Viime kesänä hankittiin systeemi 270W/250Ah. Kolmessa viikossa ei ollut ladannut akkua kuin 50% tasoon, vaikka oli huippukelit ja kulutuspiiri kytketty irti (mökki tyhjänä). Paneeli optimaalisesti suunnattu.
Viikko sitten lataussäädin ei antanut lainkaan jännitettä akulle päin, vaikka paneelilta tuli 34V säätimelle. Sää oli tosin pilvinen. Onkohan säädin viallinen?
Aurinkokenno ei lataa akkua
Anonyymi
67
11870
Vastaukset
- Anonyymi
Jospa siinä on tulleet luvatut amperitunnit täyteen! 250 Ah.
- Anonyymi
Akku oli tyhjä, samoin akkukaapelit oli mittaushetkellä irti.
- Anonyymi
Onko mitattu jännitteitä erillisellä mittarilla?
- Anonyymi
Kyllä, yleismittarilla säätimen kontakteista, akku irrotettuna.
Muutama seikka kiinnitti tuossa huomiota, jos tavanomaisen lyijyakun jättää viikoiksi varaamattomaan tilaan, se todennäköisesti hajoaa tai ei ainakaan ole enää uudenveroinen.
Toinen seikka mikä kiinnostaisi tietää on paneelin parhaan tehon jännite eli Vpm - eli millä jännitteellä paneelin navoista siellä lähtöpäässä mitattuna saa parhaat tehot.
Kun kerroit, että kuormittamaton napajännite oli 34V, niin sitä lukemaa on syytä verrata Vpm lukemaan eli kuinka paljon ollaan jäljessä tuossa tilanteessa parhaan tehon jännitettä.
Tässä ketjussa olen esittänyt koejärjestelyn, jolla paneelin tosiasiallisen antotehon voi todeta: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15658872/akun-lataustehon-havainnollistaminen
Tarvitaan kapasitori, buck-konvertteri ja lamppu. Lampun kirkkaus kertoo sen kuinka paljon on mahdollista paneelista sillä hetkellä saada.
Olen miettinyt, että yhteisölle pitäisi koota testaussetti, jonka voisi lähettää aina tilapäisesti kokeiltavaksi jollekulle, joka haluaa nähdä paljonko paneelista todella voi saada tehoa käytännössä.Laitoin vielä kuvan juuri tällä hetkellä vallitsevasta tilanteesta: https://tinyurl.com/y63rpwft
Neljä kymmenen vatin paneelia ikkunassa, joihin paistaa aurinko esteettömästi. Kuormittamaton jännite on melkein 40 volttia eli voisi olettaa olevan aika hyvässä mallissa.
Kun perään laittaa kuormaksi parinkymmenen vatin hehkulampun, jatkuva antoteho onkin vain noin kymmenen vattia eli neljännes siitä mitä olisi voinut volttien perusteella odottaa.
Mikään muu kuin paneelien tarkempi suuntaus vasten aurinkoa ei paranna tilannetta, koska paneelien napoihin on säädettynä parhaan tehon jännite. Paneeleista tulee se mikä sieltä vaan voi tuossa tilanteessa tulla.- Anonyymi
eroaverkosta.be kirjoitti:
Laitoin vielä kuvan juuri tällä hetkellä vallitsevasta tilanteesta: https://tinyurl.com/y63rpwft
Neljä kymmenen vatin paneelia ikkunassa, joihin paistaa aurinko esteettömästi. Kuormittamaton jännite on melkein 40 volttia eli voisi olettaa olevan aika hyvässä mallissa.
Kun perään laittaa kuormaksi parinkymmenen vatin hehkulampun, jatkuva antoteho onkin vain noin kymmenen vattia eli neljännes siitä mitä olisi voinut volttien perusteella odottaa.
Mikään muu kuin paneelien tarkempi suuntaus vasten aurinkoa ei paranna tilannetta, koska paneelien napoihin on säädettynä parhaan tehon jännite. Paneeleista tulee se mikä sieltä vaan voi tuossa tilanteessa tulla.Niin mitenkähän olet paneelit toisiinsa kytkenyt? Kaikki rinnan vai sarjaan vai molempia. Ja minkä voltin polttimon kytket? 20w ja 12V vai 24V. Jos 12V polttimo ja paneeleita sarjassa niin ei paneelien amp riitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin mitenkähän olet paneelit toisiinsa kytkenyt? Kaikki rinnan vai sarjaan vai molempia. Ja minkä voltin polttimon kytket? 20w ja 12V vai 24V. Jos 12V polttimo ja paneeleita sarjassa niin ei paneelien amp riitä.
40V jännitteen perusteella on kaksi paneelia sarjassa ja ne lopuksi rinnan. Näinollen pitäisi olla 24V polttimo. Tosin sekään ei ole ihanne jos vmp on noin 34V
Toisessa ketjussa esitin tarkemmin kytkennän eli välissä on buck-konvertteri, joka simuloi akkulaturia.
Buckin ulostulossa jännite säädetään 15 volttiin ja virranrajoituksen trimmeriä säätämällä etsitään kohta, jossa hehkulamppu palaa tasaisella kirkkaudella siten että kapasitorin navoissa jännite säilyy paneelin Vmp arvossa (17.9V ja paneelit sarjaankytkettynä noin 36V).
Kun lamppu palaa tasaisesti ja paneelin (=kapasitorin) navoissa jännite on paneelin Vmp, silloin saadaan ulos suurin teho mikä on mahdollista saada.> saadaan ulos suurin teho
Suurin jatkuva teho, mikä on tilanne normaalisti. Kapasitorilla voidaan buustata tehoa hetkellisesti (jännitelähteinä sekä paneeli kapasitori). Buustaus toimii niin kauan kunnes kapasitorin navoissa jännite laskee ulostulon tasolle.
