ulosmittauksia.

Lue lisää

Lawetorder lisää omaansa: Ymmärrä myös se, että kun laissa puhutaan oikeudesta erityisjälkisäädöksestä niin sillä tarkoitetaan tilannetta jossa jollekkin on määrätty jälkisäädöksen saajan luovuttamaan jotain taikka omaisuudesta eritellään jollekkin jokin määrätty osa ja nythän ei ole mistään erityisjälkisäädöksestä, tarkoitemääräys on erityisjälkisäädösksessä taikka testamentissa ohjeistus johonkin asiaan:

"Erityisjälkisäädöstä koskevat määräykset soveltuvat myös tarkoitemääräykseen. Tarkoitemääräys on sellainen testamentissa oleva tiettyä omaisuutta koskeva määräys, joka on tarkoitettu velvoittavaksi testamentin saajaa kohtaan. Tarkoitemääräyksellä voidaan esimerkiksi määrätä omaisuutta käytettäväksi yleishyödylliseen tarkoitukseen tai sillä voidaan antaa velvoitteita, jotka koskevat testamentin tekijän kuoleman jälkeistä aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi hautaamiseen ja haudan hoitoon liittyvät asiat".

Nythän on niin, ettei tällä joka on saanut perintönä, ei testamentilla, vaan suoraan perinyt äitinsä ole mitään osuutta edes tuohon 2/3 osaan kiinteistössä.

Guugluta vaikka.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder lisää omaansa: Ymmärrä myös se, että kun laissa puhutaan oikeudesta erityisjälkisäädöksestä niin sillä tarkoitetaan tilannetta jossa jollekkin on määrätty jälkisäädöksen saajan luovuttamaan jotain taikka omaisuudesta eritellään jollekkin jokin määrätty osa ja nythän ei ole mistään erityisjälkisäädöksestä, tarkoitemääräys on erityisjälkisäädösksessä taikka testamentissa ohjeistus johonkin asiaan:

"Erityisjälkisäädöstä koskevat määräykset soveltuvat myös tarkoitemääräykseen. Tarkoitemääräys on sellainen testamentissa oleva tiettyä omaisuutta koskeva määräys, joka on tarkoitettu velvoittavaksi testamentin saajaa kohtaan. Tarkoitemääräyksellä voidaan esimerkiksi määrätä omaisuutta käytettäväksi yleishyödylliseen tarkoitukseen tai sillä voidaan antaa velvoitteita, jotka koskevat testamentin tekijän kuoleman jälkeistä aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi hautaamiseen ja haudan hoitoon liittyvät asiat".

Nythän on niin, ettei tällä joka on saanut perintönä, ei testamentilla, vaan suoraan perinyt äitinsä ole mitään osuutta edes tuohon 2/3 osaan kiinteistössä.

Guugluta vaikka.

Lue lisää

San jollekkin kirjoitetaan yhdellä koolla! Vai löydätkö laista sanan jollekkin, mistä löytyy?

Lawettippa viisoo itteesä viissaana pitävälle: Lainattu linkistäsi: "A on kuollut 20.1.1995. Espoon käräjäoikeus on 23.9.2002 annetulla lainvoiman saaneella päätöksellään nro 7313 (Dnro 02/1222) ------>>>>>>määrännyt A:n kuolinpesän pesänselvittäjäksi asianajaja Markku Salon<<<<-------."

HUOMAATKO, pesässä onki ollunna pessääselehvittelijä, voe kaahe paekka, oekkee selehvittäjä.

Nii ja toesella poole kansa, voe kaahe paekka...

Kerros nyt mulle tyhmälle miten ja kuinka paljon eroaa sellaiseen pesään JOSSA EI OLE EDES SELVITTÄJÄÄ TAIKKA EDES JAKAJAA ENSINNÄKÄÄN????

Sehän on nyt täysin selvää, että sellaisten kuolinpesän yhteisomistus voidaan purkaa KUN SE ON JO selvitetty/J A E T T U,

Nyt on kyse kahdesta JAKAMATTOMASTA, SELVITTÄMÄTTÖMÄSTÄ kuolinpesästä jossa osakkaat ovat saaneet testamentilla yhteiseen omistukseen OSUUDEN, kolmen ennestään omistamaan kiinteistöön ja yhden osuuden he on ostaneet, muuta omaisuutta ei ole testamentin tekijällä ollut, eikä muita perijöitä, niin mitään pesänselvityksiä ei ole tarvinnut, eikä jälkisäädöksen saajatkaan ole sellaista tarvinneet.

Aikuisten oikeesti, ettekö te osaa mitään lukea tai edes auttavastikkaan ymmärrä lukemaanne?

Anonyymi kirjoitti:

Lawettippa viisoo itteesä viissaana pitävälle: Lainattu linkistäsi: "A on kuollut 20.1.1995. Espoon käräjäoikeus on 23.9.2002 annetulla lainvoiman saaneella päätöksellään nro 7313 (Dnro 02/1222) ------>>>>>>määrännyt A:n kuolinpesän pesänselvittäjäksi asianajaja Markku Salon<<<<-------."

