Minulla on 3-vuotias kissa. Otin myös rotan jokin aikaa sitten lemmikiksi, nyt rotan ollessa jo isompi ajattelin totuttaa sen ja kissan toisiinsa. Alku menikin hyvin, kun laitoin kissan valjaisiin, rotta ei pelännyt kissaa, toki kissa odotti herkeämättä suu lipoen että pääsisi irti. Lopulta kissani alkoi tyypillisesti kyllästyä, ja rupesi nukkumaan. Pidin niitä monta kertaa yhdessä samassa huoneessa, valvonnassa. Kissaa siis piti pitää kiinni, ettei se päässyt liian lähelle. Lopulta luovuin ajatuksesta totuttaa vihamiehet toisiinsa, ja päätin pitää rottaa eri huoneessa. Eräänä iltana serkkuni oli kylässä, ja oli unohtanut vahingossa yöksi oven auki huoneeseen jossa rotta oli. No, arvatkaapa kuinka siinä sitten kävi. Aamulla näin kun puolikas rotanpala oli lattialla, kissani makasi tyytyväisenä huuliaan nuoleskellen sohvalla.
Miksi kissa ei tapa toista kissaa, tai pentukissaa? Mistä kissa tietää, että rotta tai hiiri on saalis, ja se TÄYTYY tappaa vaikka kupissa on ruokaa?
Miksi kissa ei tapa toista kissaa, tai pentukissaa? Mistä kissa tietää, että rotta tai hiiri on saalis, ja se TÄYTYY tappaa vaikka kupissa on ruokaa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eiköhän se ole kissan luonne saalistaa.
Joskus kyllä emo syö pentunsa.
Jos kissa on syntymästään asti tekemisissä jonkun muun lajin kuten ihmisen tai rotan kanssa, se pitää niitä omana lajinaan. Omia ei syödä tai pelätä. Metsästä löytyneestä muutaman kuukauden ikäisestä harvoin tulee sylikissaa, koska tämä ei ole päässyt sosiaalistumaan ihmiseen kehityksensä ensiviikkoina.
Tälläkin palstalla kerrotaan kokemuksia "totuttamisesta", joka ilmeisesti joskus onnistuu, mutta todennäköisempi lopputulos on herkkuateria.
Meidän lemmikkikissamme ovat niiden hyvien saalistajien jälkeläisiä, jotka vuosituhansia sitten alkaneen ja nykypäiviin jatkuneen tehtävänsä mukaisesti tappavat jyrsijät, vaikka ei nälkä olisikaan.
Näin sen kuuluu mennä. Kissa toimi niinkuin pitikin, ihminen mokasi. Tämän tiedon olisit kyllä voinut löytää kirjallisuudesta, niin uhreilta olisi vältytty.
Minkäs takia luulette, että meidän sisäkissojemmekin lempparileluja ovat leluhiiret joilta puretaan korvat ja nenät veks :)
Ja ryöpytellään mennen tullen...hännättömiäkin meiltä löytyy ja ne sellaiset leluhiiret, joissa on kissanminttua sisällä, vasta kyytiä saavatkin. :)
Yksi lelu päätyi täysin "nakuksi" ja meni roskikseen, kuka sellasta kumi/muovipalleroa viittii jahdata.....
Miksi ihminen ei tapa ja SYÖ toista ihmistä tai vauvaa? Miksi ihmisen pitää tappaa sikoja, nautoja, lampaita etc.?
No, ihmisellä ei ehkä ole mitään erityistä petoeläimen vaistoa joka käskee tappamaan vaikka kupissa olisin ruokaa. Mutta kyllä minusta aika omituista on hinkuen vinkuen joitakin lemmon jyrsijöitä asuntoonsa jemmata, kun TIETÄÄ mitä kissa niistä ajattelee. Se ajattelee että NAM.
Toisaalta tietenkään kissa ei kaihda tappamasta toista kissaa sen vuoksi että se on omaa lajia. Toisella kissalla vaan on aika pahat kynnet... Vieraan kissanpennun aikuinen kissa voi kyllä tappaakin. Ei se sitä kumppaniksi tajua.
Ja vielä vähemmän jotain ravintoeläintä.
Laitetaanpas sinutkin samaan huoneeseen ihmissyöjien kanssa.. En suosittele kissoja ja jyrsijöitä samaan taloon! Kyllä pistää vihaks tollanen!
Kissa on eläin ja elää vaistojensa varassa, vaikka olisi lemmikki, sisäkissa tai jopa rotukissa, jonka esiesivanhemmatkaan tuskin koskaan ovat kulkeneet vapaasti luonnossa. Pikkujyrsijät ovat kissan luonnollista ravintoa, siinä selitys sille, miksei kissa oikein jaksa ymmärtää, että niiden kanssa pitäisi elää saman katon alla. Vaan pitääkö sitä sitten mennä yhdistämään kaksi lajia, jotka jo luonnostaan ovat peto ja saalis? Tätähän olisi tietysti kannattanut miettiä jo ennen kuin hankki jyrsijän.
Sääli rottaa. Kissa ei kuitenkaan tiennyt tekevänsä jotakin pahaa: se vain päätti pitää asunnon puhtaana tuholaisilta kuten sen esivanhemmatkin ovat Egyptissä tehneet.
Noinhan siinä helposti käy. Ei tietenkään kissa opi jyrsijää lemmikkinä pitämään ja mielenkiintokin vain kasvoi siitä "totuttamisesta".
Ainoa tapa millä jyrsimet ja kissat samaan kotiin lemmikeiksi sopivat on eristää molemmat toisistaan ja varmistaa, että häkki on kaikissa tapauksissa kissan kestävä. Meillä on vuosikaudet näin onnistunut jyrsimien ja kissojen "yhteiselo". Kissoja ja jyrsimiä ei myöskään ole totutettu toisiinsa mitenkään, itseasiassa päin vastoin. Parempi niin.
Ihminen on vastuussa aina lemmikkiensä hyvinvoinnista, kissa ei tehnyt mitään väärää vain toimi luontonsa mukaisesti, kuten terveen kissan kuuluukin.
Kun asuin vielä vanhempieni luona, meillä oli kissan lisäksi myös undulaatteja. Kerran kun olimme hetken poissa kotoa, kissa oli pudottanut valtavan kokoisen häkin lattialla ja saanut vielä luukun jotenkin auki. Jäljelle jäi vain kasa höyheniä. Tämä temppu oli kyllä uskomaton. Myöhemmin pikkuveljeni otti venäjänkääpiöhamsterin, mutta siitä kissa ei ollut kumma juttu tippaakaan kiinnostunut.