Mä oon ihminen joka miettii ja pohtii paljon, ikävä kyllä...
Oon ”kuivilla” loppuelämän sairaudesta, joka vei mennessään oireillessaan musta melkein kaiken (ku, ei alkoholismi, huumeet)
Mä koen ensimmäisen kerran elämässäni olevani MINÄ ja jopa vahva ja suurinpiirtein ehjä ihminen mitä mun elämänkokemuksilla sitä voi olla
Jos joku olis kysyny multa missä mä oon tänään 2 vuotta sitten?
Olisin vastannut kuollut, en kuitenkaan ole, oon ehkä vahvempi kuin ikinä oon ollu kaikesta rikkinäisestä sielusta huolimatta ja onnellisempi kuin ikinä olen aiemmin ollut koko elämän aikana
On hirveän suuri työ löytää ns elämä, ja jopa ilman sitä suurta rakkautta joka on pelastanut kaikki, tai uskoa johonkin, mä en usko mihinkään, mä uskon siihen ainoastaan et mä olen se voima joka voi ja pystyy pitää mut ”ihmisenä”, muuta ei ole!!!
Mut jokaisella on rastinsa, mulla ihminen menneisyydestä, joka saa mun mielen korkeuksiin, mut tiedän oikein hyvin, se on myös ihminen joka voi olemassa olollaan tuhota kaiken minkä olen ”rakentanut” itse itsessäni
Ja juu, mä en syyttele todellakaan ketään, eikä tässä ole edes kyse siitä, mun ajattelu on sitä, jokainen tekee valinnan ja kantaa vastuun ja myös huonon, ei kylläkään näin yksinkertaisesti tai yksioikoisesti
Mut joo, mä kaipaan toki, kaipaan saatanasti etenkin ku se ei jätä mua ikinä rauhaan, mitä mä teen? Mä haluun jatkaa eteenpäin, mut millä jätän ihmisen taakse?
https://youtu.be/t2NgsJrrAyM
Oon ”kuivilla” loppuelämän sairaudesta, joka vei mennessään oireillessaan musta melkein kaiken (ku, ei alkoholismi, huumeet)
Mä koen ensimmäisen kerran elämässäni olevani MINÄ ja jopa vahva ja suurinpiirtein ehjä ihminen mitä mun elämänkokemuksilla sitä voi olla
Jos joku olis kysyny multa missä mä oon tänään 2 vuotta sitten?
Olisin vastannut kuollut, en kuitenkaan ole, oon ehkä vahvempi kuin ikinä oon ollu kaikesta rikkinäisestä sielusta huolimatta ja onnellisempi kuin ikinä olen aiemmin ollut koko elämän aikana
On hirveän suuri työ löytää ns elämä, ja jopa ilman sitä suurta rakkautta joka on pelastanut kaikki, tai uskoa johonkin, mä en usko mihinkään, mä uskon siihen ainoastaan et mä olen se voima joka voi ja pystyy pitää mut ”ihmisenä”, muuta ei ole!!!
Mut jokaisella on rastinsa, mulla ihminen menneisyydestä, joka saa mun mielen korkeuksiin, mut tiedän oikein hyvin, se on myös ihminen joka voi olemassa olollaan tuhota kaiken minkä olen ”rakentanut” itse itsessäni
Ja juu, mä en syyttele todellakaan ketään, eikä tässä ole edes kyse siitä, mun ajattelu on sitä, jokainen tekee valinnan ja kantaa vastuun ja myös huonon, ei kylläkään näin yksinkertaisesti tai yksioikoisesti
Mut joo, mä kaipaan toki, kaipaan saatanasti etenkin ku se ei jätä mua ikinä rauhaan, mitä mä teen? Mä haluun jatkaa eteenpäin, mut millä jätän ihmisen taakse?
https://youtu.be/t2NgsJrrAyM
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hyvää ja rauhallista yötä sinulle!💛
Kirjoitan ja vastaan tähän koska herätät ajatukseni ja tunteeni. Minulla on nyt aikaa kirjoittaa.
Kuin kaksi koditonta lasta
ne kulkevat käsi kädessä,
Toivo ja Pelko
Yhdessä tulevat,
yhdessä lähtevät
Siinä välissä
puristavat lujaa
toistensa kättä.
Joka avaa ovensa Toivolle,
päästää myös Pelon sisälle
joka ottaa syliinsä Pelon
saa omakseen myös Toivon
Kuin kaksi koditonta lasta
ne kulkevat käsi kädessä
emmekä muuta voi tehdä
kuin seurata samaa polkua
(T. Tabermann)
Tekstisi puhutteli minua. Musiikki pysäytti.
Hän sai minut nauramaan ja itkemään.
Rakastamaan ja löytämään uuden yhteyden itseeni ja tunteisiini.
Nyt raskas elämäntilanne joten vähän täällä.
Hän on ajatuksissani. Aina.
🌾
Apeelle: Oothan vapaa jatkamaan ja elämään elämääsi. Jos jotain jäi kesken ja selvittämättä toisen kanssa kuten minulla ja hänellä, niin voihan ne joskus jutella yhdessä.
🧡
Ps. Ketään ei tarvitse jättää taakseen. Tärkeimmät ja rakkaimmat jäävät sydämeen.
🌾
Kyllä toki sydämeen jää ainiaaksi tottakai!
Joskus on vaan pakko fyysisestä elämästä poistaa oman selviytymisen vuoksi, eikä se aina ole helppoa!
Tajuan kyllä ja siihen on jokaisella oikeus.
🌾
Sä lähdet pois. Tai hän. Sit tietoisesti lopetat ajattelemasta..
En oo omalta osaltani pystynyt jäämään pois kun tunnen keskeneräisyyden painolastin kohdallamme. Ajattelua en voi lopettaa vuosien ajatusten, tunteiden, kokemusten ja puhumattomuuden jälkeen.
No ei kai auta kuin ottaa härkää sarvista? Suosittelen, ei tohon kai muuta enää auta. Selvitä.
Jaahas, sinä täällä neuvomassa selvittämään asioita. Etsinkö jälleen yhteystietojasi vanhempiesi kautta? En enää.
Et oo enää murrosikäinen joten en kohtele sinua sellaisena.
Suosittelen, että selvität itse tai unohdat.
Vastaan kyllä yhteydenottoosi, mutta ilman yht. tietojasi en ala haparoimaan.