Asun isolla kirkolla ja omistan osuuen yhteisestä

Anonyymi

ranatapaikasta
ihan pienen osan, mutta voisin pitää venettä, mutten voi kun en käy siellä
Voisinko vaan vuokrata jollekin maalaiselle paikkani yhteisestä rannasta?

33

261

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Missä-päin Espanjaa Ranatapai on?

      H.

      • Anonyymi

        Thaimaassa sopisi paremmin.


    • Asun isolla kirkolla: siis missä?
      Omistan osuuen: siis mitä?
      ranatapaikasta: mistä?
      Voisin pitää, mutten voi.
      Voisin vuokrata maalaiselle paikan?
      Miksi juuri maalaiselle?
      Tämä vuokrailmoitus on niin outo, että pakko olla provo.

    • Anonyymi

      Osuus

      Voi kai sen vuokrata, jos muut osakkaat asian hyväksyvät. Epäilen.

      =DW=

      • Anonyymi

        Siis että mitä? Missä niitä yhteisen ranta(vene)paikan sääntöjä luetellaan?
        Kukkaan ei pidä siellä mitään, pusikoituu vain ja silti ei saa vuokrata edes?Olisi ees jota käyttöö. Missä ne säännöt luetellaan?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siis että mitä? Missä niitä yhteisen ranta(vene)paikan sääntöjä luetellaan?
        Kukkaan ei pidä siellä mitään, pusikoituu vain ja silti ei saa vuokrata edes?Olisi ees jota käyttöö. Missä ne säännöt luetellaan?

        Oletko keskustellut asiasta muiden osakkaiden kanssa?


    • Anonyymi

      Tavallaan kaikki hesalaiset ovat rantapaikan omistavia.
      Vieläkö Pitkänsillan Kaisaniemen puolella säilötään veneitä.
      Siellä oli aikoinaan miehiä, asunnottomia? sodan käyneitä? pultsareiksi vaipuneita. Eipä kait enää.

      Onko nuo venepaikat jossain rekisterissä ja merkataanko sinne, millainen vene ja jos se on venerekisterissä oltava. En tiedä mitään, mutta tässä sääntöjen maassa tämmöinen on luultavaa.

      Beng

      • Anonyymi

        Et ehkä aivan nyt ymmärrä: Oikeudet ns. yhteisiin on päätetty ja ensimmäisen kerran määritelty joskus herran ajat sitten, ruotsinvallan aikana. Toisilla kiinteistöillä on näitä oikeuksia ja toisilla ei, nykyisin useimmilla ei. Maaseudulla näitä on, ei juuri kaupungeissa.
        Yhteiset oikeudet ovat yleensä oikeuksia tiettyjen kiinteistöjen omistajille esim. ns. yhteisiin kalavesiin ja yhteisiin ranta- alueisiin, eli venepaikkoihin ja kalastus"tukikohtiin".
        Ja kyllä, kun kiinteistöni kauppakirjassa kulkee mukana maininta oikeuksista yhteisiin alueisiin, se tieto löytyy myös valtion viranomaisten arkistoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ehkä aivan nyt ymmärrä: Oikeudet ns. yhteisiin on päätetty ja ensimmäisen kerran määritelty joskus herran ajat sitten, ruotsinvallan aikana. Toisilla kiinteistöillä on näitä oikeuksia ja toisilla ei, nykyisin useimmilla ei. Maaseudulla näitä on, ei juuri kaupungeissa.
        Yhteiset oikeudet ovat yleensä oikeuksia tiettyjen kiinteistöjen omistajille esim. ns. yhteisiin kalavesiin ja yhteisiin ranta- alueisiin, eli venepaikkoihin ja kalastus"tukikohtiin".
        Ja kyllä, kun kiinteistöni kauppakirjassa kulkee mukana maininta oikeuksista yhteisiin alueisiin, se tieto löytyy myös valtion viranomaisten arkistoista.

        Toki ymmärsin. Mutta aloitus ei ollut riittävän tyhjentävä.
        Kuivanmaan kesämökkiläisillä voi noita oikeuksia olla, mitkä siirtyy ja siirtyy kauppojen myötä.