Kapasitorin avulla paneeli saadaan toimimaan Vmp jännitteellä antamalla kapasitorin nostaa voltit ensin ylös.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin mitenkähän olet paneelit toisiinsa kytkenyt? Kaikki rinnan vai sarjaan vai molempia. Ja minkä voltin polttimon kytket? 20w ja 12V vai 24V. Jos 12V polttimo ja paneeleita sarjassa niin ei paneelien amp riitä.
Yksi paneeli.
eroaverkosta.be kirjoitti:
Muutama seikka kiinnitti tuossa huomiota, jos tavanomaisen lyijyakun jättää viikoiksi varaamattomaan tilaan, se todennäköisesti hajoaa tai ei ainakaan ole enää uudenveroinen.
Toinen seikka mikä kiinnostaisi tietää on paneelin parhaan tehon jännite eli Vpm - eli millä jännitteellä paneelin navoista siellä lähtöpäässä mitattuna saa parhaat tehot.
Kun kerroit, että kuormittamaton napajännite oli 34V, niin sitä lukemaa on syytä verrata Vpm lukemaan eli kuinka paljon ollaan jäljessä tuossa tilanteessa parhaan tehon jännitettä.
Tässä ketjussa olen esittänyt koejärjestelyn, jolla paneelin tosiasiallisen antotehon voi todeta: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15658872/akun-lataustehon-havainnollistaminen
Tarvitaan kapasitori, buck-konvertteri ja lamppu. Lampun kirkkaus kertoo sen kuinka paljon on mahdollista paneelista sillä hetkellä saada.
Olen miettinyt, että yhteisölle pitäisi koota testaussetti, jonka voisi lähettää aina tilapäisesti kokeiltavaksi jollekulle, joka haluaa nähdä paljonko paneelista todella voi saada tehoa käytännössä.[Minä kirjoitin alkuperäisen avausviestin, perustin nyt nimen että paremmin erottaa kuka on mitäkin kirjoittanut]
Joo, akun kohtalo surettaa, saa nähdä onko siitä enää mihinkään.
En pääse nyt paneelille, se on https://www.tuontitukku.fi/tuote/aurinkopaneeli-270w-monikidepaneeli-takuu-25-vuotta/6438014204390/ ja tuotetiedoissa sanotaan "Latausvirta max. 8,59A / 31,43V". Siihen nähden 34V on hämmentävän paljon. Mittari oli analoginen ja vanhahko, mutta kyllä sen pitäisi silti oikein näyttää - mutta näyttääkö kumminkaan. Ja minun systeemissä siis yksi paneeli.- Anonyymi
InternationalMysteryMan kirjoitti:
[Minä kirjoitin alkuperäisen avausviestin, perustin nyt nimen että paremmin erottaa kuka on mitäkin kirjoittanut]
Joo, akun kohtalo surettaa, saa nähdä onko siitä enää mihinkään.
En pääse nyt paneelille, se on https://www.tuontitukku.fi/tuote/aurinkopaneeli-270w-monikidepaneeli-takuu-25-vuotta/6438014204390/ ja tuotetiedoissa sanotaan "Latausvirta max. 8,59A / 31,43V". Siihen nähden 34V on hämmentävän paljon. Mittari oli analoginen ja vanhahko, mutta kyllä sen pitäisi silti oikein näyttää - mutta näyttääkö kumminkaan. Ja minun systeemissä siis yksi paneeli.Se 34 V on varmaan paneelin tyhjäkäyntijännite ilman kuormaa.
Säädin on rikki tai akku niin kypsynyt ettei huoli lainkaan virtaa.
Mppt tarkoittaa aurinkopaneeli -> kapasitori -> buck-konvertteri virranrajoituksella -> säätäjä ruuvimeisselin ja volttimittarin kanssa.
Säätäjä säätää ruuvimeisselillä buckin virranrajoituksen trimmeriä pitäen silmällä paneelin napajännitettä ja pysytellen aina Vmp-jännitteessä = analoginen mppt-säädin.
Mutta kaikista mppt-säätimistä puuttuu iso kapasitori, joka mahdollistaisi virran buustauksen ja lataustehon vakioinnin kun aurinko käväisee pilvessä.
Seuraavan Sukupolven lataussäätimessä on iso kapasitori.- Anonyymi
Mahdatko tarkoittaa tuolla kapasitorilla sitä hollywoodissa keksittyä vuokapasitoria? Tietääkseni se ei vielä ole myynnissä mutta huhujen mukaan tulosa globaaliin levitykseen tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Sen avulla voidaan sähköä ladata tulevaisuuteen ja palauttaa se moninkertaisena tulevaisuudesta. Kannattaa vielä odottaa sillä sen avulla vanhatkin aurinkopaneelit voivat tuottaa hurjasti sähköä.
- Anonyymi
Paljonkohan ikkunoiden läpi tuleva valo pienentää tehoa? Kyllä 40w paneeleista nyt pitäisi tulla enempi kun tuo mainitsemasi 10w. 30 asteen vinous paisteessa ei vielä vaikuta kun noin 30% tehossa verrattuna kohtisuoraan paisteeseen. Mahtaa nuo sinun virranrajoitukset hukata paljon tehoja. Oma v 700w varaajaan antaa noin 5- 6h yli 500w eikä edes pystykallistus osu ikinä ihan kohdilleen.
- Anonyymi
Tuo uusi 270w pihalla antaa parhaillaan 16A akkuun, eli noin 80% max tehosta. Tosin kaapeli on 4mm2 ja 20 metriä pitkä, sihen hukkuu äkkiä 30W
- Anonyymi
Tuossa kun oli hellepäiviä niin jää noin 4h että menee yli 500w, mutta yli 400w kuitenkin sen 5-6h. Ja noin 300w useampi tunti päälle.ja tälläkin hetkellä 12w 😂😂
- Anonyymi
> Mahtaa nuo sinun virranrajoitukset hukata paljon tehoja.
