Täällä on joskus joku kirjoittanut, "että missä näit minua ensimmäistä kertaa", täällähän näitä

kyssäreitä on enemmänkin ollut ja tulee oleman.

No minä näin yhden poikasen ensimmäistä kertaa vuonna 1997 :D ja tämä tarina on tosi. Älkää kysykö, mistä voi muistaa noin pitkälle, en tiedä, en todellakaan tiedä. Minulla on aivan käsittämättömän monimutkainen aivokäyrä, jossa ei ole mitään logikkaa, koska minä voin muistaa asioita ihan monien kymmenien vuosien takaa, miettimättä edes asioita. Ne vaan tupsahtelee jostain. Vuoden muistan tietysti siitä, koska muistan kuinka vanha minä olin, mutta se, että olen nähnyt jonkun poikasen siellä, niin sitä en osaa sanoa. Muistan monia asioita esimerkiksi eri julkisuuden henkilöistä, joita olen tavannut jossain, joka ei ole ollut silloin julkisuudessa ja vaikka olisi ollutkin, niin en todellakaan olisi siinä tunnistanut, vasta jälkeenpäin lukenut jonkun jutun, ja ollut "ahaa" mähän näin tuon tyypin siellä ja siellä. Tästä on hyvä esimerkki Mikael Jungner :D Uskallan kirjoittaa tämän, koska se on positiivinen kokemus hänestä.

Nimittäin muistan joskus Happy Daysin aikoina, kun yksi nuori oikeustieteenopiskelija tuli baaritiskillä juttelemaan. Hän oli tosi fiksu, mutta näin jo kaukaa, että "mittee se poike hakkee miusta", niin minähän tietysti sanoin pojalle suoraan, "että elä sie turhaan kuluta minnuun aikaa, en minä ole lähdössä siun mukkaan tänä iltana" :D (Tämä ei ole siis se poikasen tarina jota aloin kirjoittamaan, mutta kerrankos jutut leviää käsiin :D. No Jungerin ilme paljasti aika paljon, mutta hän älykkäänä päätti "pelata" tahalleenkin toisin, hän sanoi, "että en minä ole mitään hakemassa" ja jäi tahalleen siihen istumaan, koska halusi pelata fiksusti vastoin minun pelivainua :D Mutta turha hänen oli yrittää, koska olin nähnyt jo ilmeen ja se kertoi jo kaiken. Hänelle ilmeisesti tuli vaan yllätyksenä sellainen suora veto mahan alle :D Mistä muistan tai tiedän, että se oli hän. Muistan sen nimestä, koska pikkuserkkuni on Mikael ja Jungnerin nimen yhdistin Saksaan. pelkän nimen perusteella, en minä ulkonäköä olisi muistanut. Mutta summa summarun, oli fiksu, että istui siinä kuitenkin aika kauankin, ja jutteli, ei lähtenyt heti kävelemään vaikka narahtikin "saalistusreissustaan". Varmasti sai saalikseen sitten toisen pupun.

No sitten tähän poikaseen. Olinpa kerran kaverini kanssa ravintola Kappelissa. Siihen aikaan siellä oli tanssilattia ja kaikki (kova oli meno). No minun kaverini oli vetäytynyt sivummalle juttelemaan erään miehen kanssa, ja minä jäin istuskelemaan baaritiskille, koska mitäpä minä lähteä kuuntelemaan heidän juttuja. No meni sekunti, niin siihen tuli yksi täysin kännissä oleva nuorukainen, joka esitteli itsensä Hartwall Keltaiseksi Jaffaksi :D :D Minä sanoin, että nyt poika nukkumaan, sinähän olet ihan humalassa :D Ei varmasti muista siitä yhtikäs mitään, nimittäin hän oli tosi kännissä. No meni kaksi minuuttia, niin tuli joku pitkä komea nuori poika juttelemaan, ja minä ajattelin siinä, että johan pyyhkii hyvin, kun pennut juoksee kintereillä :D Minä kysyin häneltä, "minkäikäinen sinä olet", hän vastasi, että kuusitoista vuotias". No niin justiinsa! Ja heti perään ajattelin, että et ole edes 16, olet tod.näk. 15 tai 14, mutta olet vain niin pitkä ja komea, että sinusta ei ihan heti näe, että olet alaikäinen. No minä sanoin sille, "Minä olen 24 ja voisin olla melkein sinun äiti" :D :D Ja lähdin kävelemään minun kaverin ja sen miehen luokse, ja sanoin, "että ei helvattu, minulla menee hyvin, lapset piirittänyt minua" :D Ja mun käveri ja se mies repes nauruun, kun kerroin, että "tarhalaisia on tänne päästetty" Ja tämä tarina on tosi.

Tarinalla olisi jatkoa, mutta enpäs kirjoitakkaan enempää.

t. tarina-täti