        Beng


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toki ymmärsin. Mutta aloitus ei ollut riittävän tyhjentävä.
        Kuivanmaan kesämökkiläisillä voi noita oikeuksia olla, mitkä siirtyy ja siirtyy kauppojen myötä.

        Beng

        Ilmeisesti veneet on talveksi vietävä sieltä pois - huutokaupataan keväällä. Ostin tällaisen veneen poliisi huutokaupasta.


      • Anonyymi
        arvo.e kirjoitti:

        Ilmeisesti veneet on talveksi vietävä sieltä pois - huutokaupataan keväällä. Ostin tällaisen veneen poliisi huutokaupasta.

        Tiedän myös merenrannan, jossa veneitä on jäänyt ts. jätetty.
        Ehkei alueella sitten ole tarvetta paikkoihin. Ne on sellaisia 'vedetään vene maalle'. Sitten on laituripaikat fiinimmille veneille. Luulisi, että sellaisesta täytyy jotain pulittaa, koska on kunnostus ym. töitä.

        Beng


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Omistan suomen kaikki järvet. Olen omistanut aina ja pärjännyt jokaisen rantapirun, rantaruotsalaisen, rantasuomalaisen kanssa. Suurin osa asuu kyllä mantereen puolella eikä rannoilla.

      Jokamiehenoikeus, jokamiehenoikeus.

      • Anonyymi

        Luulet vaan! Jos tulet rannalleni, saat ruutia persuuksiisi.


    • Ei kai siinä mitään estettä ole, jos paikka on sinlle merkitty, ja pystyt sen omistuksen paperilla todistamaan.
      Tienkäytöstä ne suurimmat riidat tulee, niin se kannattaa ottaa huomioon, kuka maksaa venepaikan osuuden tienhoidosta, vuokraaja, vai omistaja.
      Sekin kannattaa huomioda sopimuksessa, että vuokraaja pitää venepaikan siistinä. Kaikilla ei siisteys ole etusijalla . Ei ole vuokralaisen jäljiltä mukava kerätä tupakantumppeja, kaljatölkkejä ja matopurkkeja.

      • Anonyymi

        onpa tällainen vaikee asia, pitääkö noissa tilanteissa kysyä muilta osakkailta suostumus? Jos itse ei käytä, ja antaa ulkopuolisen tutun käyttää, onko se luvallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        onpa tällainen vaikee asia, pitääkö noissa tilanteissa kysyä muilta osakkailta suostumus? Jos itse ei käytä, ja antaa ulkopuolisen tutun käyttää, onko se luvallista.

        Voiko ulkopuoliselle tulla nautintaoikeus esim 10 vuodessa, joten jos haluat sen käyttöösi, et saa kangellakaan kangettua tätä pois. No, jos varastaa tapin ja ankkurin, ehkä sitten.

        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voiko ulkopuoliselle tulla nautintaoikeus esim 10 vuodessa, joten jos haluat sen käyttöösi, et saa kangellakaan kangettua tätä pois. No, jos varastaa tapin ja ankkurin, ehkä sitten.

        Beng

        mitäs Beng tarkoitat?


      • Anonyymi kirjoitti:

        onpa tällainen vaikee asia, pitääkö noissa tilanteissa kysyä muilta osakkailta suostumus? Jos itse ei käytä, ja antaa ulkopuolisen tutun käyttää, onko se luvallista.

        Onhan se kohteliasta kysyä muilta osakkailta. Jos on paperi, jossa on taattu venepaikka, niin ei kai sen vuokraamisessa mitään epäselvyyttä, kun ottaa homioon tieasiat ja paikan siisteyden.
        Mutta jos on hyvillä puheilla tehty venepaikka, esim . sisarusten välillä, niin silloin on jo vaikeampi, jos toiset osakkaat sanoo, ettei siihen vieraita huolita.
        Tulot on kuitenkin niin mitättömät, että en lähtisi riitelemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mitäs Beng tarkoitat?

