siitä ettet koskaan nähnyt kyyneleitäni. Punaisia silmiä, räkäistä nenää ja lyyhistynyttä olemusta. Olisivatko ne tehneet minusta vielä rumemman silmissäsi. Eihän sillä ole edes mitään merkitystä.
Oikeastaan olen iloinen
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Et ole koskaan ollut ruma, päinvastoin. Tunteiden näyttäminen ihmisille, jotka välittävät ja rakastavat ei ole koskaan virhe. Sillä se laatu selviää.
Tää on aika hyvä kommentti.
Olet ruma tai et. Ulkonäkö ei ole "tekijä," joka on kaikki elämässä tai joka sanelee kaiken!
Jos olet mieshenkilö, kuten uskon sinun olevan. Punainen nenä, sottainen nenä ja lyyhistynyt olemus viittaa monenmoiseen takaiskuun tai ikävään kokemukseen.
Sillä ethän elämässä ole sillä tavalla heikko että, näyttäisit tuollaisen puolen itsestäsi.
Vaikka jokainen ihminen saa toki surra, itkeä ja tuskin välttää jossain vaiheessa elämää jostain epämiellyttävästä kokemuksesta. Täällä kun ei ole muuta vaihtoehtoa valitettavasti ihmisellä:
Kuin pärjätä tai hävitä kaiken ja oppia asioita, elämää vaikka sitten kantapään kautta.
Se minkä näköinen olet, ei ole aina se ratkaisevin tekijä.
Vaan se että, miksi / mistä syystä olet tilanteessa ja kuinka selviät tuossa tilanteessa.
Jos olen vieras ihminen sinulle, niin miksi kokemuksesi pitäisi liikuttaa minua.
Ajattelen toisin, jos olisin nähnyt sinun tuntevan noin minua kohtaan olisin otettu tuntemuksistasi ja uskaltaisin lähestyä sinua, rohkaistuisin rauhoittelemaan sinua. Tiedä, vaikka tämä reakointisi voisi olla liima välissämme, joka yhdistää kaksi ihmistä lähemmäksi toisiaan?
Hyvin kirjoitettu.