Buck-konvertterin hyötysuhde lienee noin 90%. Tilanne ja järjestely vastaa todellista akun lataukseen käytettävissä olevaa parasta jatkuvaa antotehoa, jonka hehkulampulla voi hyvin havainnollistaa.
Paneelien asentoa kääntelemällä paremmin aurinkoa kohti olen parhaimmillaan saanut noin 20 vattia eli puolet nimellistehosta ikkunoiden lävitse. - Anonyymi
> 30 asteen vinous paisteessa ei vielä vaikuta kun noin 30% tehossa verrattuna kohtisuoraan
> paisteeseen.
Kyllä se vaikuttaa siten, että paneelista tulee noin sata milliamppeeria kun se osoittaa vastapäisen talon seinään ja yli kaksisataa milliamppeeria kun kohdistaa paneelin juuri vasten aurinkoa. Nimellistehon virta on puoli amppeeria.
Teho tuplaksi paneeleita suuntaamalla tässä tapauksessa. - Anonyymi
> Tuo uusi 270w pihalla antaa parhaillaan 16A akkuun, eli noin 80% max tehosta.
Näetkö paneelin takaa onko sinne merkitty mikä on Vmp eli parhaan tuoton napajännite? Ja pääsetkö mittaamaan jännitteen ihan paneelin lähdöstä?
Välttämättä ei pääse mittaamaan, koska on eristetty hyvin kaikki johtimet paneelissa.- Anonyymi
Muistaakseni 31.4v on ilmoitettu.
Säätimellä usein 28-31v, riippuen myös lämpötilasta. Ja tosiaan 20 metrin piuha. Tietenkin sen kopan paneelin takaa voi avata mutten taida nyt viitsiä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistaakseni 31.4v on ilmoitettu.
Säätimellä usein 28-31v, riippuen myös lämpötilasta. Ja tosiaan 20 metrin piuha. Tietenkin sen kopan paneelin takaa voi avata mutten taida nyt viitsiäEikä sen kopan aukaisu välttämättä autakaan, usein se on valettu täyteen jotain möhnää.
- Anonyymi
Saatko tällä hetkellä akun täyteen eli nouseeko jännite kuormittamattoman akun navoissa millaisiin lukemiin? Ja otatko kuormituksen säätimen kautta vai suoraan akun navoista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saatko tällä hetkellä akun täyteen eli nouseeko jännite kuormittamattoman akun navoissa millaisiin lukemiin? Ja otatko kuormituksen säätimen kautta vai suoraan akun navoista?
Tietenkin akku täyttyy 15A virralla jos akun napajännite alle 14.5V siitä paneelista muut noin 15-20A. Akusta otetaan virta invertterille. Illemmalla säätimet pudottaa jännitteen 13.8-14V. Jos on ollut paistetta ja riittävän kauan tuo 14.4V.Silti usein otan syötön paneeleilta hetkeksi pois ja kytken uudelleen niin saan taas 14.4v syötön. Akku kun ei tahdo olla täynnä vielä muutaman tunnin 14.4v syötöllä kun akkujännite on usein 14.2v vaikka säätimellä on 14.4v.varsinkin jos yöllä on purettu 20% varauksesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saatko tällä hetkellä akun täyteen eli nouseeko jännite kuormittamattoman akun navoissa millaisiin lukemiin? Ja otatko kuormituksen säätimen kautta vai suoraan akun navoista?
Oliko tämä kysymys aloittajalle
- Anonyymi
Kyllä oli eli kiinnosti se asia kun kerrottiin aivan aluksi, että akku oli ollut joitakin viikkoja alivarauksessa eli saiko akun vielä täyteen eli 14.5 - 14.75V riippuen akkutyypistä.
Hieman alivarauksessa seissyttä lyijyakkua voi yrittää elvyttää de-sulfaattorilla, löytyy eBaysta kympillä.
Jos akun napoihin sai latauksessa täyden jännitteen, akku kannattaisi purkaa kerran 10 volttiin 10 amppeerin virralla ja mitata aika - näin voi seurata akun kunnon kehitystä vaikka puolen vuoden välein ja tietää myös akun nettokapasiteetin (joka voi olla eri kuin akun kylkeen piirretyt Ah-arvot).
Kun akku on "syväpuretty", se kannattaa ladata heti uudelleen.
> se on https://www.tuontitukku.fi/tuote/aurinkopaneeli-270w-monikidepaneeli-takuu-
> 25-vuotta/6438014204390/ ja tuotetiedoissa sanotaan "Latausvirta max. 8,59A / 31,43V".
> Siihen nähden 34V on hämmentävän paljon.
Paneelin jännite nousee herkästi korkeaksi mutta se tarkoittaa sitä, että paneelista ei tuolloin oteta tehoa kovin paljon ulos. Eli viittaisi tuon perusteella siihen, että paneelin ulostulo ei kytkeydy akulle saakka.
Paneeli on ulkonäkönsä perusteella saksalaistehtaan kennoja, jotka ovat edellisen sukupolven teknologiaa mutta sinänsä vallan mainioita. Mietin itsekin niiden kennojen käyttöä paneelien kokoamiseen kunnes selvisi, että kokoonpano on työläs ja siinä on lähtökohtaisesti hyväksyttävä jokin virhemarginaali, jossa kaikki kennot eivät anna täyttä tehoa - tämä liittyy nimenomaan vanhempaan valmistus- ja kokoonpanotekniikkaan.