        Katso googlesta, mitä on nautintaoikeuslaki mm. ylimuistoinen nautinta. Lienee käsite jostain torppariajalta. Käyttöoikeus, ylipitkä.
        Kannattaa aina tehdä paperi eli sopimus ja määräaikainen, kun ja jos muut suostuvat venepaikan käyttöön ulkopuoliselle.
        Itse voit olla hyväntahtoinen. Onko toinen?

        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Katso googlesta, mitä on nautintaoikeuslaki mm. ylimuistoinen nautinta. Lienee käsite jostain torppariajalta. Käyttöoikeus, ylipitkä.
        Kannattaa aina tehdä paperi eli sopimus ja määräaikainen, kun ja jos muut suostuvat venepaikan käyttöön ulkopuoliselle.
        Itse voit olla hyväntahtoinen. Onko toinen?

        Beng

        luinpa "ylimuistoinen nautinta" asiasta, mutta puhuttiin vain kalastusalueista ja -oikeudesta.

        on kyllä mielenkiintoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Katso googlesta, mitä on nautintaoikeuslaki mm. ylimuistoinen nautinta. Lienee käsite jostain torppariajalta. Käyttöoikeus, ylipitkä.
        Kannattaa aina tehdä paperi eli sopimus ja määräaikainen, kun ja jos muut suostuvat venepaikan käyttöön ulkopuoliselle.
        Itse voit olla hyväntahtoinen. Onko toinen?

        Beng

        Et taida omistaa kiinteistöä, johon sisältyisi oikeuksia ns. yhteisiin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Katso googlesta, mitä on nautintaoikeuslaki mm. ylimuistoinen nautinta. Lienee käsite jostain torppariajalta. Käyttöoikeus, ylipitkä.
        Kannattaa aina tehdä paperi eli sopimus ja määräaikainen, kun ja jos muut suostuvat venepaikan käyttöön ulkopuoliselle.
        Itse voit olla hyväntahtoinen. Onko toinen?

        Beng

        Kyseinen laki ikimuistoisesta nautintaoikeudesta on poistettu.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Isolla kirkolla ilmanlaatu on ainoastaan VÄLTTÄVÄ. Kyllä siellä asuvien nyt kannattaisi lähteä luontoretkelle.

    • Anonyymi

      Aloittajan kannattaa pitää se ison kirkon ranatapaikan osuus itsellään, koska aina kirkolla käydessään hänen on aina helppo parkkeerata Harley Parkinsoninsa rantaan, eikä tarvitse porhaltaa sillä mihinkään osuuskaupan ahtaaseen parkkiruudukkoon ta jonkin hevospuomin viereen, jolloin joku pillastunut hevonen voisi vaikka kaviolla vahingoittaa oivallista menopeliä.

    • Luulen, että se on kiinteistön mukana kulkeva oikeus yhteisiin vesialueisiin ja siihenhän tarvitaan venepaikka, että pääsee vesille.
      kiinteistön omistajalle ja hänen perhekunnalleen kuuluva oikeus, joka mainitan kauppakirjoissa.eikä mitään kauppatavaraa.
      Et voi oikeuttasi myydäkään, ellet myy kiinteistöä, joten tuskin vuokratakaan.

      Kiinteistökaupoissa saa ollakin tarkkana, että kirjoihin merkitään oikeus, jälkikäteen vaikeaa vatvoa asiaa.
      Esimerkiksi kuivan maan mökkiin voi myös liittyä oikeus yhteisiin vesialueisiin ja siis myös venepaikkaan.

      Olisikin mielenkiintoista kuulla millaista vuokraa meinasit oikeudestasi pyytää, jos se vuokraaminen olisi mahdollista.
      Maalaisillahan on omat venepaikkansa, kunnilla on yhteisiä rantoja, kunnan toimistosta asia selviää.

      • Anonyymi

        Kerrot kommenttisi alussa ihan faktaa tietysti, ei siinä mitään, aloittaja kuitenkin kysyy voiko hän vuokrata osuutensa muille, eli kyse on vuokraamisesta.
        Miksi muotoilet kysymyksesi " jos se olisi mahdollista", eikö se siis mielestäsi ole mahdollista? Onko ko. tapauksissa vuokraamiselle jotain juridisia esteitä?
        Onko jotain lainsäädännöllisiä esteitä sille, että kylän yhteisrantaan käyttö- ja venepaikkaoikeuden omaava vuokraa jollekin toiselle, tutulleen tms?


      • Anonyymi

        Ja miksi ei voisi vuokrata. Jos pyydän vuokraa ja joku maksaa, eikö se ole vuokraamista. Vuokran suuruus yleensä kai määräytyy paikkakunnan yleisen vuokratason sekä kysynnän ja tarjonnan lain mukaan.
        Jos tuollaista yhteisaluetta hallinnoi osakkaiden perustama yhdistys, heillä voi olla asiasta yhteisesti sovittuja ehtoja, eli syytä selvittää.

        Yhteisrantaa on myös edes muutaman osakkaan syytä pitää käytössä. Nimittäin jos aluetta ei riittävän pitkään aikaan käytetä ollenkaan tarkoitukseensa, saattaa syntyä tilanne jossa yksi ainoa osakas voi kyetä "kaappaamaan" koko alueen haltuunsa perustaakseen sinne vaikka vuokravenesataman. Tiedän tapauksen jossa juuri noin oli hilkulla tapahtua, että tarkkana, viekää vaikka vanha vuotava ruuhi sinne rantaan kesäksi ja pyrkikää pitämään ranta käytössä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kerrot kommenttisi alussa ihan faktaa tietysti, ei siinä mitään, aloittaja kuitenkin kysyy voiko hän vuokrata osuutensa muille, eli kyse on vuokraamisesta.
        Miksi muotoilet kysymyksesi " jos se olisi mahdollista", eikö se siis mielestäsi ole mahdollista? Onko ko. tapauksissa vuokraamiselle jotain juridisia esteitä?
        Onko jotain lainsäädännöllisiä esteitä sille, että kylän yhteisrantaan käyttö- ja venepaikkaoikeuden omaava vuokraa jollekin toiselle, tutulleen tms?

        Tätä juttua sotkee se, että ei ihan selvästi kerrota mitä ja millaisen paikan ja oikeuden omistaa.

        Venepaikka sananakin on niin monikuvioinen, se voi olla maaseudulla ja kulkea kiinteistön mukana tai se voi olla kaupungissa, jololin se kaupungilta vuokrataan. Tutussa kaupungissa venepaikan hinta riippuu tietysti alueesta, vuokrahinta kesäkaudella on 250 E kuukaudessa tai alle satanen koko vuosi.
        Näissäkin on yleensä vielä määräys ettei kolmannelle saa vuokrausta siirtää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja miksi ei voisi vuokrata. Jos pyydän vuokraa ja joku maksaa, eikö se ole vuokraamista. Vuokran suuruus yleensä kai määräytyy paikkakunnan yleisen vuokratason sekä kysynnän ja tarjonnan lain mukaan.
        Jos tuollaista yhteisaluetta hallinnoi osakkaiden perustama yhdistys, heillä voi olla asiasta yhteisesti sovittuja ehtoja, eli syytä selvittää.

        Yhteisrantaa on myös edes muutaman osakkaan syytä pitää käytössä. Nimittäin jos aluetta ei riittävän pitkään aikaan käytetä ollenkaan tarkoitukseensa, saattaa syntyä tilanne jossa yksi ainoa osakas voi kyetä "kaappaamaan" koko alueen haltuunsa perustaakseen sinne vaikka vuokravenesataman. Tiedän tapauksen jossa juuri noin oli hilkulla tapahtua, että tarkkana, viekää vaikka vanha vuotava ruuhi sinne rantaan kesäksi ja pyrkikää pitämään ranta käytössä.

        Niin. Ja eikö yhdistyksen perustamispapereissa lue sen toimintaidea ja tarkoitus. Nepä kannattaa lukaista, ettei napit ole pian vastakkain.

