Seurustelukumppaninne? Kriteerit ?
Miten valitsette
Anonyymi
40<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Ensimmäisen kirjaimen, hiusten ja silmienvärin perusteella
Paljon rahaa, hieno auto, iso muna, kunnon sikspäkki, komea. Ei saa haista hielle.
Ps, antaa turpaan ja haukkuu lutkaksi.
Sydämen tuntemusten perusteella jäin kiikkiin hänen silmiinsä. Ei siinä mitään kriteereitä tarvittu. Enkä osaa edes kuvitella seurustelevani korvikkeen kanssa.
Äitini sanoi, että "sen tuntee varpaissa asti".
Nämähän usein kääntyy vastakohdiksi; pitkä ja komea jne. Toivelista on kuin asetettu murskattavksi. Ihminen yllättyy ja ylättää itsensä. "Ei tässä näin pitänyt käydä".
Otetaanpa tuo "pitkä mies". Amerikkalaiset luonnenäyttelijät ovat useinmiten lyhyitä aina Humphrey Bogartista tähän päivään, James Dan, Tom Cruise jne. Ja isot ukot laitetaan tappelemaan, Stallone ja Arska.
Tunteideni perusteella. Olen salaisesti toivoton romantikko.
Samaa mieltä, tunteiden perusteella, mutta en taida olla kauhean romanttinen tai sitten se tulee esiin vasta sitten kun tutustuu ihmiseen kunnolla.
Sellaisen, että haluaa nähdä minua säännöllisesti, mutta viihtyy myöskin omin päin. Ja jos on kiire eikä ehdi nähdä, niin sitten haluaa kertoa sen mulle puhelimessa. En mitään ihmeitä vaadi, kunhan panostaa henkisesti, on läsnäoleva ja avoin. Oikeastaan taidan haluta pian nukkumaan.
Rakkauden perustaminen meriittiin tai kriteereihin ei ole mahdollista. Valitettavan yleistä on kyllä sellainen deittailu ja sopivan etsiminen. Tuleva vaimoni on se kenen luo Jumala minut johtaa. Ja rakastan häntä vaan ja hän on minulle rakas juuri sellaisenaan. Jumala hänet valitsee. Koska minä en tosiaan tiedä ketä rakastaa romanttisesti. Toinen toistaan julmempia ja sydämettömämpiä naisia joka puolella. Ja ennenkuin naiset suuttuvat totean että sama tilanne on jokaisella neuvokkalla naisella kuka on perillä ihmismielistä ja sydämistä.
Minua miellyttävä ulkonäkö, ns. kunnon mies, kärsivällinen ja kiltti luonne, suojeleva, pitää raha-asiansa ja hygieniansa kunnossa, uskollinen, lojaali, ei-sovinistinen ja välittää minusta.
Joku jolle voin olla avuksi. Sellainen joka nauraa jutuilleni. Naurun pitää olla täynnä voimaa ja elämäniloa. Ei saa olla stressaantunut tai epävarma.
Seksihulluus plussaa.
Stressaantunut seksihullu ei kelpaisi? Noilla vaatimuksilla jää kyllä ihan yksin...
Kiitti neuvosta. No alampa etsimään hermovikaikaista epävarmaa impotenttia joka ei koskaan naura. Niin en sitten jää yksin.
Samat arvot on tärkeä juttu, että ollaan samalla taajuudella ja aallonpituudella. Mulle on tosi tärkeää, miten kohtelee muita ihmisiä, jauhaako draamaa muista ja toisita, miten puntaroi muiden ja omaa käytöstä- miten huomioi toiset.