Paneelin todellinen tuotto käytännön tilanteissa kannattaisi selvittää mittausjärjestelyllä, jonka olen kuvaillut yhteisömme webisivuston etusivulla - tuo mittaus kertoo lahjomattomasti mitä paneelista voi tulla ulos tietyllä hetkellä."Eli viittaisi tuon perusteella siihen, että paneelin ulostulo ei kytkeydy akulle saakka."
Niin, avauspostauksessani (Anonyymi = minä = InternationalMysteryMan, 16.5.2019 10:42) juuri tämä oli se oire: ei jännitettä akulle menevissä säätimen navoissa. Ja kysymys kuului, että voidaanko varmuudella sanoa, että säädin on viallinen. Ilmeisesti sinulta tulee puoltoääni tälle tulkinnalle?
> että voidaanko varmuudella sanoa, että säädin on viallinen. Ilmeisesti sinulta tulee
> puoltoääni tälle tulkinnalle?
Eipä ainakaan heti tule puoltoa, nimittäin niissä navoissahan on oltava vähintään se akun oma jännite.
Nuo härpätin-säätimet toimivat yleensä siten, että akku kytketään ensiksi kiinni akun napoihin - jos akussa on riittävä varaus, härpättimen pitäisi käynnistyä. Eli akku pitää härpätintä elämänsyrjässä niin kauan kuin akussa on riittävä varaus.
Kun akku on kiinni ja akun liitosnastoissa riittävä jännite, paneelin voi kytkeä ja pitäisi virran alkaa kohta kulkea. Mutta entä jos härpätin-säädin ei siedäkään vaikkapa yli 10A virtaa ja siksi katkaisee?
En ole juurikaan härpätin-säätimiin perehtynyt, koska niiden trabol-shuuttaaminen on aika hankalaa - buck-konvertterilla toimittaessa yleensä tietää mitä saa. Paneelisi on aika tehokas ja vaatii melko jämerän säätimen.- Anonyymi
Tarkoitit kai sanoa, että et ole oikeisiin aurinkosäätimiin perehtynyt, kun olet askarrellut vain buck-härpättimien kanssa...
No olen toistaiseksi tehnyt perusvalinnan, jossa en ole lähtenyt härpättimiin mukaan vielä ollenkaan vaan ajatuksena on kehittää hieman eri tavalla toimiva aurinkolataussysteemi, jossa pyritään mahdollisimman tasaiseen latausvirtaan huipputehon kustannuksella.
Kun paneelin tuotto on hyvä auringonpaistaessa suoraan paneeliin, osa virrasta otetaan reserviin kapasitoriin. Kun pilvi menee auringon eteen, käytetään kapasitorin reserviä ylläpitämään tasaista virtaa.
Joka tapauksessa suuremman kuorman joutuu kytkemään suoraan akun napoihin, joten härpätinsäädin on turha siinäkin tilanteessa.
Tämä ei sinänsä liity tähän ketjuun kovin paljon mutta kuitenkin.- Anonyymi
Ymmärrätkö kuinka vähän voit todellista energiaa siihen kapasitoriisi tallentaa !
Eihän sillä tee mitään tosielämän asioissa, ja kaiken lisäksi maksaa älyttömiä ? Joo, testasin jänniteannon akku irroitettuna... Eli noin ei siis voi tehdä.
Säädin on MPPT, 20A. ( https://www.tuontitukku.fi/tuote/aurinkopaneelisaadin-20a-mppt-12-24v-12-24v-mppt-lataussaadin-20a/6438168097473/ ) Pitäis sen nyt tolle 270W paneelille riittää... vai eikö riitä?
On se nyt kumma, ettei heinäkuun 2018 keleillä systeemi ladannut akkua kuin 50% tasoon, ilman ulkoista kuormaa. Ja nyt talven jäljiltä systeemi oli kupannut akkua niin että 6V oli enää napajännite. Sikäli onneton säädin, että mitään tehoja/virtoja ei näy (ei LCD:tä). Jotain kai tossa mättää, jos ilman sähkön kulutuslaitteita akku pitää välillä käyttää kaupungissa verkkovirtalatauksessa. Kuvittelin pienen mökkiaurinkosysteemin virittämisen ongelmattomaksi ja suoraviivaiseksi projektiksi, mutta eipä vaan tunnu olevan. Nyt en oikein osaa sanoa, mikä komponentti systeemissä on viallinen. Akku nyt ainakin täytyy käyttää muualla latauksessa, jos kerran säädin ei starttaa jos akun taso on alhaalla.InternationalMysteryMan kirjoitti:
Joo, testasin jänniteannon akku irroitettuna... Eli noin ei siis voi tehdä.
Säädin on MPPT, 20A. ( https://www.tuontitukku.fi/tuote/aurinkopaneelisaadin-20a-mppt-12-24v-12-24v-mppt-lataussaadin-20a/6438168097473/ ) Pitäis sen nyt tolle 270W paneelille riittää... vai eikö riitä?
On se nyt kumma, ettei heinäkuun 2018 keleillä systeemi ladannut akkua kuin 50% tasoon, ilman ulkoista kuormaa. Ja nyt talven jäljiltä systeemi oli kupannut akkua niin että 6V oli enää napajännite. Sikäli onneton säädin, että mitään tehoja/virtoja ei näy (ei LCD:tä). Jotain kai tossa mättää, jos ilman sähkön kulutuslaitteita akku pitää välillä käyttää kaupungissa verkkovirtalatauksessa. Kuvittelin pienen mökkiaurinkosysteemin virittämisen ongelmattomaksi ja suoraviivaiseksi projektiksi, mutta eipä vaan tunnu olevan. Nyt en oikein osaa sanoa, mikä komponentti systeemissä on viallinen. Akku nyt ainakin täytyy käyttää muualla latauksessa, jos kerran säädin ei starttaa jos akun taso on alhaalla.Nonii.... 250Ah akku on nyt verkkovirtalatauksessa, ja vaihdoin toisen säätimen ja laitoin 90Ah auton akun tilapäisesti. Tässä säätimessä on LCD josta näkee että mikä on meininki. Säädin heräsi heti eloon, ja paneelikin näyttää antavan virtaa. Klo on 20 ja puolipilvistä, joten latausvirta ainoastaan 0,3A. Huomenna päivällä on aurinkoa, saa nähdä mitä on silloin virrat.
