Narsistin aiheuttamista traumoista selvityminen

Olin 5,5v on/off-suhteessa narsistin kanssa. En päässyt hänestä eroon vaikka tajusin alkuhuuman jälkeen, että hänellä ei ole kaikki kunnossa. En kuitenkaan ymmärtänyt, että hän on narsisti vaan ajattelin hänen olevan vain pahasti rikkinäinen ja ehkä minä pystyn parantamaan hänet.

Vuosien aikana heikkenin kaikin mahdollisin tavoin, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Koin karmeaa tuskaa, mutta toisaalta myös valtavaa intohimoa ja hurmoksellista onnea. Nämä tunteet vuorottelivat.

Nyt olen sulkenut narsistin pois elämästäni ja estänyt hänet kaikissa mahdollisissa kanavissa. Tunnen häntä kohtaan silmitöntä vihaa ja raivoa siitä mitä hän teki minulle. Häpeän itseäni, että annoin hänen tehdä sen kaiken minulle enkä juossut karkuun jo paljon aikaisemmin.

Vaikka minun pitäisi olla helpottunut nyt, niin ajattelen häntä lähes koko valveillaoloajan. Ajatuksissa on myös kaipausta. Vaikka järki kuinka sanoo, että kaipaan haavekuvaa, niin silti en voi tunteilleni mitään.

Miten tästä eteenpäin? Miten saada elämänenergia takaisin ja jättää hänet mielestä kokonaan ja keskittyä eheytymiseen? Kaikki käytännönvinkit ovat nyt tarpeen. Mitä tehdä, kun kaipaus iskee? Miten päästä irti silmittömästä vihasta narsistia kohtaan? Tavallaan haudon myös kostoajatuksia, mutta siinähän ei ole mitään järkeä. Miten tästä mustasta suosta pääsisi takaisin omaksi itseksensä mahdollisimman nopeasti?
180
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Olin 5,5v on/off-suhteessa narsistin kanssa. En päässyt hänestä eroon vaikka tajusin alkuhuuman jälkeen, että hänellä ei ole kaikki kunnossa. En kuitenkaan ymmärtänyt, että hän on narsisti vaan ajattelin hänen olevan vain pahasti rikkinäinen ja ehkä minä pystyn parantamaan hänet.

Vuosien aikana heikkenin kaikin mahdollisin tavoin, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Koin karmeaa tuskaa, mutta toisaalta myös valtavaa intohimoa ja hurmoksellista onnea. Nämä tunteet vuorottelivat.

Nyt olen sulkenut narsistin pois elämästäni ja estänyt hänet kaikissa mahdollisissa kanavissa. Tunnen häntä kohtaan silmitöntä vihaa ja raivoa siitä mitä hän teki minulle. Häpeän itseäni, että annoin hänen tehdä sen kaiken minulle enkä juossut karkuun jo paljon aikaisemmin.

Vaikka minun pitäisi olla helpottunut nyt, niin ajattelen häntä lähes koko valveillaoloajan. Ajatuksissa on myös kaipausta. Vaikka järki kuinka sanoo, että kaipaan haavekuvaa, niin silti en voi tunteilleni mitään.

Miten tästä eteenpäin? Miten saada elämänenergia takaisin ja jättää hänet mielestä kokonaan ja keskittyä eheytymiseen? Kaikki käytännönvinkit ovat nyt tarpeen. Mitä tehdä, kun kaipaus iskee? Miten päästä irti silmittömästä vihasta narsistia kohtaan? Tavallaan haudon myös kostoajatuksia, mutta siinähän ei ole mitään järkeä. Miten tästä mustasta suosta pääsisi takaisin omaksi itseksensä mahdollisimman nopeasti?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu