Mikä on synti? Synti tarkoittaa rikkomista Jumalan tahtoa vastaan. ”Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista” (1. Joh. 3:4).
Jumala asetti ihmisen Edenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. Hän sanoi ihmiselle: ”Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma.” (1. Moos. 2:17.)
Myöhemmin ilmoitettiin Jumalan kymmenen käskyn laki, jonka ankaruus tulee esille siinä, että se ottaa meidät kiinni jo vihastumisesta ja himoitsevasta katseesta (Matt. 5:22, 28). Jaakob totesi yhden lainkohdan rikkojan olevan syypää koko lakiin (Jaak. 2:10).
Synti erottaa Jumalasta
Syntiinlankeemuksen seurauksena turmeltuneesta ihmisestä tuli ajallinen olento. Jumala karkotti ihmisen paratiisista. Jumala lupasi kuitenkin syntien sovituksen, jonka ensimmäinen ihmispari uskoi.
Evankeliumi, hyvä sanoma Vapahtajasta, on kulkenut läpi historian uskovaisten keskuudessa. Kuitenkin jo toisessa sukupolvessa oli epäuskoinen Kain, jonka työt eivät olleet uskon hedelmiä. Syntyminen uskovaiseen kotiin ei automaattisesti merkitse sitä, että säilyy uskomassa. Usko on henkilökohtainen, ja jokainen on itse vastuussa omasta elämästään Jumalalle.
Jos ihminen elää Jumalan tahdon vastaisesti synnissä eikä tee parannusta, hänen sydämessään tapahtuu hengellinen kuolema, ero Jumalasta. Jos maallinen elämä päättyy tässä sieluntilassa, tapahtuu iankaikkinen kuolema.
Tuo rauhan ja vapauden
Jumalan lain tehtävä on herättää synnintunto. Ilman synnintuntoa ihminen ei voi tehdä parannusta. Jumalan kutsulle kannattaa olla kuuliainen. Jos tunnustaa synnin ja haluaa sen korjata, kuten Daavid, ”Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla” (2. Sam. 12:13).
Jeesus totesi fariseuksille: ”Jos olisitte sokeita, teitä ei syytettäisi synnistä, mutta te väitätte näkevänne, ja sen tähden synti pysyy teissä” (Joh. 9:41). He yrittivät lain tarkalla noudattamisella kelvata Jumalalle. He eivät tunteneet tekopyhyyttään eivätkä uskoneet Jeesukseen, vaikka näkivät hänen ihmetekonsa.
Jumalan valtakuntaan pääsee uskomalla evankeliumin. Jumalan sanan kuulossa usko vahvistuu, sillä evankeliumi on uskon ravinto ja uskovaisen matkasauva.
Tänäänkin Jumalan valtakunta maan päällä julistaa syntien anteeksiantamusta, jonka kautta pääsee lain alta armon alle. Jumala on kutsunut ihmisen iankaikkiseen elämään, jonka voi saavuttaa vain uskon kautta. Usko on iloinen asia, ja se tuo rauhan ja vapauden.
Veli Tuomivaara
Jumala asetti ihmisen Edenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. Hän sanoi ihmiselle: ”Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma.” (1. Moos. 2:17.)
Myöhemmin ilmoitettiin Jumalan kymmenen käskyn laki, jonka ankaruus tulee esille siinä, että se ottaa meidät kiinni jo vihastumisesta ja himoitsevasta katseesta (Matt. 5:22, 28). Jaakob totesi yhden lainkohdan rikkojan olevan syypää koko lakiin (Jaak. 2:10).
Synti erottaa Jumalasta
Syntiinlankeemuksen seurauksena turmeltuneesta ihmisestä tuli ajallinen olento. Jumala karkotti ihmisen paratiisista. Jumala lupasi kuitenkin syntien sovituksen, jonka ensimmäinen ihmispari uskoi.
Evankeliumi, hyvä sanoma Vapahtajasta, on kulkenut läpi historian uskovaisten keskuudessa. Kuitenkin jo toisessa sukupolvessa oli epäuskoinen Kain, jonka työt eivät olleet uskon hedelmiä. Syntyminen uskovaiseen kotiin ei automaattisesti merkitse sitä, että säilyy uskomassa. Usko on henkilökohtainen, ja jokainen on itse vastuussa omasta elämästään Jumalalle.
Jos ihminen elää Jumalan tahdon vastaisesti synnissä eikä tee parannusta, hänen sydämessään tapahtuu hengellinen kuolema, ero Jumalasta. Jos maallinen elämä päättyy tässä sieluntilassa, tapahtuu iankaikkinen kuolema.
Tuo rauhan ja vapauden
Jumalan lain tehtävä on herättää synnintunto. Ilman synnintuntoa ihminen ei voi tehdä parannusta. Jumalan kutsulle kannattaa olla kuuliainen. Jos tunnustaa synnin ja haluaa sen korjata, kuten Daavid, ”Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla” (2. Sam. 12:13).
Jeesus totesi fariseuksille: ”Jos olisitte sokeita, teitä ei syytettäisi synnistä, mutta te väitätte näkevänne, ja sen tähden synti pysyy teissä” (Joh. 9:41). He yrittivät lain tarkalla noudattamisella kelvata Jumalalle. He eivät tunteneet tekopyhyyttään eivätkä uskoneet Jeesukseen, vaikka näkivät hänen ihmetekonsa.
Jumalan valtakuntaan pääsee uskomalla evankeliumin. Jumalan sanan kuulossa usko vahvistuu, sillä evankeliumi on uskon ravinto ja uskovaisen matkasauva.
Tänäänkin Jumalan valtakunta maan päällä julistaa syntien anteeksiantamusta, jonka kautta pääsee lain alta armon alle. Jumala on kutsunut ihmisen iankaikkiseen elämään, jonka voi saavuttaa vain uskon kautta. Usko on iloinen asia, ja se tuo rauhan ja vapauden.
Veli Tuomivaara
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko nenän kaivaminen syntiä?
Entä perssilmän kaivelu? Jokus se syyhy vaan iskee tonne peppuun, ja on pakko kaivaa. Tuntuu muuten hyvälle. Siksi sen täytyy olla syntiä.
Saanko siis peppukaivelusynnin anteeksi?
Kiitos, tahdon pysyä uskomassa.
"Kuitenkin jo toisessa sukupolvessa oli epäuskoinen Kain, jonka työt eivät olleet uskon hedelmiä. "
Sukurutsa oli kai vallitsevissa olosuhteissa pakko hyväksyä?