- Anonyymi
InternationalMysteryMan kirjoitti:
Joo, testasin jänniteannon akku irroitettuna... Eli noin ei siis voi tehdä.
Säädin on MPPT, 20A. ( https://www.tuontitukku.fi/tuote/aurinkopaneelisaadin-20a-mppt-12-24v-12-24v-mppt-lataussaadin-20a/6438168097473/ ) Pitäis sen nyt tolle 270W paneelille riittää... vai eikö riitä?
On se nyt kumma, ettei heinäkuun 2018 keleillä systeemi ladannut akkua kuin 50% tasoon, ilman ulkoista kuormaa. Ja nyt talven jäljiltä systeemi oli kupannut akkua niin että 6V oli enää napajännite. Sikäli onneton säädin, että mitään tehoja/virtoja ei näy (ei LCD:tä). Jotain kai tossa mättää, jos ilman sähkön kulutuslaitteita akku pitää välillä käyttää kaupungissa verkkovirtalatauksessa. Kuvittelin pienen mökkiaurinkosysteemin virittämisen ongelmattomaksi ja suoraviivaiseksi projektiksi, mutta eipä vaan tunnu olevan. Nyt en oikein osaa sanoa, mikä komponentti systeemissä on viallinen. Akku nyt ainakin täytyy käyttää muualla latauksessa, jos kerran säädin ei starttaa jos akun taso on alhaalla.Eipä taida enään paljon kummostakaan akkua tulla jos talven jäljiltä on jännite 6V
2000a Anonyymi kirjoitti:
Eipä taida enään paljon kummostakaan akkua tulla jos talven jäljiltä on jännite 6V
2000aKatotaan, katotaan... ainakin se tuntui ottavan virtaa vastaan, eilen Bilteman 8A halpislaturi aloitti 3,5 Ampeerista, nousi sitten hitaasti 5 Ampeeriin ja piti sen tason 14 tuntia.
Laitoin ison akun tänään takaisin syteemiin, ja uusi säädinhän lähti ihan näyttävästi pelittämään. Latausvirta klo 14 tienoilla oli 9A. Aamulla säädin näytti akun tasoa 0/4, päivän päätteeksi oli taso 2/4.
Seuraavalla mökkireissulla näkee, miten paljon akku jaksaa luovuttaa varausta. Jos mittaan täyteen ladatun akun napajännitteen irtikytkettynä, miten hyvä indikaattori tuo jännite on sille, onko akku saanyt nenilleen talven aikava vai ei?- Anonyymi
InternationalMysteryMan kirjoitti:
Joo, testasin jänniteannon akku irroitettuna... Eli noin ei siis voi tehdä.
Säädin on MPPT, 20A. ( https://www.tuontitukku.fi/tuote/aurinkopaneelisaadin-20a-mppt-12-24v-12-24v-mppt-lataussaadin-20a/6438168097473/ ) Pitäis sen nyt tolle 270W paneelille riittää... vai eikö riitä?
On se nyt kumma, ettei heinäkuun 2018 keleillä systeemi ladannut akkua kuin 50% tasoon, ilman ulkoista kuormaa. Ja nyt talven jäljiltä systeemi oli kupannut akkua niin että 6V oli enää napajännite. Sikäli onneton säädin, että mitään tehoja/virtoja ei näy (ei LCD:tä). Jotain kai tossa mättää, jos ilman sähkön kulutuslaitteita akku pitää välillä käyttää kaupungissa verkkovirtalatauksessa. Kuvittelin pienen mökkiaurinkosysteemin virittämisen ongelmattomaksi ja suoraviivaiseksi projektiksi, mutta eipä vaan tunnu olevan. Nyt en oikein osaa sanoa, mikä komponentti systeemissä on viallinen. Akku nyt ainakin täytyy käyttää muualla latauksessa, jos kerran säädin ei starttaa jos akun taso on alhaalla.Jos on ollut oikein MPPT- säädin ja kuitenkin on saatu akku kypsymään, voi rivien välistä lukea että nyt on jotain sössitty oikein lahjakkaasti. Kaikki on näköjään mahdollista...
Anonyymi kirjoitti:
Jos on ollut oikein MPPT- säädin ja kuitenkin on saatu akku kypsymään, voi rivien välistä lukea että nyt on jotain sössitty oikein lahjakkaasti. Kaikki on näköjään mahdollista...
Tarviiko siinä nyt sen kummemmin mitään sössiä, eiköhän riitä jos jokin järjestelmän komponenteista on viallinen? Vai lasketaanko viallinen komponenttikin "sössimiseksi"?
- Anonyymi
InternationalMysteryMan kirjoitti:
Tarviiko siinä nyt sen kummemmin mitään sössiä, eiköhän riitä jos jokin järjestelmän komponenteista on viallinen? Vai lasketaanko viallinen komponenttikin "sössimiseksi"?
Miten se viallisuus on todettu, vai onko kuitenkin käyttövirhe?
- Anonyymi
Vaikka vain n 30 voltin 1F konkka maksaa jo liki satasen eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä aurinkoenergian hyötykäytössä, siis ihan joutavaa askartelua!
- Anonyymi
ääh kun tarkoitin että 30 voltin konkkaa varten pitää olla kaks sarjassa noita autokonkkia, jolloin päästään 0,5 F varauskykyyn ja hintaa onkin jo pari sataa eli ihan hassua puuhastelua.
- Anonyymi
Tuosta paneelista jossa kerrotaan jännite ja virta, niin ei se tarkoita latausvuirtaa johonkin akkuun, vaan kykyä antaa tehoa reistiiviseen kuormaan, ei akkuun vaikka siinä lukee "latausvirta" !
- Anonyymi
Ei paneelin virrassa ole mitään mystiikkaa, että mihin sitä voi käyttää ja mihin ei.
Aurinkopaneeli on ihan omanlaisensa virtalähde ominaisuuksiltaan.
Kuormittamaton jännite on aina lähes sama riippumatta auringon säteilyvoimakkuudesta.
Kun kuormitusvirralla ylitetään kulloisenkin säteilyvoimakkuuden maksimivirran arvo, niin paneelin jännite alkaa laskea jyrkästi, mutta antovirta säilyy lähes samana vaikka täyteen oikosulkuun saakka. Kaikki teho tosin tällöin lämmittäisi vain paneelia.
Auringon säteilyn voimakkuus vaikuttaa siis siihen, että paljonko virtaa voidaan ottaa ulos paneelista, ennen kuin jännite romahtaa. Auringon säteilyn voimakkuus vaikuttaa suorassa suhteessa saatavaan virtaan. Puolipaisteella saa vain puolet ampeereita.
Paneeli jonka teho on 270 W / 8,59 A / 31,43 V (1000 W /m2 säteilyllä), voidaan laskea jännitteestä ja virrasta vastusarvo 3,66 ohmia, joka olisi paras kuorman sisäinen vastus täydellä paisteella. Puolipaisteella optimi vastus olisi kaksi kertaa isompi ohmiarvo. Tässä on se suurin vaikeus paneelin hyödyntämisessä, että aina saisi ulos parhaat watit.
Mitä tulee 'eroaverkosta' systeemiin niin paneelit ovat liian tehottomat, akkujen latausvirta muu kulutus vetää ne 'polvilleen', jännite laskee liiaksi eikä akut lataudu täyteen.
> jolloin päästään 0,5 F varauskykyyn ja hintaa onkin jo pari sataa eli ihan hassua
> puuhastelua.
Välihuutelijat sekoittavat aika tavalla ketjuja täällä.
Kapasitori pitää paneelin jännitteen vakiona halutulla volttimäärällä kun antotehoa mitataan. On helppoa mitata latausvirta kapasitorin eri volteilla - 25 - 30 - 35 - 40 - ja valita niistä käyttöön mieluisin.
Kun testasin omaa paneeliani sain jopa tuplasti virtaa paljon alle Vmp-jännitteen - tämä tarkoittaa sitä, että paneelin tehoalue on laajempi kuin olin luullut - ei tarvitse tähdätä tarkalleen Vmp-jännitteeseen, koska jo ennen sitä saa lähes vastaavan tehon.
Siinä muuten oli 40 volttia ja 20 Faradia kapasitoria muutamalla kympillä hankittuna - 20 watin hehkulamppu palaa aika kirkkaasti ja aika kauan kun lähtee 40 voltista liikkeelle - saman ajan ja tehon verran kapasitori buustaa akun latausta.
Kapasitori varautuu herkemmin korkeaan jännitteeseen kuin akku - tätä ominaisuutta voi hyödyntää buustaavassa aurinkoakkulaturissa.> Eihän sillä tee mitään tosielämän asioissa, ja kaiken lisäksi maksaa älyttömiä ?
Olen täällä toisaalla selittänyt kapasitorin käytön akun suojelijana - kun akku on kytketty kapasitorin taakse, kapasitori saavuttaa akkua purettaessa invertterin sulkemisen alarajan jännitteen, jolloin akku jää vähän sen yläpuolelle. Akkua ei tässä enää päästetä menemään alas miten sattuu.
Käytössä on tällä hetkellä 900 Faradia kapasitoria 48V mökkiakun suojelijana ja jatkeena.
Toiset 900 Faradia on menossa akkukapasitoria jatkamaan heti kunhan ennätän askarrella.> Mitä tulee 'eroaverkosta' systeemiin niin paneelit ovat liian tehottomat, akkujen latausvirta
> muu kulutus vetää ne 'polvilleen', jännite laskee liiaksi eikä akut lataudu täyteen.
Paneelit yksin ovat liian tehottomat mutta paneeli kapasitori riittää jännite ja virta. No nyt on helppo ajatella mikä käyttötarkoitus tarvitsee tasaisen tehon tietyn ajan, jonka jälkeen se sammutetaan ja jälleen käynnistetään?
Se on vedenlämmitin eli liesi. Kun kapasitori on varautunut, vedenkeitin voidaan käynnistää ja se lämpiää niin kauan kuin kapasitorissa virtaa riittää - sitten termostaatti katkaisee vedenkeittimen, jona aikana kapasitori jälleen ehtii varautua paneelien tueksi.
Tämähän ei ole rakettitiedettä. Mutta tarkoitus ei ollut kaapata tätä ketjua kapasitoriasioille eli jatkan mieluummin niitä asioita muissa ketjuissa ja jatketaan tässä ketjussa alkuperäisen aiheen puitteissa.- Anonyymi
> Akku nyt ainakin täytyy käyttää muualla latauksessa, jos kerran säädin ei starttaa jos akun
> taso on alhaalla.
Välttämättä ei tarvitsisi viedä akkua muualle, jos olisi vitosen hintainen buck-konvertteri - se ei piittaa siitä mikä akun varaustila on.
Lähetänkö sinulle pienen buckin, kytket siihen paneelin tai virtalähteen, säädät ulostulojännitteen 20 volttiin ja virranrajoituksen 1 - 2 amppeeriin, pitäisi lähteä akku nousemaan ylös pikkuhiljaa mutta voi ottaa hieman aikaa.
