Otsikossa se kysymys.. Viimeisestä näkemisestäkin jo yli puoli viotta. Tuskin, mutta kunhan pohdin.
Ajatteletkohan koskaan minua?
Anonyymi
1956
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Hyvin mahdollista.
Vieläkin ajattelen päivittäin erästä naista vaikka kasvotusten viimeksi ollut yli vuosi sitten.
Sama täällä, joka päivä mielessä eräs mies, viimeksi nähty yli vuosi sitten ja näyttää siltä etten tapaa häntä enää koskaan. Olkoon sitten niin.
Sama täällä... 😕 Kai kohta sitten menetän hänet lopullisesti 😕
Eräs nainen lähimenneisyydestä on vieläkin päivittäin mielessä. Toivon vain, että hänellä on kaikki hyvin.
Aloitus oli mieheltä naiselle., vaikka ei sen väliä.
Ajattelen, siis olen.
Yritän olla ajattelematta, siis olematta.
Ajattelen sinua mies. Ja ihmettelen, ettemme ole sen koommin kohdanneet. Olen yrittänyt vilkuilla vastaan tulevia, josko heistä sinut bongaisin. Olisi kiva nähdä, jutellakkin.
Muutin tammikuussa, joten se voi olla syynä, ettei olla nähty vähään aikaan.
En ole sinuakaan nähnyt missään ennenkuin kohdattiin, kun vaihdoit maisemaa niin katosit uudestaan. Mutta nyt on sydämessä reikä.
Aavistin muuttosi. Silti yllätyin, kun tajusin, että näin oikeasti. Mielessä olet ja vointisi myös.
Viimeisestä miehen näkemisestä about 3 viikkoa. Tänään päivällä mietin että kuoleeko tähän tuskaan !? Ilmeisesti ei kun täällä keskustelijoilla vieläkin pidempiä aikoja näkemättä. Kaikki asiat menettävät merkityksen kun en saa nähda ja kuulla häntä. Uskon hänen kuitenkin joinakin pysähdyksen hetkinä muistavan minut.
Tuntuu siltä että kuolen tuskaan, mutta silti vaan aamulla herännyt, toistaiseksi.
Tietäisitpä vaan.....Mutta kun itse halusit näin tai näin ainakin sen käsitin.Et olisi varmaan estänyt mua esim.Fb:ssä jos haluaisit välejä.Hyvin ristiriitaisia tämä kaikki.Ois varmaan kannattanut puhua mitä mielestäni yritin silloin aikanaan mutta et ollut halukas keskustelemaan joten siksi kaikki jäi niin kuin jäi.
Joka päivä ajattelen. Ei se kaipaus noin vain katoa.
Aloittaja tässä. Onhan se totta, että yhdessä vaiheessa oli fb estot. Suurin syy oli kylläkin se, että pyristelin itseäni irti siitä, että en vahingossakaan eksyisi ihmettelemään hänen kuviaan tms. Ja toisaalta, kun meillä samoja kavereitakin on, niin parempi, ettei hän vahingossakaan pomppaa jossain päivityksessä tms. eteeni. Joo, ole ollut ristiriitainen, mutta hän taas on epäaito. Hohjoijaa...
Tuli sopivaan saumaan tuo kysymys. Näin viimeyönä unta eräästä naisesta, jota en ole enää nähnyt usein viimeisen vuoden aikana.
Uni oli siis aivan viaton, jossa sattumalta meille selvisi toistemme tunteet ja sen jälkeen vietimme yhdessä aikaa aivan normaalisti.
Oli kieltämättä outoa nähdä tuollainen uni. Unesta jäi mieleen hetki, kun hän tuli viereeni, ojensin käden hänen selän taakse ja hän nojautui minuun.
Tiedän, tämä kuulostaa nyt joltain ”naisen unelta” , mutta nyt kävi näin 🤔
Ihana uni , kaunis uni <3 <3
Kun jättää jonkun paikan ja jotkut ihmiset taakseen, vähän ajan kuluttua itse muuttuu ja ne toisetkin muuttuvat, ja se mikä joskus yhdisti ihmiset toisiinsa, on kadonnut lopullisesti.
En halua ajatella noin. Varmaan osittain totta mutta tyhjältä tuntuu....mies mielessä.