HUOMAATKO, pesässä onki ollunna pessääselehvittelijä, voe kaahe paekka, oekkee selehvittäjä.

Nii ja toesella poole kansa, voe kaahe paekka...

Kerros nyt mulle tyhmälle miten ja kuinka paljon eroaa sellaiseen pesään JOSSA EI OLE EDES SELVITTÄJÄÄ TAIKKA EDES JAKAJAA ENSINNÄKÄÄN????

Sehän on nyt täysin selvää, että sellaisten kuolinpesän yhteisomistus voidaan purkaa KUN SE ON JO selvitetty/J A E T T U,

Nyt on kyse kahdesta JAKAMATTOMASTA, SELVITTÄMÄTTÖMÄSTÄ kuolinpesästä jossa osakkaat ovat saaneet testamentilla yhteiseen omistukseen OSUUDEN, kolmen ennestään omistamaan kiinteistöön ja yhden osuuden he on ostaneet, muuta omaisuutta ei ole testamentin tekijällä ollut, eikä muita perijöitä, niin mitään pesänselvityksiä ei ole tarvinnut, eikä jälkisäädöksen saajatkaan ole sellaista tarvinneet.

Aikuisten oikeesti, ettekö te osaa mitään lukea tai edes auttavastikkaan ymmärrä lukemaanne?

Lue lisää

Lawetorder lisää omaansa: linkillä tuotu KAHDEN KUOLINPESÄN esimerkissä on kyse pesänselvityksistä ja JAKAMISEEN PÄÄSEMISEKSI ja asunto-osakkeiden myymisestä eli aika kaukana tästä tapauksesta.

Huvittaa nuo epätoivoiset esitykset joilla yritetään harhauttaa, teistä tulisi hyviä poliitikkoja.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder lisää omaansa: linkillä tuotu KAHDEN KUOLINPESÄN esimerkissä on kyse pesänselvityksistä ja JAKAMISEEN PÄÄSEMISEKSI ja asunto-osakkeiden myymisestä eli aika kaukana tästä tapauksesta.

Huvittaa nuo epätoivoiset esitykset joilla yritetään harhauttaa, teistä tulisi hyviä poliitikkoja.

Lue lisää

Lowe................:lla ei ainakaan aika ole kortilla, kun loputtomia jaarituksia piisaa. Samanlaista sekoilua kaikki, mihin ei kenenkään järkevän kannata aikaansa uhrata.

Anonyymi kirjoitti:

Lowe................:lla ei ainakaan aika ole kortilla, kun loputtomia jaarituksia piisaa. Samanlaista sekoilua kaikki, mihin ei kenenkään järkevän kannata aikaansa uhrata.

Lue lisää

Lawetti on järkevä; Sinähän sen sanoit, eli "ei kenenkään järkevän kannata aikaansa uhrata", sinä uhrasit, niin voidaanko päätellä sinut siis EI JÄRKEVÄKSI?

Uhrasit aikaasi, joten et ole järkevä ja täten edes kykenevä keskusteleen laeista, perinnöistä ja muista lakiin liittyvistä asioista, järkesi ei riitä niihin siis.

Et ole kovin paljon sinäkään lakia lukenut, nimittäin jo peruskoulussa opetetaan tekemään pilkun jälkeen välilyönti!

Anonyymi kirjoitti:

Et ole kovin paljon sinäkään lakia lukenut, nimittäin jo peruskoulussa opetetaan tekemään pilkun jälkeen välilyönti!

Lawetorder kysyy: Kannattaisiko niin kuin kommentoida ja ottaa kopiona tarkistukseen teksti montako välilyöntiä on jäänyt pois?

Vaikkapa näin ja mitään en muuta, voit verrata alkuperäiseen, kun noinkin ahkeraan nussit pilkkua, etkä muuta löydä enään, aikas säälittävää on pissikseltä vinkua pilkkua.

"Lawetti on järkevä; Sinähän sen sanoit, eli "ei kenenkään järkevän kannata aikaansa uhrata", sinä uhrasit, niin voidaanko päätellä sinut siis EI JÄRKEVÄKSI?

Uhrasit aikaasi, joten et ole järkevä ja täten edes kykenevä keskusteleen laeista, perinnöistä ja muista lakiin liittyvistä asioista, järkesi ei riitä niihin siis. "

Ohops, olisi sinun kannattanut käydä specsaversilla, uhtäkään välilyöntiä pilkun taikka muunkaan jälkeen ei puuttunut.

Ulkonäkösi on sama kuin näkösi, eli erittäin huono. ; )

En alkanut noinkin typerän vuoksi joka tekstiä tarkistaan, vaan sen mitä kommentoitkin viimeisimpänä.