Näin elvytin yhden 6 volttiin rojahtaneen käynnistysakun käyttökelpoiseksi ja monta ups-laitteen vanhaa akkua käyttökelpoiseksi - nämä kaikki olivat lyijyakkuja. Ups-laitteen akut kestivät monta päivää elpyä mutta käyttökelpoisia muutamista niistäkin tuli. - Anonyymi
> Klo on 20 ja puolipilvistä, joten latausvirta ainoastaan 0,3A. Huomenna päivällä on aurinkoa, saa
> nähdä mitä on silloin virrat.
Onko tuo 0.3A siis paneelilta tuleva virta vaiko akulle menevä virta? Jos on jälkimmäinen, ei varmastikaan lataa akkua kun on liian pieni virta ainakin normaalille latausjännitteelle.
Pystytkö tekemään sellaisen testin jossa mittaat akun napajännitteen ennen kytkemistä säätimeen, ja sen jälkeen mittaat uudelleen samasta kohdasta kun säädin on kytketty ja pitäisi ladata? Tuo jännitteiden erotus on sama kuin akun latausvoima.
Jos akun napajännite kasvaa selvästi kun laturi kytketään päälle, pitäisi ladata.Tuo 0,3A oli akulle menevä virta.
En tehnyt tuota napajännitetestiä, luin viestin vasta tultuani kaupunkiin.
- Anonyymi
Ne sinun akkusi tulisi testata kunnollisella kuormitustesterillä joka kerralla kertoo mikä on elämisen tila akun sisuksissa.
Eli tarkoittaa käytännössä sitä, että laitetaan akulle resistiivistä kuormaa esm 300A ja katsotaan miten sen napajännite käyttäytyy testausajan suhteen.
kaikki muut testit on joutavaa askartelua eivätkä johda mihinkään.
ota ne autoosi ja vie kunnolliseen autosähköpajaan jossa on laitteet. vasta sitten on aika alkaa arvioida sitä toimintaa niillä paneleilla ja säätimillä.- Anonyymi
Epäilen että kun tuollainentesti akuillesi tehdään, tapahtuu seuraavaa;:
-naps testeri käyntiin, jännitemittari pompahtaa noin 12v tietämille ja alkaa heti pudota, samaan aikaan kuuluu parista kennosta sihinä ja savu alkaa nousta jos korkit on auki ja jos ei korkkeja ole, suhina ainakin kuuluu.
-se olikin sitten siinä, ja alat tehdä akkukauppaa ja opiskella akun ylläpitoa.
- Anonyymi
> Tuo 0,3A oli akulle menevä virta.
Siinä on syy tyhjälle akulle. Tarvitaan kaksi amppeeria vähintään akulle latausvirtaa normaalijännitteellä.
Paneelille pitäisi tehdä käytännön tehon mittaus. - Anonyymi
> Jos mittaan täyteen ladatun akun napajännitteen irtikytkettynä, miten hyvä indikaattori tuo
> jännite on sille, onko akku saanyt nenilleen talven aikava vai ei?
Tuosta on vaikea sanoa, joskus on niinpäin että akku ei nouse täyden varauksen jännitteeseen ja taas joskus on niinpäin että nousee, mutta ei kestä jännite navoissa kauaa kuormaa.
Yleensä on niinpäin, että seissyt akku ei nouse täyden akun jännitteeseen, koska levyt on yläosastaan pilaantuneet ja toisaalta elektolyytti on akun pohjalla, eikä lähde sekoittumaan. Tätä pilaantumista voi yrittää korjata de-sulfaattorilla.
Kokeile tuo akun latausvoimatesti eli napajännitteen mittaus ennen laturin kytkemistä ja sitten laturin kanssa - jos jännite nousee selvästi, akku ottaa virtaa vastaan eli ei mene kaikki ohitse. Jos vain menee amppeereita lävitse, varaustila ei kasva eli napajännite ei nouse varauksen edellyttämälle tasolle.
Akun läpi voi siis kulkea virtaa ilman että akun varaustila kasvaa.- Anonyymi
tee niille akuillesi kuormitustesti !
siinä selviää minuutissa missä on vika, ei tarvitse kaikenmailman sepustuksia kirjotella joist apaljastuu että perusasiatkin on hukassa.
...elektrolyytti on akun pohjalla... just niin tottakai huoh ! - Anonyymi
> ...elektrolyytti on akun pohjalla... just niin tottakai huoh !
Painavammat ionit saostuvat akun alaosaan kunnes 13.8V kaasuuntumisjännite jälleen sekoittaa elektrolyytin. 14.5V tasausjännite saa elektrolyytin jopa pomppimaan kennojen kesken.
Oletko milloin yliopiston laboratoriossa tutustunut kromatograafisiin menetelmiin? Niissä eripainoiset molekyylit nousevat mitta-asteikolla eri korkeuksille samalla jännitteellä. - Anonyymi
> Akun läpi voi siis kulkea virtaa ilman että akun varaustila kasvaa.
>
Sitä sanotaan akun osittaiseksi oikosuluksi.
Silloinkin pieni latausvirta tulee kuitenkin akun eduksi, koska osa vuotovirtaa korvautuu latausvirralla, joten akun varauskapasiteettia kuluu vuotoihin vastaavasti vähemmän.
Siispä vajaaseen akuun menevä latausvirta on aina akulle latausasteelle hyödyksi, olipa se virta kuinka pieni hyvänsä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> ...elektrolyytti on akun pohjalla... just niin tottakai huoh !
Painavammat ionit saostuvat akun alaosaan kunnes 13.8V kaasuuntumisjännite jälleen sekoittaa elektrolyytin. 14.5V tasausjännite saa elektrolyytin jopa pomppimaan kennojen kesken.
