Kauppakeskuksen parkkipaikka

Pyrin aina noudattamaan lakia ja jos en ole ihan varma niin jätän mielummin poiston tai kiinnioton tekemättä. Nykyään saa aika helposti syytteen jos homma ns. reisille.

Kiitos vastauksestasi.

Anonyymi kirjoitti:

Pyrin aina noudattamaan lakia ja jos en ole ihan varma niin jätän mielummin poiston tai kiinnioton tekemättä. Nykyään saa aika helposti syytteen jos homma ns. reisille.

Kiitos vastauksestasi.

Lue lisää

Näin on parasta tehdä. Rikosperusteisessa kiinniotossa ei ole muuta epävarmaa, kuin se, että ottaa kiinni syyttömän. Eli, ensin faktat ja vasta sen jälkeen kiinni, niin syytteen vaaraa ei ole.
Sama.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on parasta tehdä. Rikosperusteisessa kiinniotossa ei ole muuta epävarmaa, kuin se, että ottaa kiinni syyttömän. Eli, ensin faktat ja vasta sen jälkeen kiinni, niin syytteen vaaraa ei ole.
Sama.

Lue lisää

Lawetorder lisää, vaikken paljoa lisää, kun jo edelliset vastaukset olivat ihan oikein:

Lisään sen, että kiinniottooikeus on vain silloin kun henkilö ON varastanut jotain, kiinniottooikeutta ei ole silloin jos on pelkästään poistaminen alueelta mistä voi lainkin mukaan poistaa ja tällöin voi joko pyytää taikka käskeä poistumaan, jollei suostu, niin mitään kiinniottooikeutta ei ole, vaan ainoastaan poliisit voivat ottaa kiinni ja viedä pois vastaavassa tilanteessa.

Vartijoilla tuntuu olevan sekaisin käsitteet, siitä mitä he saavat tehdä ja mitä ei, en sano että kaikilla, mutta mitä olen nähnyt, niin aika monella ei ole mitään hajua mitä määrätyissä tilanteissa voi tehdä ja mitä ei.

Sekin, että poliiisi poistaa, niin perustuu niskoitteluun, eli jos ei poliisinkaan käskystä poistu, niin voidaan ottaa kiinni niskoittelun vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder lisää, vaikken paljoa lisää, kun jo edelliset vastaukset olivat ihan oikein:

Lisään sen, että kiinniottooikeus on vain silloin kun henkilö ON varastanut jotain, kiinniottooikeutta ei ole silloin jos on pelkästään poistaminen alueelta mistä voi lainkin mukaan poistaa ja tällöin voi joko pyytää taikka käskeä poistumaan, jollei suostu, niin mitään kiinniottooikeutta ei ole, vaan ainoastaan poliisit voivat ottaa kiinni ja viedä pois vastaavassa tilanteessa.

Vartijoilla tuntuu olevan sekaisin käsitteet, siitä mitä he saavat tehdä ja mitä ei, en sano että kaikilla, mutta mitä olen nähnyt, niin aika monella ei ole mitään hajua mitä määrätyissä tilanteissa voi tehdä ja mitä ei.

Sekin, että poliiisi poistaa, niin perustuu niskoitteluun, eli jos ei poliisinkaan käskystä poistu, niin voidaan ottaa kiinni niskoittelun vuoksi.

Lue lisää

Taas niin metsässä kun voi. Kyllä kauppakeskuksissa tapahtuu muitakin rikoksia, kuin varkauksia, jolloin vartijoilla on kiinniotto-oikeus. Ne luetellaan pakkokeinolaissa, sekä LYTP laissa.
Kun poliisi poistaa alueelta jonkun, niin poistaminen perustuu Poliisilakiin, ei rikoslain niskoitteluun, se on rangaistuspykälä, eikä oikeuta muuhun.

Poliisi voi Poliisilain perusteella ottaa kiinni, tai poistaa henkilön mistä tahansa. PolL 2:10 §.
Poliisimiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä perusteella on perusteltua syytä olettaa tai hänen aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on todennäköistä, että hän syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen taikka aiheuttaisi huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
Henkilö voidaan ottaa kiinni, jos paikalta poistaminen on todennäköisesti riittämätön toimenpide eikä rikosta voida muuten estää taikka häiriötä tai vaaraa muuten poistaa.....

Taikasana on se, että silloin, kun vartijoilla tai poliiseilla on johonkin oikeus, niin silloin kaikki sitä lievemmät keinot ovat sallittuja, kuten vain alueelta poistaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Taas niin metsässä kun voi. Kyllä kauppakeskuksissa tapahtuu muitakin rikoksia, kuin varkauksia, jolloin vartijoilla on kiinniotto-oikeus. Ne luetellaan pakkokeinolaissa, sekä LYTP laissa.
Kun poliisi poistaa alueelta jonkun, niin poistaminen perustuu Poliisilakiin, ei rikoslain niskoitteluun, se on rangaistuspykälä, eikä oikeuta muuhun.

Poliisi voi Poliisilain perusteella ottaa kiinni, tai poistaa henkilön mistä tahansa. PolL 2:10 §.
Poliisimiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä perusteella on perusteltua syytä olettaa tai hänen aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on todennäköistä, että hän syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen taikka aiheuttaisi huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
Henkilö voidaan ottaa kiinni, jos paikalta poistaminen on todennäköisesti riittämätön toimenpide eikä rikosta voida muuten estää taikka häiriötä tai vaaraa muuten poistaa.....

Taikasana on se, että silloin, kun vartijoilla tai poliiseilla on johonkin oikeus, niin silloin kaikki sitä lievemmät keinot ovat sallittuja, kuten vain alueelta poistaminen.

Lue lisää

lawetorderia taas naurattaa:
Sun esittämä PolL 2:10§ antoi guugluttimella trumppia ja poliittista lyriikka : D : D

Tässä suora, poliisille, eli julkiselle vallalle annettu ohjeistus: "2 §
Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.
3 §
Suhteellisuusperiaate

Poliisin toimenpiteiden on oltava puolustettavia suhteessa tehtävän tärkeyteen, vaarallisuuteen ja kiireellisyyteen, tavoiteltavaan päämäärään, toimenpiteen kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen, ikään, terveyteen ja muihin vastaaviin häneen liittyviin seikkoihin sekä muihin tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin.
4 §
Vähimmän haitan periaate

Poliisin toimenpiteillä ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi".

Esitäs nyt, tämä siis kumoaa sinun väitteesi "taikasanasta", tuosta yllä olevasta sen sinun taikasanasi sisältö.

Ainakin sinä jo omassa lainauksessasi kumoat taikasanat, siis VAIN JA AINOASTAAN SIINÄ TAPAUKSESSA JOS HENKILÖ UHKAILEE, eli SYYLLISTYY RIKOKSEEN.

Älä sä nyt saatana aina sekaa joka asiaan ja esitä IHAN OMIA TULKINTOJASI, mitä saa ja mitä ei, VARTIJOITA EI KOSKE POLIISILAKI, vaan ihan oma lakinsa ja vartijat ei voi eikä saa toimia POLIISILAIN perustein

Kristukselle tuli vittukin jo tulkintojesi vuoksi.

Ei ne kaikki keinot ole sallittuja kuin äärimmäisissä tilanteissa ja vartijoilla on oma lakinsa.

Ei nyt ollu kyse mistään muista rikoksista, vaan asiat pitää poliisi lain mukaan katsoa tapauskohtaisesti, mutta ethän sinä sitä edes ymmärrä.

Miksi geenit antoi joillekin sekailijoille kirjoitustaidon, tämä kysymys ei koske allekirjoittanutta.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder lisää, vaikken paljoa lisää, kun jo edelliset vastaukset olivat ihan oikein:

Lisään sen, että kiinniottooikeus on vain silloin kun henkilö ON varastanut jotain, kiinniottooikeutta ei ole silloin jos on pelkästään poistaminen alueelta mistä voi lainkin mukaan poistaa ja tällöin voi joko pyytää taikka käskeä poistumaan, jollei suostu, niin mitään kiinniottooikeutta ei ole, vaan ainoastaan poliisit voivat ottaa kiinni ja viedä pois vastaavassa tilanteessa.

Vartijoilla tuntuu olevan sekaisin käsitteet, siitä mitä he saavat tehdä ja mitä ei, en sano että kaikilla, mutta mitä olen nähnyt, niin aika monella ei ole mitään hajua mitä määrätyissä tilanteissa voi tehdä ja mitä ei.

Sekin, että poliiisi poistaa, niin perustuu niskoitteluun, eli jos ei poliisinkaan käskystä poistu, niin voidaan ottaa kiinni niskoittelun vuoksi.

Lue lisää

En tiedä miksi tässä nyt alettiin keskustelemaan kiinniotosta kun kyse oli poistamisesta, mutta jos kohdehenkilö ei suostu poistumaan ja esim. heittäytyy maahan makuulleen, tarttuu ovenkahvaan tai rimpuilee niin silloin kohdehenkilö haittaa järjestystä ylläpitävän henkilön työtä ja silloin vartija saa ottaa kohdehenkilön kiinni.

"Vartijalla on vartioimistehtävää suorittaessaan oikeus ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksesta epäilty, jos RIKOKSESTA SAATTAA SEURATA VANKEUTTA"

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151085#L2P16

"Joka käyttämällä tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa estää tai yrittää estää järjestystä ylläpitävää henkilöä suorittamasta hänelle lain tai asetuksen nojalla kuuluvaa tehtävää tai MUUTEN VAIKEUTTAA sanotun tehtävän suorittamista"

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L17P6

Joo, piti oikein tarkastaa. Kyllä lawetorder todellakin laittoi googleen suoraan hakusanaksi tuon mainitun lyhyeen muotoon kirjoitetun säädösviitteen. Tulokseksi tosiaan tulee Ameriikan mantereen vaaliasioita.

Tälle saa taas nauraa viikon. Kiitos lawetorder.

Anonyymi kirjoitti:

lawetorderia taas naurattaa:
Sun esittämä PolL 2:10§ antoi guugluttimella trumppia ja poliittista lyriikka : D : D

Tässä suora, poliisille, eli julkiselle vallalle annettu ohjeistus: "2 §
Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.
3 §
Suhteellisuusperiaate

Poliisin toimenpiteiden on oltava puolustettavia suhteessa tehtävän tärkeyteen, vaarallisuuteen ja kiireellisyyteen, tavoiteltavaan päämäärään, toimenpiteen kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen, ikään, terveyteen ja muihin vastaaviin häneen liittyviin seikkoihin sekä muihin tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin.
4 §
Vähimmän haitan periaate

Poliisin toimenpiteillä ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi".

Esitäs nyt, tämä siis kumoaa sinun väitteesi "taikasanasta", tuosta yllä olevasta sen sinun taikasanasi sisältö.

Ainakin sinä jo omassa lainauksessasi kumoat taikasanat, siis VAIN JA AINOASTAAN SIINÄ TAPAUKSESSA JOS HENKILÖ UHKAILEE, eli SYYLLISTYY RIKOKSEEN.

Älä sä nyt saatana aina sekaa joka asiaan ja esitä IHAN OMIA TULKINTOJASI, mitä saa ja mitä ei, VARTIJOITA EI KOSKE POLIISILAKI, vaan ihan oma lakinsa ja vartijat ei voi eikä saa toimia POLIISILAIN perustein

Kristukselle tuli vittukin jo tulkintojesi vuoksi.

Ei ne kaikki keinot ole sallittuja kuin äärimmäisissä tilanteissa ja vartijoilla on oma lakinsa.

Ei nyt ollu kyse mistään muista rikoksista, vaan asiat pitää poliisi lain mukaan katsoa tapauskohtaisesti, mutta ethän sinä sitä edes ymmärrä.

Miksi geenit antoi joillekin sekailijoille kirjoitustaidon, tämä kysymys ei koske allekirjoittanutta.

Lue lisää

Voiko ihminen olla noin sekaisin ?
Vartijat toimivat niin pakkokeinolain jokamiehen kiinniottovaltuuksin, kuin LYTP:n perusteella. Kun pakkokeinolain mukaan jokainen saa ottaa kiinni, niin vartija ja poliisi on myös se jokainen.
Monet kauppakeskuksissa tapahtuvista rikoksista ovat asianomistajarikoksia. Jos esim. näpistystakauksessa kauppias ilmoittaa vartijalle, ettei hänellä ole vaatimuksia, koska tavara saatiin myyntikuntoisena takaisin, niin vartijalla on oikeus poistaa näpistelijä liikkeestä.

Jos johonkin on oikeus, niin lievemmät keinot ovat aina sallittuja. Otetaan vaikka esimerkiksi rattijuopumus. Rattijuopumuksesta saattaa seurata vankeutta, joten jokamiehen kiinniotto-oikeus on olemassa. Lievempi keino on estää rattijuopon rattiin meneminen. Kyse olisi vapaudenriistosta, ellei olisi lievemmän keinon oikeuttamisperustetta.
Autolla ajokortitta ajosta, ei saata seurata vankeutta, eikä se ole pakkokeinolain jokamiehen kiinniottoluettelossa, eli kiinniotto ei ole sallittu, eikä lievemmät keinotkaan, vain ilmiantaminen viranomaisille.
Lawetorder ei osaa näköjään edes hävetä, näitä täysin metsään meneviä keittiölakimiehen kirjoituksiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, piti oikein tarkastaa. Kyllä lawetorder todellakin laittoi googleen suoraan hakusanaksi tuon mainitun lyhyeen muotoon kirjoitetun säädösviitteen. Tulokseksi tosiaan tulee Ameriikan mantereen vaaliasioita.

Tälle saa taas nauraa viikon. Kiitos lawetorder.