Saman tyyppinen huumorintaju on tosi iso bonari. On helpompi olla kun tietää että nauretaan samantyyppisille jutuille :D
Mulle on tosi tärkeä juttu että sen toisen kanssa voi tutustua vähitellen, esim. yhteisten kavereiden tai harrastuksen kautta, ihan kavereina aluks ja siitä sitten luonnollisesti katotaan mihin johtaa. En henkilökohtasesti itse pääse mukaan noihin treffeily/tinder säätämis hommiin yhtään ja tulee jotenkin tosi pakotettu olo jos pitää jollain aikataululla tai kaavamaisesti edetä... Ja jos haluaa hyvän parisuhteen niin eikös sen kumppanin pitäis sillon olla kanssa läheinen ja se paras kaveri jonka kanssa asioita voi jakaa, eikä aina tarvitse rynniä suin päin ja hakea kärsimättömänä sitä välitöntä huumaa. Koen että voin omalla kohdalla sanoa osaavani joustaa tuossa joten odotan sitä myös toiselta- tää elämä kun ei oo aina sitä kultasta tähtipölyä.
Tossa joitan. Välillä tuntuu että pää halkeaa kun tuon henkiset/tyyppiset persoonat alkaa olla jo tässä iässä varattuja ja mulla noiden siteiden solmiminen vie tuhotusti aikaa. Mutta onpahan tullut paljon läheisiä kavereita ja luottoihmisiä joita en vaihtaisi kehenkään.
Paksu lompakko ja iso kikkeli. Muulla ei niin väliä.
En valitse. Minut on aina valittu ensin.
Tiukka pimpukka on kaiken a ja o.
Tuoksu ja nopeus.
Kukaan ei voi ketään valita, mutta tavoitteita/toiveita voi olla:
1) Naissukupuolinen
2) Nöyrä ja kuuliainen
3) Ikä < 30v
4) BMI < 20
Nokian kaupungista seuraava:
siis jos oikein muistan jotain bilsaa sun muita, niin valintahan tapahtuu tietoisuuden ulkopuolella. Siihen ei vaikuta ulkoiset asiat juurikaan vaikka täällä niiden hiusten ja silmienvärien perään kauheesti huudellaan.
Ei monikaan tosi kaunis tai komee ole kiinnostava sitten mitään panoo enempää, koska todellista kiinnostusta puuttuu. Siis se kuuluisa kemia henkilöiden väliltä. Ulkonäkö voi olla sellainen että sitä haluu kerran panna, mutta sen pidemmälle se ei vie. Muu tapahtuu jossain tietoisuuden saavuttamattomissa. Emme siis voi juurikaan valita tietosesti kehen rakastumme.
Mitä näihin täällä kauheesti huudettuihin silmien ja hiustenväreihin tulee niin olisko se kauhee rakkauden loppu kun paljastuisikin että henkilö on värjännyt hiuksensa ja käyttää värillisiä piilolinssejä huijaten näin omia ulkoisia ominaisuuksia toiseksi mitä syntyjään on?
ehkä se kuitenkin on niin että panot valitaan mutta se kehen rakastuu se valikoituu jossain tietoisuuden ulkopuolella.
"tietoisuuden ulkopuolella"
Kuten astraalitasolla tai parapsyykkisesti. Höps.
Se joka kumppaniksi valiintuu aina ensin jotenkin _havaitaan_, ihan jollakin niistä viidestä todellisesta aistista jotka ihminen omaa siis näkö-, kuulo-, haju-, maku-. ja tunto- aistit. Yleisimmät tämän aiheen ympärillä ovat näkö- ja kuulo- aistit.
Aivan siinä samassa kun ihminen näkee toisen ihmisen ensi kerran, tapahtuu jo olemassa oleviin kriteereihin perustuvaa arviointia, samoin käy kun kuulen toisen ihmisen äänen ensi kerran.
Tuo kriteereihin perustuva arviointi tapahtuu joillakin ihmisillä siten etteivät he sitä selkeästi koe tekevänsä, he jotka ovat sinut itsensä kanssa ymmärtävät arvioivansa ja tiedostavat kriteerinsä.
Jokatapauksessa, mikäli ensihavainnon yhteydessä jokin ...tökkii niin k.o. ihmisten välillä ei mitään erityistä tai yliluonnollista kuten hauska puolituntinen tai rakastuminen voi tapahtua.
Minusta moni mies on hyvännäköinen mutta en millään siitä huolimatta että hän miellyttää silmää saa taijottua rakastumista häneen. En yrittämälläkään. Sama ihminen voi olla älyttömän mukava ja ihailla minua hyvin paljon mutta silti ei mitään tapahdu,
Selittäppäs se.