        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Ja eikö yhdistyksen perustamispapereissa lue sen toimintaidea ja tarkoitus. Nepä kannattaa lukaista, ettei napit ole pian vastakkain.

        Beng

        Niissä papereissa lukee niitä ja näitä asioita, mutta näiden yhteisrantojen ja - alueiden käyttöön on edelleen perustettu yhdistyksiä vain pieneen osaan kaikista. Aloittajankin tapauksessa kyse lienee sellaisesta, koska hän ei tunnu oikein tietävän muustakaan. Nimittäin jos se yhdistys olisi perustettu, kai se olisi tiedottanut olemassaolostaan myös kysyjää, siis yhtä osakasta? Ainakin sen olisi niin pitänyt tehdä.
        Tilojen yhteisiin kuuluu vanhastaan myös esim. soranottokuoppien ja savennostokuoppien käyttöoikeuksia, usein jo käytännössä toimimasta lakanneita juttuja. esim. savenotto- oikeudet juontavat ajalta jolloin muurarit valmistivat tarvittavan laastin itse paikallisista tuotteista, ja savi on yksi tärkeä osa niistä. Hyviä hyvän saven ottopaikkoja ei ollut kovin tiheässä, varsinkaan aikana jolloin kaikki piti kaivaa esiin lapiopelillä. Aniharvojen jo käytöstä lähes täysin jääneen soramontun tai savenottokuopankaan tiimoilta lienee perustettu yhdistystä, sama pätee moniin yhteisranta- alueisiin.
        Ei ole syytä sotkea käsitteeseen "venepaikka" kaupunkien tms. perustamia maksua vastaan tapahtuvia venepaikkoja, kuten edellä nim. "maissii" pyrkii tekemään, asia on näiltä osin selkeä. Ehkä ko. nim. ei oikein ymmärrä alkuunkaan mitä asiaa tässä käsitellään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niissä papereissa lukee niitä ja näitä asioita, mutta näiden yhteisrantojen ja - alueiden käyttöön on edelleen perustettu yhdistyksiä vain pieneen osaan kaikista. Aloittajankin tapauksessa kyse lienee sellaisesta, koska hän ei tunnu oikein tietävän muustakaan. Nimittäin jos se yhdistys olisi perustettu, kai se olisi tiedottanut olemassaolostaan myös kysyjää, siis yhtä osakasta? Ainakin sen olisi niin pitänyt tehdä.
        Tilojen yhteisiin kuuluu vanhastaan myös esim. soranottokuoppien ja savennostokuoppien käyttöoikeuksia, usein jo käytännössä toimimasta lakanneita juttuja. esim. savenotto- oikeudet juontavat ajalta jolloin muurarit valmistivat tarvittavan laastin itse paikallisista tuotteista, ja savi on yksi tärkeä osa niistä. Hyviä hyvän saven ottopaikkoja ei ollut kovin tiheässä, varsinkaan aikana jolloin kaikki piti kaivaa esiin lapiopelillä. Aniharvojen jo käytöstä lähes täysin jääneen soramontun tai savenottokuopankaan tiimoilta lienee perustettu yhdistystä, sama pätee moniin yhteisranta- alueisiin.
        Ei ole syytä sotkea käsitteeseen "venepaikka" kaupunkien tms. perustamia maksua vastaan tapahtuvia venepaikkoja, kuten edellä nim. "maissii" pyrkii tekemään, asia on näiltä osin selkeä. Ehkä ko. nim. ei oikein ymmärrä alkuunkaan mitä asiaa tässä käsitellään?

        Aloitus kuitenkin tarjoaa monta mielenkiintoista asiaa, kuten kirjoitit noista hiekka- ja savikuopista..
        Tykkään jotenkin tällaisista 'ongelmakeskeisistä' aloituksista.

        Beng


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      260
      4596
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      132
      3003
    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      43
      2776
    4. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      75
      1749
    5. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      106
      1604
    6. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1493
    7. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      55
      1334
    8. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      93
      1245
    9. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1119
    10. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      208
      1116
    Aihe