Lue lisää

Vikana Lawetorder vaiko lyhentäjän: Naura vain, vika ei ole alle kirjoittaneenm vaan säädöksen kohdan antajan eli se tarkoittaa sitä, että säädöstä ei lyhennetä niin kuin hän sen lyhensi,

Anonyymi kirjoitti:

Vikana Lawetorder vaiko lyhentäjän: Naura vain, vika ei ole alle kirjoittaneenm vaan säädöksen kohdan antajan eli se tarkoittaa sitä, että säädöstä ei lyhennetä niin kuin hän sen lyhensi,

Lue lisää

OK, oikea lyhenneys on kait PoliisiL, mutta jokainen juridiikkaa osaava kyllä tietää, mitä lakia lyhyemmälläkin tarkoitettiin, sillä tekstissä on koko ajan kyse poliisista, poliisimiehestä ja poliisilaista.

Anonyymi kirjoitti:

Vikana Lawetorder vaiko lyhentäjän: Naura vain, vika ei ole alle kirjoittaneenm vaan säädöksen kohdan antajan eli se tarkoittaa sitä, että säädöstä ei lyhennetä niin kuin hän sen lyhensi,

Lue lisää

Täh?

Tietyille säädöksille on vakiintuneita lyhenteitä. Esimerkiksi PL viittaa vakiintuneesti perustuslakiin (731/1999), JulkL "julkisuuslakiin" eli lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), RL rikoslakiin (39/1889) ja OikTL "oikeustoimilakiin" eli lakiin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929). Viime kädessä kuitenkin jokaisen oikeudellisen tekstin kirjoittaja selventää lyhenneluettelossa ja/tai itse tekstissä mitä mikäkin lyhenne tarkoittaa juuri sillä kertaa.

PolL on kyllä vakiinutunut lyhenne poliisilaille, mutta tässä tapauksessa kirjoittaja vieläpä samassa kappaleessa kirjoittaa koko lain nimen. Näin ollen ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, että tekstissä lyhenteellä PolL viitattiin poliisilakiin (872/2011).

Loppuosa säädösviitteestä ("2:10§") sekin oli aivan yleisesti käytetty säädösviittaustekniikka, jossa kaksoispiste erottaa laissa olevan luvun ja luvun sisällä olevan pykälän numeron. Tekniikkaa käytetään, kun laki on kirjoitettu muotoon, jossa jokaisen luvun pykälänumerointi alkaa uudestaan ykkösestä, kuten voimassa olevan poliisilain tapauksessa on.

Se, että sinä lawetorder ihan oikeasti joudut laittamaan "PolL 2:10§" googleen hakusanaksi pysyäkseen kärryillä meneillään olevassa oikeudellisluonteisessa keskustelussa, ei ole toisen kirjoittajan vika, vaan sinun puutettasi aivan alkeellisimmassakin aihepiirin perusosaamisessa.

Anonyymi kirjoitti:

Täh?

Tietyille säädöksille on vakiintuneita lyhenteitä. Esimerkiksi PL viittaa vakiintuneesti perustuslakiin (731/1999), JulkL "julkisuuslakiin" eli lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), RL rikoslakiin (39/1889) ja OikTL "oikeustoimilakiin" eli lakiin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929). Viime kädessä kuitenkin jokaisen oikeudellisen tekstin kirjoittaja selventää lyhenneluettelossa ja/tai itse tekstissä mitä mikäkin lyhenne tarkoittaa juuri sillä kertaa.

PolL on kyllä vakiinutunut lyhenne poliisilaille, mutta tässä tapauksessa kirjoittaja vieläpä samassa kappaleessa kirjoittaa koko lain nimen. Näin ollen ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, että tekstissä lyhenteellä PolL viitattiin poliisilakiin (872/2011).

Loppuosa säädösviitteestä ("2:10§") sekin oli aivan yleisesti käytetty säädösviittaustekniikka, jossa kaksoispiste erottaa laissa olevan luvun ja luvun sisällä olevan pykälän numeron. Tekniikkaa käytetään, kun laki on kirjoitettu muotoon, jossa jokaisen luvun pykälänumerointi alkaa uudestaan ykkösestä, kuten voimassa olevan poliisilain tapauksessa on.

Se, että sinä lawetorder ihan oikeasti joudut laittamaan "PolL 2:10§" googleen hakusanaksi pysyäkseen kärryillä meneillään olevassa oikeudellisluonteisessa keskustelussa, ei ole toisen kirjoittajan vika, vaan sinun puutettasi aivan alkeellisimmassakin aihepiirin perusosaamisessa.

Lue lisää

Ei tämänkertainen ollut suinkaan Lawetorderilta pohjanoteeraus, on hän yrittänyt ennenkin esitellä juridiikan osaamistaan, aina yhtä huonolla tuloksella.