Tai se että eläimet pariutuu vaikkei ole ripsiväriä ja huulipunaa ? Mikä saa heidät "valikoimaan" juuri sen eläinyksilön pentujen tekoon? Miksi ei se vieressä oleva toinen joka taistelee kans siitä että saa tehdä pentuja sen kans?
se on jotain alitajuista. se alitajuinen on sitä mitä ihminen ei pysty järkipuolella selittämään.
emmehän pysty selittämään kaikkea meidän kehon asioita järjellä muutenkaan. Kaikki asiat ei vielä ole ihmisten järjen ulottuvilla mutta se ei silti ole yliluonnollista. Siihen ei tarvita taikuutta vaan se tapahtuu ihan tieteen tavoin mutta me emme vielä ole yhtä tutkineita sen suhteen että osaisimme sen selittää
"Rakastuminen"kin on kriteereihin perustuvaa mutta sen verran syvemmällä mielessä että on osattava olla rehellinen itselleen, sekä realistinen, jotta ymmärtää.
Henkilö joka on hyvin toimivassa parisuhteessa ei helposti "rakastu" muuhun ihmiseen olipa tämä kuinka hyvän näköinen, paitsi jos ko muu ihminen selvästi tarjoaa jonkin suuresti halutun merkittävän edun.
Henkilö joka ei ole parisuhteessa "rakastuu" hyvin helposti toiseen ihmiseen mikäli tämä on ulkoisesti riittävän hyvän näköinen jos ko toinen ihminen selvästi tarjoaa jonkin halutun merkittävän edun.
Henkilö joka on huonossa parisuhteessa joutuu pohtimaan etuja ja riskejä paljon syvällisemmin ja "rakastuu" vasta hyvin huollisen harkinnan jäkeen mikäli edut voittavat riskit selvästi.
... joillekin miehille suuresti haluttu merkittävä etu voi olla varsin vaatimaton seikka kuten tyrmäävä kauneus tai henkinen ominaisuus kuten nöyryys ja kuuliaisuus.
"eläimet pariutuu vaikkei ole ripsiväriä ja huulipunaa ? Mikä saa heidät "valikoimaan" juuri sen eläinyksilön pentujen tekoon? Miksi ei se vieressä oleva toinen joka taistelee kans siitä että saa tehdä pentuja sen kans? se on jotain alitajuista. se alitajuinen on sitä mitä ihminen ei pysty järkipuolella selittämään."
Tuohan tunnetaan aivan yksityiskohtaisesti, kyseessä on luonnon valinta. Seksuaalisesti lisääntyvät eläimet _ _ _poikkeuksetta_ _ _ valitsevat sen kumppanin jonka arvioivat parhaaksi suvunjatkajaksi. Etkö ole kuullutkaan soidinmenoista?
Rakastuminen ja ihastuminen on eri asia. Joku kevät pörriäinen saatttaa ihastuilla joka toiseen ulkonäön perusteella mutta siitä on pitkä matka rakastumiseen. Ne on kaksi täysin eri syvyysasteella kulkevaa kiintymyksen termistöä
Et selittänyt eläimien pariutumista. Katoin just tossa yks päivä kun kaks oravaa palloili lähimaastossa lähelläni. Ne ovat täysin saman näköisiä ja käyttäytyivät täysin samalla tavalla. En osaisi sanoa että tämä eteeni tullut olisi vaikka Taku orava ja tää nyt tullut on Tiku orava. Ne näyttävät ihan samalta.
Miten siis eläin valikoi oman pariutumiskumppaninsa? Ulkonäkö ja käytös ei ainakaan ole kriteereinä. MIkä se sitten on?
Tai entäpä ihmisten keskuudessa identtiset kaksoset. Miksi toiseen kaksosista joku rakastuu mutta toiseen ei? Hehän ovat aivan saman näköisiä? Ja usein vain heidän äitinsä ja isänsä tunnistaa heidät toisistaan
"Rakastuminen ja ihastuminen on eri asia"
Eivät todellakaan ole eri asioita vaan ovat samalla raiteella olevia pysäkkejä.