Oletko milloin yliopiston laboratoriossa tutustunut kromatograafisiin menetelmiin? Niissä eripainoiset molekyylit nousevat mitta-asteikolla eri korkeuksille samalla jännitteellä.Taitaapi elektrolyytit olla piukassa levyissä sulffatoituna kun 6V on talven jäljiltä. Jos ne olis nesteessä akun alaosassa, olisi jännitteet vähän muuta.
2000a - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaapi elektrolyytit olla piukassa levyissä sulffatoituna kun 6V on talven jäljiltä. Jos ne olis nesteessä akun alaosassa, olisi jännitteet vähän muuta.
2000aJännitemittari, ja vieläpä digitaalinen, se kymmenen euron jokahalpiskaupan koukkutuote yhdessä paljon mitään akuista ja sähköstä ymmärtämättömien käsissä = katastrofi ja kaikkien pöljien lausuntojen alkujuuri ja suuri äiti.
siksi kirjoitan että teetä niill e akuillesi kuormitustesti, KUORMITUSTESTI, jossa asiantuntija näkee kymmenessä sekunnissa onko kaikki ookoo vaiko ei ole. Anonyymi kirjoitti:
Jännitemittari, ja vieläpä digitaalinen, se kymmenen euron jokahalpiskaupan koukkutuote yhdessä paljon mitään akuista ja sähköstä ymmärtämättömien käsissä = katastrofi ja kaikkien pöljien lausuntojen alkujuuri ja suuri äiti.
siksi kirjoitan että teetä niill e akuillesi kuormitustesti, KUORMITUSTESTI, jossa asiantuntija näkee kymmenessä sekunnissa onko kaikki ookoo vaiko ei ole.Akku painaa 65kg, on jonkinmoinen kynnys lähteä kanniskelemaan sitä minnekään sähköpajaan. Ajattelin tehdä seuraavan kuormitustestin: Kytken 60W (5A) jääkaapin 12V töpselin seinään, ja samalla tarkkailen, mitä tapahtuu akkujännitteelle. Ei varmastikaan ideaalinen testitapa, mutta onko tällä menetelmällä mahdollista saada mitään hyödyllistä informaatiota ulos?
- Anonyymi
InternationalMysteryMan kirjoitti:
Akku painaa 65kg, on jonkinmoinen kynnys lähteä kanniskelemaan sitä minnekään sähköpajaan. Ajattelin tehdä seuraavan kuormitustestin: Kytken 60W (5A) jääkaapin 12V töpselin seinään, ja samalla tarkkailen, mitä tapahtuu akkujännitteelle. Ei varmastikaan ideaalinen testitapa, mutta onko tällä menetelmällä mahdollista saada mitään hyödyllistä informaatiota ulos?
Jos se akku (250 Ah) täyteen ladattuna käyttää jääkaappia 50 % käyntisuhteella 100 tuntia, on akun kapsiteetti täysin tallella.
Anonyymi kirjoitti:
Jos se akku (250 Ah) täyteen ladattuna käyttää jääkaappia 50 % käyntisuhteella 100 tuntia, on akun kapsiteetti täysin tallella.
Joo, tuohon matematiikkaan pystyn minäkin.... Käyntisuhde on hankalasti todennettavissa, ja jos ei jääkaapilla rampata niin ei varmaankaan 50% hurise. Lähinnä ajattelin jotain lyhytkestoisempaa testiä tuolla pikkukuormalla (5A), ei taida kovin luotettavia tuloksia olla tarjolla.
- Anonyymi
InternationalMysteryMan kirjoitti:
Joo, tuohon matematiikkaan pystyn minäkin.... Käyntisuhde on hankalasti todennettavissa, ja jos ei jääkaapilla rampata niin ei varmaankaan 50% hurise. Lähinnä ajattelin jotain lyhytkestoisempaa testiä tuolla pikkukuormalla (5A), ei taida kovin luotettavia tuloksia olla tarjolla.
Pikkukuormalla ne ampeeritunnit on mitattavakin. Voi akulle tehdä tietenkin oikosulkukokeen, jos se räjähtää komeasti, se oli kunnossa...
Anonyymi kirjoitti:
Pikkukuormalla ne ampeeritunnit on mitattavakin. Voi akulle tehdä tietenkin oikosulkukokeen, jos se räjähtää komeasti, se oli kunnossa...
OK. Enää tarvitsee tietää, mitä akun napajännitteen muutosnopeus (pikkukuormalla) kertoo akun kunnosta. Ja onko muutaman tunnin (~20 Ah) mittausjakso riittävä, pidempää mittausta on vaikea järjestää.
näyttäähän mittari kun mittaa panelista tulevan jännitteen,, jos se yli 12v, niin vika senjälkeen.
ja laittaa piuhat suoraan akkuun kiinni, ohittaa säätimen,ja siitä virrat,, näkee työntääkö paneli ja ottaako akku sähköä,, yksinkertaista..
- Anonyymi
Hanki jostain halpakaupasta auton perinteisiä halogenajovalopolttimoita 12V 65W ja laita niitä vaikka pari kappaletta rinnan palamaan akun navoista johdonpätkällä, jolloin akku kuormittuu n 10A virralla. jos se rykelmä palaa siinä muutaman tunnin eikä napajännite juuri putoa mihinkään, se kertoo että akku on ainakin jonkinmoisessa kunnossa.
ja ainakin sen jälkeen pitää ottaa paneleista ampeereitä reippaasti!
Polttimoissa reunimmaiset liitimet on muistelisin pitkävalolle joka sopii käyttöön.
jos kolme napaa on liian vaikeaa hanki H3 jossa vain runko ja yks johto.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 176020
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus04661- 563160
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2262876Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon332436Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella452350Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme222033Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731757- 381560
- 1791437