Ensin tarvitaan aistinvarainen havainto (näkö/kuulo), sitten tarvitaan "ihastuminen" (molemmilta puolilta positiivinen esiarvio) ja sitten tapahtuu jos tapahtuu "rakastuminen" (kun kummatkin arvioivat että riittävän suurella todennäköisyydellä tulevat saamaan jotain kovasti haluamaansa).
Kyllä selitin elukat.
Mitkä on ne kriteerit jotka ratkaisee että juuri se eläinyksilö on se paras suvunjatkamiseen?
Se ei mulle auennut
Eläimet käyvät soidinmenoja joissa urokset esitelevät voimaa, nopeutta, ulkonäköä tms kykyä/ominaisuutta ja naaras valitsee näytöksen perusteella sen jonka arvioi olevan paras suvunjatkaja, monissa lajeissa urokset taistelevat keskenään naintioikeuksista ja naaras alistuu vahvimmalle. Nämähän opetetaan jo ala-asteella.
Eläimet ovat yksinkertaisia. Oraviakin miljoonia joten niitä supersankareita varmasti on siinä porukassa useampia. Ei sitten tule sitä ajatelleeksi kun siitä kilpailevat. Idiootit!
Parempi tapa ois paikallaan valikoida se pentujen tekoon sopiva.
Mutta entäpäs sitten ihmisissa esim. identtisten kaksosten mysteeri? Alkaako ihmisetkin soidinmenoihin ?
Eläimet eivät ovat yksinkertaisia.
Ei ole olemassa mitään identtisten kaksosten mysteeriä.
Onhan! Identtiset kaksoset näyttävät samalta, usein kasvatuksen takia ajattelevat ja käyttäytyvätkin aika samoin. Silti joku ihastuu ja rakastuu vain toiseen heistä, mutta toinen hänen kopionsa ei saa mitään sisällä värähtämään. Miksi näin?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d403f763-12df-4c74-bc2c-29fa1d286621
Kunhan pelaa peliä niin, että voitto tuo iloa.
https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/201510270151950
Vai mitä Suomi?
Jos joku mut huolii, se jo kertoo, että hän on ihan mahtavan ihana.
Ei pidä paikkaansa. Kokemuksesta voin kertoo, että on olemassa hyväksikäyttäjiä, jotka käyttää toisen kiltteyttä hyväksi.
Jos joku mut huolii ja hyväksikäyttää ei se haittaa, sillä silloinhan minä ole hyvä, kun katso huonoa ei voi hyväksikäyttää.
;) siis olen
Näinhän se on. Joskus palstoilla kun sivusta seuraa, lukee tekstejä, joissa ihmiset esittävät – itselleen tai maailmalle – heidän "minä haluan" -tunteensa olevan jalointa mitä on. Että minä oikeasti rakastin, ikään kuin he eivät olisi siinä itselleen mitään hyvää hakemassa. Eihän ihminen koskaan, jalo marttyyriparka 😄😇👿
Edellä mainittu 'merkittäväksi eduksi' tyrmäävä kauneus tai nöyryys ja kuuliaisuus. Edellisessä tapauksessa mies on naista kohtaan mielin kielin, jälkimmäisessä olettaa naisen olevan mielin kielin itseään kohtaan. Jos käsitys omasta haluttavuudesta on pielessä, turpaan tulee.
Kiitos!
Jos joku mut huolii, eli on siis ihan mahtavan ihana.
Olenhan minä haluttava siis hänelle silloin.
Tämä viestini (13.00) oli tietysti vastaus kirjoittajalle 10.39.
"Ei pidä paikkaansa. Kokemuksesta voin kertoo, että on olemassa hyväksikäyttäjiä, jotka käyttää toisen kiltteyttä hyväksi."
--> Näinhän se on.
Kaikenlaiset manipulointiin (=manipuloivan henkilön hyvään) perustuvat suhteet ovat täysin turhia keikkoja!
En valitse mitenkään kun en koe pakonomaista tarvetta romanttiseen seurusteluun.
Eläminen näyttää ja kantaa, nyt on tullut jokin potku tän miehen takamukseen.